Asuntolaina ulkomaalaiselle Suomessa – opas lainansaantiin

Suomeen muuttaneen ulkomaalaisen asuntolainahakemus käsitellään samojen lakien mukaan kuin muidenkin: luotonantajan on arvioitava huolellisesti hakijan luottokelpoisuus, ja lainakatto on sama kaikille. Käytännössä hakemukseen voi kuitenkin liittyä lisäselvityksiä, koska tulot, maksuhistoria tai varojen alkuperä on dokumentoitu osittain ulkomailla. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä ulkomaalaisen kannattaa valmistella, mitä lainsäädäntö edellyttää ja mitkä asiat koskevat erityisesti ulkomaista ostajaa.

Ulkomaalaisen lähtökohdat lainanhakuun

Oleskelun perusta ja lainansaanti

Asuntoluoton myöntämistä ohjaa ennen kaikkea luotonantajan velvollisuus arvioida hakijan luottokelpoisuus. Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava huolellisesti kuluttajan luottokelpoisuus tämän tulojen, menojen ja muiden taloudellisten olosuhteiden perusteella (KSL 7 a luku 11 §). Luotonantajan on määriteltävä tiedot, joiden perusteella luottokelpoisuus arvioidaan, sekä arvioinnissa käytettävät menettelytavat (7 a luku 10 §). Sen on myös ilmoitettava hakijalle, mitä tietoja tämän on toimitettava ja mihin mennessä, sekä se, että tietojen toimittamatta jättäminen voi johtaa siihen, ettei luottoa myönnetä (7 a luku 12 §).

Käytännössä oleskelun jatkuvuus voi vaikuttaa siihen, miten pankki arvioi tulojen pysyvyyttä koko laina-ajalle. Oleskeluluvan laji ja voimassaoloaika kannattaa siksi kertoa pankille heti alussa, ja pankilta kannattaa kysyä suoraan, mitä selvityksiä se tarvitsee.

EU/ETA-kansalaisen asema

EU- ja ETA-kansalainen voi rekisteröidä oleskeluoikeutensa Suomessa, eikä hän tarvitse oleskelulupaa. Hänen asemansa kiinteistön ostajana on myös helpompi: kiinteistönhankinnan lupaa tarvitaan vain EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta ostajilta (ks. kohta Verotus ja lainsäädäntö).

Käytännön näkökohtia:

• Suomalainen henkilötunnus helpottaa asiointia pankissa ja viranomaisissa.
• Luottotiedot tarkistetaan suomalaisista rekistereistä.
• Tulot ja työsuhde Suomessa helpottavat tulojen todentamista.

Kolmannen maan kansalaisen asema

EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tuleva tarvitsee Suomessa asumiseen oleskeluluvan. Oleskeluluvan lajista ja voimassaolosta kannattaa toimittaa pankille ajantasainen selvitys, sillä pankki arvioi tulojen jatkuvuutta laina-ajan pituudelle. Pankkien käytännöt vaihtelevat, eikä oleskelulupatyypeille ole viranomaisen vahvistamaa yhteistä lainansaannin luokittelua.

Pankkien vaatimukset ulkomaalaiselle

Perusvaatimukset

Lainanhakijalta pyydetään tyypillisesti:

1. Henkilöllisyyden todentaminen. Finanssivalvonnan mukaan henkilöllisyyden voi todistaa myös ulkomaisen viranomaisen myöntämällä passilla tai matkustusasiakirjana hyväksyttävällä henkilökortilla.
2. Henkilötunnus. Digi- ja väestötietoviraston mukaan henkilötunnus annetaan henkilölle, joka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään, ja myös pankit voivat tarvita sen varmistaakseen, että tiedot rekisteröidään oikealle henkilölle.
3. Asiakkaan tuntemiseen tarvittavat tiedot, esimerkiksi tulojen ja varojen alkuperä.
4. Tulotiedot, kuten työsopimus ja palkkatiedot.
5. Tiedot veloista ja luottotiedot.

