Asunnon lahjoittaminen tai periminen - verotus ja käytännön prosessi

Väestön ikääntyessä yhä useampi perhe pohtii, siirtyykö asunto seuraavalle sukupolvelle lahjana jo elinaikana vai perintönä myöhemmin. Asunto on monelle perheelle merkittävä varallisuuserä, joten valinnalla on vaikutusta sekä maksettavaan veroon että siihen, miten omaisuutta voi käyttää ja myöhemmin myydä.

Tämä artikkeli vertailee lahjaa ja perintöä rinnakkain: miten lahjavero ja perintövero lasketaan, miten hallintaoikeus ja myöhempi myynti vaikuttavat kokonaisuuteen ja miten kumpikin prosessi etenee. Lahjoituksen käytännön toteutusta, kuten lahjakirjaa ja lahjan ehtoja, käsitellään tarkemmin artikkelissa asunnon lahjoittaminen lapselle.

---

Lahjavero ja perintövero pähkinänkuoressa

Lahjavero ja perintövero perustuvat samaan lakiin, perintö- ja lahjaverolakiin, ja kummassakin vero lasketaan saadun omaisuuden käyvästä arvosta. Erot syntyvät ajoituksesta, verovapaasta rajasta ja asteikoista sekä siitä, kuka ilmoittaa ja milloin.

Lahjaveron maksaa lahjansaaja. Verovelvollisuus alkaa, kun lahjansaaja on saanut lahjan haltuunsa, ja alaikäisen vanhemmiltaan saamassa lahjassa silloin, kun lahjoitus on tehty (PerVL 20.1). Lahjansaaja tekee lahjaveroilmoituksen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lahjan saamisesta, ja veron ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksestä.

Perintöveron maksaa kukin perinnönsaaja omasta osuudestaan. Perintöverotus toimitetaan perukirjan perusteella: perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja annetaan Verohallinnolle kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (PerVL 29 §). Verohallinnon mukaan alle 500 euron perintövero maksetaan kerralla ja muuten kahdessa erässä, joista ensimmäinen eräpäivä on noin kolmen kuukauden kuluttua verotuspäätöksestä ja toinen kaksi kuukautta myöhemmin.

---

Lahjaveron ja perintöveron veroluokat

Kummassakin verossa veroluokka riippuu antajan tai perinnönjättäjän ja saajan sukulaisuussuhteesta. Lähisukulaiset kuuluvat I veroluokkaan, jossa vero on selvästi pienempi kuin II veroluokassa.

I veroluokkaan kuuluvat aviopuoliso, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset, kuten lapset, lapsenlapset ja vanhemmat, sekä aviopuolison suoraan alenevassa polvessa olevat perilliset (PerVL 11 §, jota sovelletaan myös lahjaan PerVL 21 §:n nojalla). Verohallinnon mukaan myös rekisteröidyn parisuhteen osapuoli kuuluu I veroluokkaan. Avopuoliso kuuluu I veroluokkaan perintöverotuksessa, jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi perinnönjättäjän kanssa tai hän on aiemmin ollut tämän kanssa avioliitossa, ja lahjaverotuksessa lisäksi, jos hän on aiemmin ollut lahjanantajan kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa. Muut, kuten sisarukset, sisarusten lapset ja vieraat, kuuluvat II veroluokkaan.

Perintöveroasteikko koskee tilanteita, joissa perintöverovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai myöhemmin. Alle 30 000 euron perintöosuus on verosta vapaa, ja jos osuus on 30 000 euroa tai enemmän, vero lasketaan koko osuudesta. Ennen 1.1.2026 alkaneeseen verovelvollisuuteen sovelletaan aiempia säännöksiä, joissa raja oli alle 20 000 euroa (L 1349/2025). Leski saa lisäksi 90 000 euron puolisovähennyksen, ja alle 18-vuotias perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, jolla oli kuolinhetkellä lähin oikeus periä, 60 000 euron alaikäisyysvähennyksen (PerVL 12 §).