Henkilötunnuksen saaminen

Digi- ja väestötietoviraston mukaan henkilötunnuksen voi saada, jos oleskelee Suomessa laillisesti ja rekisteröinnille on peruste. Perusteita ovat esimerkiksi työskentely Suomessa työnteko-oikeuden turvin, opiskelu, Suomeen rekisteröity perheenjäsen sekä Maahanmuuttoviraston oleskelulupa tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintipäätös. Henkilötunnusta haetaan lomakkeella, ja DVV:ssä on asioitava henkilökohtaisesti kuukauden kuluessa lomakkeen lähettämisestä.

Tulojen todentaminen

Tavallisia tulotodistuksia:

Ulkomaisiin tuloihin liittyviä kysymyksiä:

• tulojen todentaminen ja käännökset
• valuuttakurssin vaihtelu
• tulojen jatkuvuus.

Kuluttajansuojalaissa on erityinen säännös valuuttaluotosta. Valuuttaluotolla tarkoitetaan muun muassa asuntoluottoa, joka on muussa valuutassa kuin siinä, jossa kuluttaja saa tulonsa tai jossa hänellä on varoja, joista luotto on tarkoitus maksaa (KSL 7 a luku 3 §). Tällöin luotonantajan on hyvissä ajoin ennen sopimusta varoitettava kuluttajaa luottoon liittyvistä riskeistä (7 a luku 22 §). Jos saat tulosi muussa valuutassa kuin eurossa, valuuttariskiä kannattaa arvioida itsekin.

Työhistoria ja työsopimus

Pankki arvioi tulojen pysyvyyttä. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja pidempi työhistoria Suomessa helpottavat arviota, mutta tarvittava työhistoria arvioidaan tapauskohtaisesti. Määräaikaisesta työsopimuksesta kerrotaan lisää artikkelissa asuntolaina määräaikaisessa työssä.

Luottotiedot ja maksuhistoria

Pankki tarkistaa luottotiedot suomalaisista rekistereistä. Jos olet asunut Suomessa vasta vähän aikaa, pankilla on vähemmän tietoa maksuhistoriastasi, ja se voi pyytää muuta selvitystä taloudestasi. Kysy pankista, millaisia ulkomaisia asiakirjoja se voi ottaa huomioon.

Tarvittavat asiakirjat

Henkilöllisyys ja oleskelu

Henkilöllisyysasiakirjat:

• passi tai matkustusasiakirjana hyväksyttävä henkilökortti
• suomalainen henkilötunnus, jos sellainen on
• oleskelulupa tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintipäätös

Tulotodistukset

Työsuhteessa olevan asiakirjat:

1. työsopimus
2. viimeisimmät palkkalaskelmat
3. verotuspäätös (jos käytettävissä)
4. verokortti

Yrittäjän asiakirjat:

1. tilinpäätökset
2. verotuspäätös
3. Y-tunnus ja kaupparekisteriote

Varallisuus ja velat

Varallisuustiedot:

• tiliotteet säästöistä ja sijoituksista
• tiedot kiinteistöistä Suomessa ja ulkomailla
• selvitys omarahoituksen alkuperästä

Velkatiedot:

• lainat Suomessa ja ulkomailla
• luottokortit ja muut luotot

Finanssivalvonnan mukaan pankki voi kysyä tilille tulevien varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta ja pyytää esimerkiksi kirjallista selvitystä tai asiakirjoja, kuten kauppakirjaa tai testamenttia. Jos omarahoitus tulee ulkomailta, sen alkuperän dokumentointi kannattaa aloittaa ajoissa.

Kattava asiakirjalista on artikkelissa asuntolainan hakemusasiakirjat.

Kohteen asiakirjat

Asuntoa koskevat asiakirjat ovat samat kuin muillakin hakijoilla:

• myyntiesite tai kauppakirjaluonnos
• isännöitsijäntodistus (asunto-osake)
• lainhuutotodistus ja rasitustodistus (kiinteistö)
• energiatodistus

Erityishaasteet ja niiden ratkaiseminen

Lyhyt oleskelu Suomessa

Jos olet asunut Suomessa vasta vähän aikaa, pankilla voi olla vähemmän tietoa tuloistasi ja taloudestasi.

Mahdollisia keinoja:

1. Suurempi omarahoitus pienentää lainan määrää. Lainakaton vuoksi vähintään 5 % hinnasta on joka tapauksessa katettava säästöillä tai muilla lainakatossa hyväksyttävillä vakuuksilla.
2. Lisävakuudet, kuten talletukset tai läheisen antama panttaus.
3. Takaaja voi kattaa pankin vakuusvajetta, mutta henkilötakaus ei kasvata lainakaton mukaista enimmäislainaa. Lue lisää artikkelista asuntolaina takaajalla.
4. Ajoitus: tulohistorian kertyminen Suomessa voi helpottaa arviointia.

Kieli ja asiakirjat

Lainasopimus on sitova, joten sen sisältö on tärkeää ymmärtää. Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan on annettava ennen sopimusta asuntoluoton tiedot ESIS-lomakkeella pysyvällä tavalla (KSL 7 a luku 6 §), eikä tietojen antamisesta saa periä maksua (8 §). Kysy pankista, millä kielillä se voi palvella ja antaa asiakirjat, ja käytä tarvittaessa tulkkia tai kääntäjää.

Ulkomaisten asiakirjojen käännökset

Ulkomaiset asiakirjat voidaan joutua kääntämään tai laillistamaan. DVV:n ohjeiden mukaan esimerkiksi perhesuhteita koskevan ulkomaisen todistuksen kohdalla on tarkistettava, onko se laillistettava tai käännettävä. Kysy pankista etukäteen, mitkä asiakirjat se tarvitsee ja missä muodossa.

Työsopimuksen tyyppi

Pankki arvioi, riittävätkö tulot lainan hoitoon koko laina-ajan. Määräaikainen työsopimus voi johtaa lisäselvityksiin. Kerro pankille, jos sopimukselle on jatkomahdollisuus tai alalla on hyvä työllisyystilanne, ja toimita siitä selvitys, jos mahdollista.

Pankkien käytännöt

Pankkien erot

Pankit päättävät itse luotonantonsa käytännöistä ja siitä, mitä tietoja ne luottokelpoisuuden arvioinnissa käyttävät. Siksi kannattaa kysyä useasta pankista ja vertailla sekä lainaehtoja että palvelua.

Kysy pankeilta:

• millä kielillä asiakaspalvelu ja asiakirjat ovat saatavilla
• mitä ulkomaisia asiakirjoja ne hyväksyvät
• millaista selvitystä ne tarvitsevat varojen alkuperästä
• mikä on lainatarjouksen todellinen vuosikorko.

Asiakkuuden rakentaminen

Kun palkka maksetaan suomalaiselle tilille ja raha-asiat hoidetaan samassa pankissa, pankki saa tietoa tuloista ja menoista, mikä voi helpottaa arviointia. Lainan voi kuitenkin kilpailuttaa myös muissa pankeissa.

Ennakkoneuvottelu

Ennen varsinaista hakemusta kannattaa käydä ennakkoneuvottelu.

Ennakkoneuvottelussa voi:

• selvittää pankin vaatimukset
• saada listan tarvittavista asiakirjoista
• arvioida realistisen lainasumman
• välttää turhat hakemukset.

Vakuusjärjestelyt ulkomaalaiselle

Asunto vakuutena

Ostettava asunto on tyypillisesti lainan ensisijainen vakuus kuten muillakin hakijoilla. Pankki määrittää vakuusarvon itsenäisesti ja vähentää käyvästä arvosta varmuusmarginaalin.

Lainakatto on Finanssivalvonnan makrovakauspäätöksellä 95 % kaikille lainanottajille (päätös 29.6.2026, voimaan 1.7.2026; Finanssivalvonnan päätös, tarkistettu 25.9.2026), ja se lasketaan vakuuksien käyvästä arvosta lainaa myönnettäessä. Lain mukainen perustaso on 90 % (ensiasunto 95 %).

Lisävakuudet

Finanssivalvonnan mukaan lainakaton laskennassa hyväksyttäviä vakuuksia ovat ostettavan asunnon lisäksi muut asuntopantit, talletukset, muut reaalivakuudet (esimerkiksi osakkeet ja rahasto-osuudet) sekä saadut vierasvelkapantit. Henkilötakaus on rajattu hyväksyttävien vakuuksien ulkopuolelle. Ulkomailla sijaitsevan omaisuuden kelpaamisesta vakuudeksi päättää pankki, joten se kannattaa selvittää etukäteen.