Lahjaveroasteikko koskee lahjoja, joissa verovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai myöhemmin. Lahjaveroa ei makseta, jos samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo on alle 7 500 euroa (ennen alle 5 000 euroa), ja saman antajan kolmen vuoden aikana antamat lahjat lasketaan veroa määrättäessä yhteen (PerVL 19 ja 20 §). Asteikoista näkyy, että lahjaveron verovapaa raja on pienempi, mutta portaiden prosentit ovat I veroluokassa osin matalampia kuin perintöverossa.

---

Käypä arvo – miten asunto arvostetaan?

Sekä lahja- että perintöverotuksessa veron perusteena on omaisuuden käypä arvo eli todennäköinen luovutushinta verovelvollisuuden alkaessa (PerVL 9.1, joka koskee myös lahjaa). Lahjassa ajankohta on lahjoitushetki, perinnössä kuolinpäivä.

Verohallinnon mukaan kiinteistönvälittäjän tai muun asiantuntijan arvio on yleensä hyvä osoitus käyvästä arvosta. Arvon voi määrittää myös vertailukaupoilla, kun vertailukohde vastaa sijainniltaan ja laadultaan arvostettavaa asuntoa ja kaupat ovat ajallisesti lähellä arvostuspäivää. Kiinteistöverotuksen verotusarvoa ei voi käyttää. Asunto-osakkeessa velattomasta käyvästä arvosta vähennetään osakkeisiin kohdistuva yhtiölainaosuus.

Arvoon vaikuttavat tyypillisesti sijainti, asunnon ja taloyhtiön kunto, tulevat korjaukset ja yleinen markkinatilanne. Verohallinto toimittaa perintö- ja lahjaverotuksen (PerVL 31 §), joten ilmoitettu arvo kannattaa perustella esimerkiksi arviolausunnolla tai vertailukaupoilla.

---

Milloin lahjoitus, milloin perintö?

Lahjan ja perinnön vertailu ei ratkea pelkällä veroprosentilla. Olennaista on, haluaako omistaja säilyttää asunnon käytön, onko perillisiä useita ja kuinka pian omaisuuden siirtymistä tarvitaan.

Lahjoitus antaa mahdollisuuden suunnitella omaisuusjärjestelyt elinaikana. Lahjoittaja voi pidättää itselleen hallintaoikeuden, jolloin hän voi jatkaa asumista tai saada vuokratulot, ja hallintaoikeuden arvo pienentää lahjaveroa. Toisaalta lahjavero maksetaan heti, ja lahjoitus sitoo: omistus siirtyy saajalle, eikä lahjoittaja voi enää vapaasti päättää asunnosta.

Perintönä asunto pysyy omistajan täydessä hallinnassa kuolemaan asti, ja suunnitelmia voi muuttaa testamentilla. Leski voi jäädä asumaan yhteiseen kotiin, eikä hän maksa perintöveroa tästä hallintaoikeudesta (PerVL 8.2). Toisaalta asunto on kuolemasta perinnönjakoon asti kuolinpesän omaisuutta, jota osakkaat hallitsevat yhdessä, ja useat perilliset voivat päätyä yhteisomistukseen.

Perillisten keskinäinen asema kannattaa huomioida kummassakin vaihtoehdossa. Rintaperillisellä on lakiosa, joka on puolet hänelle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta (PK 7:1). Lakiosaa määrättäessä pesän varoihin lisätään perittävän antama ennakkoperintö sekä tietyin edellytyksin muut eläessä annetut lahjat (PK 7:3.3), joten asunnon lahjoittaminen yhdelle lapselle ei yleensä poista muiden lasten oikeutta lakiosaan.

---

Hallintaoikeuden pidättäminen lahjoituksessa

Hallintaoikeuden pidättäminen on tavallisin syy, miksi lahjoitus voi tulla verotuksessa edullisemmaksi kuin perintö. Se sopii erityisesti tilanteisiin, joissa lahjoittaja haluaa siirtää omistuksen mutta asua itse asunnossa.