Valtiontakaus

Valtiontakaus voi tulla kyseeseen, kun asunto hankitaan omaan vakituiseen käyttöön. Valtiokonttorin mukaan 1.6.2026 alkaen takaus on enintään 20 % lainan jäljellä olevasta pääomasta, valtion vastuu on enintään 60 000 euroa asuntoa kohden ja takausmaksu on 2,5 % takauksen määrästä. Takauksesta sovitaan pankin kanssa.

Laskelmia ja esimerkkejä

Esimerkit havainnollistavat maksuerää ja Finanssivalvonnan suosituksen mukaista stressilaskelmaa. Ne eivät kerro, myöntääkö pankki lainan. Finanssivalvonnan johtokunta päätti kesäkuussa 2022 suosituksesta (voimaan 1.1.2023), jonka mukaan asuntolainanottajien kaikkien lainanhoitokulujen tulisi pääsääntöisesti olla enintään 60 % hakijan nettotuloista. Laskennassa takaisinmaksuaika on enintään 25 vuotta ja korko vähintään 6 % (pois lukien pitkäaikaisesti korkosuojatut ja kiinteäkorkoiset luotot).

Esimerkki 1: vakituinen työsuhde Suomessa

Oletukset:
- Nettotulot 3 400 €/kk, ei muita velkoja
- Säästöjä 35 000 €
- Asunto 220 000 €

Rahoitus:
- Omarahoitus: 35 000 € (noin 16 %)
- Asuntolaina: 185 000 € (noin 84 %, alle 95 %:n lainakaton)

Kuukausierä (annuiteetti, 4 %, 25 v): noin 976 €
Osuus nettotuloista: noin 29 %
Stressierä (6 %, 25 v): noin 1 192 € eli noin 35 % nettotuloista

Esimerkki 2: lyhyempi aika Suomessa

Oletukset:
- Nettotulot 3 000 €/kk, ei muita velkoja
- Säästöjä 20 000 €
- Asunto 180 000 €

Rahoitus:
- Omarahoitus: 20 000 € (noin 11 %)
- Asuntolaina: 160 000 € (noin 89 %)

Kuukausierä (annuiteetti, 4 %, 25 v): noin 845 €
Osuus nettotuloista: noin 28 %
Stressierä (6 %, 25 v): noin 1 031 € eli noin 34 % nettotuloista

Laskelman luvut ovat samaa luokkaa kuin esimerkissä 1. Jos hakija on asunut Suomessa vasta lyhyen aikaa, pankki voi silti pyytää lisäselvityksiä tulojen jatkuvuudesta.

Esimerkki 3: tulot osittain ulkomailta

Oletukset:
- Nettotulot 3 600 €/kk, josta osa ulkomaan valuutassa
- Säästöjä 50 000 €
- Asunto 250 000 €

Rahoitus:
- Omarahoitus: 50 000 € (20 %)
- Asuntolaina: 200 000 € (80 %)

Kuukausierä (annuiteetti, 4 %, 25 v): noin 1 056 €
Stressierä (6 %, 25 v): noin 1 289 € eli noin 36 % nettotuloista

Ulkomaan valuutassa saatavien tulojen arvo euroina vaihtelee, joten valuuttariski kannattaa huomioida omassa puskurissa.

Verotus ja lainsäädäntö

Verotus Suomessa

Verotus ja asumisvaltio vaikuttavat siihen, millaisia verotietoja pankille voi toimittaa. Suomessa asuvan tuloverotus perustuu pääsääntöisesti yleiseen verovelvollisuuteen, ja verotuspäätös on tyypillinen tulotodistus.

Jos ostat Suomesta vuokra-asunnon ja asut ulkomailla, Verohallinnon mukaan Suomessa olevan asunnon vuokratulo verotetaan ulkomailla asuvalta yleensä Suomessa pääomatulona. Suomen kansalainen on yleisesti verovelvollinen muuttovuoden ja kolmen seuraavan vuoden ajan, ellei hän osoita, ettei hänellä ole ollut verovuonna olennaisia siteitä Suomeen (tuloverolaki 11 §).

Ulkomaalaisen asunnon osto Suomessa

Asunto-osake: asunto-osakkeen ostaminen ei edellytä puolustusministeriön lupaa. Luvanvaraisuus koskee vain kiinteistön hankintaa.