Verohallinnon mukaan hallintaoikeuden haltija saa omaisuuden tuotot ja vastaa sen kiinteistä kustannuksista, mutta ei voi ilman lahjansaajan suostumusta myydä tai luovuttaa omaisuutta. Elinikäisen hallintaoikeuden arvo on ikäkerroin × tuottokerroin × lahjan käypä arvo, ja se vähennetään lahjan arvosta. Tuottokerroin on 5 % esimerkiksi asunto-osakkeessa ja asuinkäytössä olevassa kiinteistössä ja 3 % vapaa-ajan asunnossa. Ikäkerroin määräytyy hallintaoikeuden saajan iän mukaan: esimerkiksi 69–72-vuotiaalla se on 7, 73–76-vuotiaalla 6, 77–81-vuotiaalla 5 ja 82–86-vuotiaalla 4. Mitä nuorempi hallintaoikeuden saaja on, sitä suurempi vähennys.

Hallintaoikeudella on myös ehtonsa. Haltijan on todellisuudessa käytettävä omaisuutta tai saatava sen tuotto, eikä hallintaoikeutta voi Verohallinnon mukaan pidättää vain lahjaveron pienentämiseksi. Jos elinikäisen hallintaoikeuden haltija luopuu oikeudestaan elinaikanaan ilman vastiketta, luopuminen on omistajalle uusi verotettava lahja. Hallintaoikeus lakkaa automaattisesti haltijan kuollessa tai määräajan päättyessä.

---

Verotukselliset erot käytännössä

Vertailu on helpointa tehdä yhden esimerkkiasunnon avulla. Laskelma on kuvitteellinen, ja sen oletukset ovat seuraavat: asunnon käypä arvo on 200 000 euroa sekä lahjoitushetkellä että kuolinpäivänä, saaja on ainoa lapsi (I veroluokka), perinnössä ei ole muuta omaisuutta, velkoja eikä vähennyksiä, ja hallintaoikeuden pidättäjä on 75-vuotias.

Lahjaveron ja perintöveron ero on esimerkissä pieni: 200 000 euron lahjasta vero on 21 900 euroa ja samansuuruisesta perintöosuudesta 21 000 euroa. Hallintaoikeus muuttaa tilannetta enemmän. Sen arvo on 6 × 5 % × 200 000 € = 60 000 €, joten verotettava arvo on 140 000 euroa ja lahjavero 4 500 € + 12 % × 85 000 € = 14 700 €, eli 7 200 euroa vähemmän kuin ilman hallintaoikeutta. Todellisuudessa asunnon arvo kuolinpäivänä voi poiketa lahjoitushetken arvosta kumpaankin suuntaan, ja perinnössä puoliso- tai alaikäisyysvähennys voi pienentää veroa.

Ajoituksella on merkitystä myös perintöverotuksessa. Perintöverotuksessa pesän varoihin lisätään perintökaaren mukaan perinnönjaossa huomioon otettava lahja eli ennakkoperintö sekä muu perilliselle tai testamentinsaajalle kolmen viimeisen vuoden aikana ennen kuolemaa annettu lahja, joka ei ole koti-irtaimistona tai kasvatukseen, koulutukseen tai elatukseen annettuna lahjaverosta vapaa (PerVL 16.1). Perintöverosta vähennetään aiemmin maksettu lahjavero ja kiinteistön lainhuutoa haettaessa maksettu varainsiirtovero, jollei sitä ole jo vähennetty lahjaverosta, mutta perintöveron ylittävää lahjaveroa ei palauteta (PerVL 16.2).

---

Myyntivoittovero – tärkeä näkökulma

Lahjan ja perinnön vertailussa unohtuu usein se, mitä tapahtuu, kun saaja myöhemmin myy asunnon. Luovutusvoiton verotus riippuu hankintamenosta ja omistusajasta, ja ne määräytyvät lahjassa ja perinnössä samalla periaatteella yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo (TVL 47.1). Lahjassa hankintameno lasketaan kuitenkin lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi. Omistusaika alkaa perinnössä perittävän kuolemasta ja lahjassa lahjan saamisesta. Jos lahjaan on pidätetty hallintaoikeus, hankintamenona käytetään lahjaverotuksessa todettua käypää arvoa ilman, että siitä vähennetään hallintaoikeuden arvoa (KHO 2019:50).