Kiinteistö (esimerkiksi omakotitalo omalla tontilla): puolustusministeriön lupa tarvitaan, kun kiinteistön hankkii henkilö, jolla ei ole EU- tai ETA-maan kansalaisuutta, tai yhteisö, jossa EU- tai ETA-alueen ulkopuolisella taholla on vähintään 10 % omistus tai vastaava vaikutusvalta (laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 470/2019).

• Lupaa ei tarvita Ahvenanmaalla.
• Lupaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaupasta.
• Käsittelymaksu on 210 euroa (verkkomaksu) tai 280 euroa (lasku) kiinteistötunnukselta.
• Pysyvä oleskelulupa ei poista luvantarvetta, koska luvantarve määräytyy kansalaisuuden perusteella.
• Lain 2 §:n mukaan lupaa ei tarvita muun muassa, jos luovuttajana on saajan avio- tai avopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, tai henkilö, jonka saaja voisi perintökaaren 2 luvun mukaan periä. Lupaa ei tarvita myöskään, jos puolisot hankkivat kiinteistön yhdessä ja toinen heistä ei tarvitse lupaa ja hänen osuutensa on vähintään yksi kymmenesosa.

Erillinen sääntö on voimassa 15.7.2025 alkaen: lain 5 a §:n mukaan lupaa ei myönnetä henkilölle, jonka ainoa tai kaikki kansalaisuusvaltiot EU:n neuvosto on todennut loukanneen toisen valtion alueellista koskemattomuutta ja joiden arvioidaan aiheuttavan uhkaa Suomen kansalliselle turvallisuudelle, eikä tällaisessa valtiossa kotipaikkaansa pitävälle tai tällaisten tahojen määräysvallassa olevalle yhteisölle. Valtiot nimetään valtioneuvoston asetuksella, ja puolustusministeriön mukaan ne ovat Venäjä ja Valko-Venäjä. Henkilöä koskevaa estettä ei sovelleta, jos hänellä on kiinteistön hankinnan ja lupahakemuksen vireilletulon hetkellä voimassa oleva Suomen myöntämä pysyvä oleskelulupa tai pysyvä EU-oleskelulupa.

Lisää aiheesta artikkelissa kiinteistökauppa ulkomailla asuvalle.

Varainsiirtovero ulkomaiselle ostajalle

Varainsiirtovero on asunto-osakkeesta 1,5 % velattomasta hinnasta ja kiinteistöstä 3 % kauppahinnasta. Verokantoja sovelletaan 12.10.2023 tai sen jälkeen allekirjoitettuihin sopimuksiin. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapaus poistui 1.1.2024, joten sitä ei voi enää hyödyntää.

Verohallinnon mukaan ostajan, jolla ei ole suomalaista henkilötunnusta, on rekisteröidyttävä Verohallinnon asiakkaaksi ennen kauppaa. Rekisteröityessään ostaja saa keinohenkilötunnuksen, joka merkitään varainsiirtoveroilmoitukseen, sekä oman varainsiirtoveron viitenumeron. Henkilöasiakas antaa varainsiirtoveroilmoituksen lomakkeella. Jos kaupat tehdään kiinteistönvälittäjän välityksellä, viitenumeron on oltava tiedossa jo kaupantekotilaisuudessa.

Rahanpesun estäminen ja asiakkaan tunteminen

Pankit noudattavat lakia rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Finanssivalvonnan mukaan, jos pankki ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi säädettyjä toimia, se ei saa perustaa asiakassuhdetta tai suorittaa liiketointa.

Käytännössä tämä tarkoittaa:

• henkilöllisyyden todentamista
• kysymyksiä varojen alkuperästä ja käyttötarkoituksesta
• mahdollisia lisäselvityksiä, kuten kauppakirjoja tai testamentteja.

Kyse on laista johtuvasta asiakkaan tuntemisesta, joka koskee kaikkia asiakkaita.

Käytännön vinkkejä ulkomaalaiselle

Ennen lainanhakua

Valmistaudu huolellisesti:

1. Hanki henkilötunnus Digi- ja väestötietovirastosta, jos sinulla ei vielä ole sitä.
2. Avaa pankkitili ja ohjaa palkka sille.
3. Ilmoita osoitetietojen muutokset väestötietojärjestelmässä.
4. Kerrytä tulohistoriaa Suomessa.
5. Säästä omarahoitusta ja dokumentoi sen alkuperä.