Luovutusvoitto voidaan laskea myös hankintameno-olettamalla, joka on 20 % luovutushinnasta, kun omistus on kestänyt alle 10 vuotta, ja 40 %, kun vähintään 10 vuotta. Omistusaika lasketaan saajan saannosta, ei lahjoittajan tai perittävän omistusajasta. Oman asunnon myynti on verovapaa, kun saaja on omistanut asunnon vähintään kaksi vuotta ja hän tai hänen perheensä on käyttänyt sitä omana vakituisena asuntonaan yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta omistusaikana. Kuolinpesän myymässä asunnossa verovapaus on perilliskohtainen ja koskee vain niiden perillisten osuutta, jotka ovat asuneet asunnossa vakituisesti yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta perittävän kuoleman jälkeen.

---

Käytännön prosessi lahjoituksessa

Lahjoitus on suunniteltu oikeustoimi, joka etenee lahjoittajan aikataulussa. Vaiheet ovat pääosin samat asunto-osakkeessa ja kiinteistössä, mutta kiinteistössä muotovaatimukset ovat tiukemmat.

1. Suunnittele. Selvitä asunnon käypä arvo, laske lahjavero eri vaihtoehdoilla ja päätä hallintaoikeudesta, ennakkoperinnöstä ja muista ehdoista.
2. Laadi lahjakirja. Kiinteistön lahjaan sovelletaan soveltuvin osin kiinteistön kaupan muotosäännöksiä (MK 4:2), joten lahjakirja vahvistetaan kaupanvahvistajan läsnä ollessa tai tehdään Maanmittauslaitoksen sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä. Asunto-osakkeessa laaditaan kirjallinen lahjakirja.
3. Rekisteröi omistus. Kiinteistön lainhuutoa on haettava kuuden kuukauden kuluessa luovutuskirjan tekemisestä (MK 11:1). Asunto-osakkeessa omistuksen rekisteröintiä haetaan Maanmittauslaitokselta, kun yhtiön osakeluettelo on siirretty huoneistotietojärjestelmään.
4. Tee lahjaveroilmoitus. Lahjansaaja ilmoittaa lahjan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lahjan saamisesta ja mainitsee mahdollisen pidätetyn hallintaoikeuden.

Lahjasta ei makseta varainsiirtoveroa. Jos asunto myydään lapselle enintään 75 prosentin hintaan käyvästä arvosta, kyse on lahjanluonteisesta kaupasta, jossa käyvän arvon ja kauppahinnan erotus on lahjaa (PerVL 18.3) ja varainsiirtovero maksetaan vastikkeesta (VSVL 4.3 ja 15.3). Verohallinnon mukaan lahjakirjaa ei yleensä tarvitse toimittaa Verohallinnolle.

---

Käytännön prosessi perinnössä

Perinnössä aikataulu alkaa kuolemasta, ja vaiheet on säädetty laissa. Osakkaat hoitavat kuolinpesää yhdessä siihen asti, kun perintö jaetaan.

1. Perunkirjoitus. Perunkirjoitus toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Verohallinnon mukaan lisäaikaa voi hakea Verohallinnolta saman ajan kuluessa, ja sitä myönnetään vain perustellusta syystä.
2. Perukirja Verohallintoon. Perukirja annetaan kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta (PerVL 29 §). Siihen merkitään vainajan varat ja velat käypiin arvoihin sekä esimerkiksi lesken hallintaoikeus.
3. Perintöverotus. Verohallinnon mukaan perukirjan käsittely kestää keskimäärin 4–12 kuukautta (sivu päivitetty 18.9.2026), ja jokainen perillinen saa oman päätöksensä, jos veroa tulee maksettavaksi.
4. Perinnönjako ja lainhuuto. Jakoa voi vaatia, kun pesä on selvitetty. Perinnönjaossa saadun kiinteistön lainhuudatusaika alkaa, kun perinnönjako saa lainvoiman (MK 11:2.1).

Perinnönsaajalla on Verohallinnon mukaan velvollisuus maksaa perintövero riippumatta siitä, onko perintöä vielä jaettu. Perintönä saadusta omaisuudesta ei makseta varainsiirtoveroa, mutta jos perillinen maksaa perinnönjaossa muille vastiketta kuolinpesän ulkopuolisilla varoilla, hän maksaa varainsiirtoveron tästä osuudesta.

---

Erityistilanteet

Useat perilliset, leski ja testamentti muuttavat perinnön kulkua, ja ne kannattaa ottaa huomioon myös lahjoitusta harkittaessa. Niissä ratkaistaan usein, jääkö asunto jollekulle käyttöön vai myydäänkö se.

Kun asunnon perii useampi henkilö, perilliset voivat jatkaa yhteisomistusta, yksi perillisistä voi lunastaa muiden osuudet tai asunto voidaan myydä ja tuotto jakaa. Lunastuksessa perintöosuuden ylittävä osa ei ole perintösaantoa, ja kuolinpesän ulkopuolisin varoin maksettu osuus on varainsiirtoveron alainen. Kiinteistön yhteisomistuksen purkamisessa jako tehdään halkomisella (KML 47 §).

Eloonjäänyt puoliso saa rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä hallita jakamattomana puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä tai muuta jäämistöön kuuluvaa kodiksi sopivaa asuntoa, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly hänen omaan varallisuuteensa (PK 3:1a.2). Leski ei maksa perintöveroa hallintaoikeudesta, ja sen arvo vähennetään perillisille tulevan omaisuuden arvosta (PerVL 8.2 ja 9.3).

Testamentilla voi poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä, mutta rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa. Testamentilla voidaan myös antaa hallintaoikeus, jolloin hallintaoikeuden saaja ei maksa siitä perintöveroa ja omistusoikeuden saaja saa hallintaoikeusvähennyksen.

---

Verosuunnittelu – mitä on hyvä huomioida

Laillisia keinoja vaikuttaa veron määrään on muutamia, ja jokaiseen liittyy ehtoja, joiden rikkominen voi poistaa hyödyn. Suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa, koska kolmen vuoden säännöt koskevat sekä lahjoja keskenään että lahjoja suhteessa perintöön.

Hallintaoikeuden pidätys pienentää lahjaveroa, jos hallintaoikeus todella toteutuu. Vaiheittaisessa lahjoituksessa jokainen lahja verotetaan erikseen vain, jos saman antajan lahjojen väli on yli kolme vuotta, ja lahjoittajan kuollessa kolmen vuoden kuluessa lahja otetaan huomioon perintöverotuksessa. Ennakkoperintö lisätään perintöverotuksessa pesän varoihin ajankohdasta riippumatta.

Alihintaisessa kaupassa käyvän arvon ja kauppahinnan erotus verotetaan lahjana, jos vastike on enintään 75 % käyvästä arvosta. Lahjanluonteisessa kaupassa myyjän luovutus jaetaan maksetun hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan (TVL 47.5). Jos oikeustoimelle on annettu muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti veron välttämiseksi, verotuksessa menetellään asian varsinaisen luonteen mukaan (PerVL 33 a §). Verohallinnon mukaan esimerkiksi hallintaoikeutta ei voi pidättää vain lahjaveron pienentämiseksi.

---

Usein kysytyt kysymykset

Kumpi on verotuksellisesti edullisempi – lahja vai perintö?

Samansuuruisesta omaisuudesta vero on usein samaa suuruusluokkaa: esimerkiksi 200 000 eurosta I veroluokassa lahjavero on 21 900 euroa ja perintövero 21 000 euroa. Eron tekevät hallintaoikeus, joka pienentää lahjaveron perustetta, puoliso- ja alaikäisyysvähennykset perinnössä sekä asunnon arvon muutos ennen kuolemaa.