Asiakirjojen valmistelu

Kerää asiakirjat ajoissa:

• passi ja oleskelulupa tai rekisteröintipäätös voimassa
• työsopimus ja palkkalaskelmat ajan tasalla
• verotiedot saatavilla
• käännökset valmiina, jos pankki niitä edellyttää
• säästöjen ja sijoitusten tiedot koottuna.

Pankkien kilpailuttaminen

Kysy useasta pankista:

1. vertaile marginaaleja ja todellista vuosikorkoa
2. selvitä palvelukielet
3. kysy hyväksyttävistä ulkomaisista asiakirjoista
4. arvioi palvelun sujuvuutta.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko ulkomaalainen saada asuntolainaa Suomessa?

Voi. Luotonantaja arvioi jokaisen hakijan luottokelpoisuuden tulojen, menojen ja muiden taloudellisten olosuhteiden perusteella. Oleskelun jatkuvuus ja tulojen todentaminen voivat vaikuttaa arvioon.

Kuinka pitkä asumisaika Suomessa vaaditaan ennen lainan saamista?

Yhtä yleistä vähimmäisaikaa ei voi antaa. Pankit arvioivat tulojen pysyvyyttä tapauskohtaisesti, joten oma tilanne kannattaa käydä läpi pankin kanssa ennakkoneuvottelussa.

Tarvitseeko ulkomaalainen takaajan?

Ei välttämättä. Takaaja voi kattaa pankin vakuusvajetta, mutta henkilötakaus ei kasvata lainakaton mukaista enimmäislainaa.

Vaikuttaako kansalaisuus lainakorkoon?

Pankki hinnoittelee lainan oman riskiarvionsa perusteella, johon vaikuttavat muun muassa maksukyky, vakuudet ja luottotiedot. Lainatarjouksia kannattaa verrata todellisen vuosikoron perusteella.

Hyväksytäänkö ulkomaiset tulot lainahakemuksessa?

Se riippuu pankista ja tulojen todentamisesta. Jos saat tulosi muussa valuutassa kuin siinä, jossa laina myönnetään, laina voi olla kuluttajansuojalaissa tarkoitettu valuuttaluotto. Silloin luotonantajan on varoitettava sen riskeistä hyvissä ajoin ennen sopimusta, ja valuuttariski kannattaa huomioida myös omissa laskelmissa.

Tarvitaanko asunnon ostoon lupa?

Asunto-osakkeen ostoon ei tarvita puolustusministeriön lupaa. Kiinteistön ostoon lupa tarvitaan, jos ostajalla ei ole EU- tai ETA-maan kansalaisuutta, ellei kyse ole jostakin lain poikkeuksesta. Lupaa on haettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa kaupasta.

Miten ulkomainen ostaja maksaa varainsiirtoveron?

Jos sinulla ei ole suomalaista henkilötunnusta, rekisteröidy Verohallinnon asiakkaaksi ennen kauppaa. Saat keinohenkilötunnuksen ja varainsiirtoveron viitenumeron, joilla annat ilmoituksen ja maksat veron.

Voiko asunnon ostaa Suomesta ulkomailta käsin?

Voi, mutta rahoituksen järjestäminen voi olla vaikeampaa, koska pankin on arvioitava luottokelpoisuus ja tunnettava asiakkaansa. Ulkomailla asuvan kannattaa selvittää myös vuokratulon verotus Suomessa ja varainsiirtoveron rekisteröityminen.

Lähteet

• Finlex – Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 a luku
• Finlex – Laki eräiden kiinteistönhankintojen luvanvaraisuudesta 470/2019
• Puolustusministeriö – Kiinteistönostajien luvat
• Verohallinto – Ulkomainen ostaja: näin ilmoitat ja maksat varainsiirtoveron
• Verohallinto – Vuokratulo muualta kuin asuinmaasta
• Digi- ja väestötietovirasto – Ulkomaalaisen rekisteröinti väestötietojärjestelmään
• Digi- ja väestötietovirasto – Henkilötunnus
• Finlex – Tuloverolaki 1535/1992
• Finanssivalvonta – Asiakkaan tunnistaminen ja tunteminen
• Finanssivalvonta – Asuntolainat ja lainakatto
• Valtiokonttori – Asuntolainan valtiontakaus