Voiko asunnon lahjoittaa ilman lahjaveroa?

Lahjaveroa ei makseta, jos samalta lahjanantajalta kolmen vuoden aikana saatujen lahjojen yhteisarvo on alle 7 500 euroa. Asunnon arvo ylittää rajan yleensä, mutta hallintaoikeuden pidättäminen voi pienentää verotettavaa arvoa.

Miten hallintaoikeus vaikuttaa verotukseen?

Lahjassa hallintaoikeuden arvo vähennetään lahjan käyvästä arvosta ennen veron laskemista, ja mitä nuorempi hallintaoikeuden saaja, sitä suurempi vähennys. Perinnössä leski ei maksa perintöveroa hallintaoikeudestaan, ja sen arvo vähennetään perillisten verotettavasta omaisuudesta.

Onko lahjoitus peruutettavissa?

Lahjoitus siirtää omistuksen saajalle, joten siihen kannattaa suhtautua lopullisena. Kiinteistön lahjassa lahjanantaja voi purkaa lahjoituksen, jos lahjansaaja rikkoo lahjaan liittyvän tarkoitemääräyksen tai muun olennaisen ehdon eikä ole luovuttanut kiinteistöä eteenpäin; kanne on pantava vireille vuoden kuluessa purkuperusteen tietoon tulosta (MK 4:2).

Miten kuolinpesän asunto kannattaa myydä?

Jakamaton kuolinpesä voi myydä asunnon, jolloin luovutusvoitto on kuolinpesän tuloa, tai asunto voidaan ensin jakaa ja perillinen myy oman osuutensa. Hankintamenona käytetään perintöverotusarvoa, ja omistusaika lasketaan kuolemasta.

Kauanko perintöverotus kestää?

Verohallinnon mukaan perukirjan käsittely kestää keskimäärin 4–12 kuukautta (sivu päivitetty 18.9.2026). Kyse on keskimääräisestä ajasta, ja päätöksen voi saada myös nopeammin tai hitaammin.

---

Yhteenveto

Lahja ja perintö verotetaan saman lain mukaan käyvästä arvosta, ja samansuuruisesta omaisuudesta vero on usein samaa luokkaa. Lahjassa verovapaa raja on alle 7 500 euroa kolmessa vuodessa ja perinnössä alle 30 000 euroa, kun verovelvollisuus on alkanut 1.1.2026 tai myöhemmin.

Lahjoituksen keskeinen etu on hallintaoikeus, joka pienentää lahjaveroa, jos se todella toteutuu. Perinnössä omistaja säilyttää täyden määräysvallan kuolemaansa asti, leski voi jäädä asumaan yhteiseen kotiin, ja puoliso- ja alaikäisyysvähennykset voivat pienentää veroa. Myöhemmässä myynnissä hankintamenona on kummassakin verotusarvo, mutta lahjan myynti alle vuoden kuluessa lahjoituksesta tuo lahjoittajan hankintamenon käyttöön. Monimutkaisissa tilanteissa kannattaa kääntyä lakimiehen tai veroasiantuntijan puoleen.

---

Lähteet

• Verohallinto – Lahjaverolaskuri ja veroasteikot
• Verohallinto – Perintöverolaskuri ja veroasteikot
• Verohallinto – Hallintaoikeus lahjaan
• Verohallinto – Hallintaoikeus perintöverotuksessa
• Verohallinto – Ennakkoperintö ja lahja perintöverotuksessa
• Verohallinto – Lahjanluonteinen kauppa
• Verohallinto – Perintöverotuspäätös
• Verohallinto – Varainsiirtovero vaihdossa, osituksessa ja perinnönjaossa
• Verohallinto – Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (syventävä ohje)
• Finlex – Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940
• Finlex – Perintökaari 40/1965
• Finlex – Maakaari 540/1995

---

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi eikä korvaa oikeudellista tai verotuksellista neuvontaa. Verolainsäädäntö muuttuu, joten voimassa olevat säännökset kannattaa tarkistaa Verohallinnon sivuilta tai asiantuntijalta.