Finanssivalvonnan suositukset asuntolainanottajille – stressitestit ja enimmäisvelkasuhde
Mitä Finanssivalvonnan lainakatto ja lainanhoitorasitussuositus tarkoittavat asuntolainan hakijalle? Stressitesti 6 %:n korolla, velkasuhde ja esimerkit.
Finanssivalvonta (Fiva) valvoo Suomen rahoitusmarkkinoita, ja sen johtokunta tekee makrovakauspäätökset, joilla pyritään turvaamaan asuntorahoituksen kestävyys sekä lainanottajan että rahoitusjärjestelmän näkökulmasta. Tässä artikkelissa käymme läpi keskeiset rajat ja suositukset, niiden taustat ja sen, mitä ne tarkoittavat käytännössä asuntolainan hakijalle.
On hyvä erottaa toisistaan kolme asiaa: laissa säädetyt sitovat rajat (esimerkiksi lainakatto ja asuntoluoton enimmäistakaisinmaksuaika), Finanssivalvonnan päätökset lain antamissa rajoissa (esimerkiksi lainakaton nostaminen tai laskeminen) sekä Finanssivalvonnan suositukset (esimerkiksi lainanhoitorasituksen yläraja), jotka eivät ole sitovia mutta joita pankit ovat HE 190/2025:n mukaan Finanssivalvonnan kyselyssä noudattaneet hyvin.
Miksi viranomaisrajoja ja -suosituksia tarvitaan?
Asuntorahoitukseen liittyy piirteitä, jotka voivat johtaa riskien kasautumiseen:
| Piirre | Riski |
|---|---|
| Pitkät laina-ajat | Korkoriskille altistuminen vuosikymmeniksi |
| Vaihtuvakorkoiset lainat | Kuukausierä voi nousta merkittävästi |
| Asuntojen arvo vaihtelee | Asunnon arvo voi laskea alle lainamäärän |
| Kotitalouksien velkaantuneisuus | Haavoittuvuus talouden häiriöille |
Finanssivalvonnan johtokunnan päätöksen (30.9.2026) mukaan kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin on pienentynyt lähes neljä vuotta, mikä on lievittänyt asuntoluotonantoon liittyviä haavoittuvuuksia. Samalla Finanssivalvonta on todennut, että pidempi enimmäislaina-aika ja kevennetyt taloyhtiölainojen vaatimukset ovat omiaan kasvattamaan kotitalouksien velkaantuneisuuteen liittyviä vakausriskejä (päätös 29.6.2026).
Keskeiset rajat ja suositukset
1. Lainakatto (enimmäisluototussuhde, LTV)
Mitä se tarkoittaa: Lainakatto määrittää, kuinka suuri asuntolaina saa enintään olla suhteessa vakuuksien käypään arvoon luottoa myönnettäessä (luottolaitoslaki 15:11). Loppu katetaan omarahoituksella (säästöt, ASP-säästöt) tai muilla hyväksyttävillä vakuuksilla.
Nykyiset rajat:
| Tilanne | Enimmäisluototussuhde |
|---|---|
| Ensiasunnon hankinta | 95 % (lain perustaso) |
| Muut asuntolainat | 95 % (Finanssivalvonnan päätös, perustaso 90 %) |
Lain mukainen perustaso on 90 % (ensiasunnon ostajalla 95 %), mutta Finanssivalvonta nosti 29.6.2026 tekemällään makrovakauspäätöksellä (voimaan 1.7.2026) enimmäisluototussuhteen 95 prosenttiin kaikille lainanottajille (Finanssivalvonnan päätös, tarkistettu 25.9.2026). Finanssivalvonnan johtokunta päätti 30.9.2026 jatkaa korotuspäätöksen voimassaoloa. Lainakatto on makrovakausväline: Finanssivalvonta arvioi kevennyksen edellytyksiä neljännesvuosittain ja palauttaa rajan perustasolle 90 prosenttiin, kun laissa tarkoitettuja laskusuhdanteeseen liittyviä perusteita ei enää ole.
Käytännön esimerkki:
Asunnon hinta 300 000 €, vakuutena vain ostettava asunto, jonka käyvän arvon oletetaan vastaavan kauppahintaa.
| Ostaja | Enimmäislaina | Omarahoitus |
|---|---|---|
| Kaikki ostajat | 285 000 € | 15 000 € (5 %) |
Huomioitavaa:
- Lainakatto lasketaan vakuuksien käyvästä arvosta. Finanssivalvonnan mukaan hyväksyttäviä vakuuksia ovat esimerkiksi asuntopantit, talletusvakuudet, muut reaalivakuudet ja vierasvelkapantit.
- Henkilötakaus ei ole lainakaton laskennassa hyväksyttävä vakuus (luottolaitoslaki 15:11). Finanssivalvonnan mukaan pankki ei käytännössä ota laskennassa huomioon myöskään valtiontakausta.
- Muut vakuudet, kuten vanhempien asunnosta annettu vierasvelkapantti, voivat mahdollistaa suuremman lainan.
- Taloyhtiölaina ei suoraan ole osa lainakaton laskentaa, mutta yhtiölainaosuus kasvattaa asunnon velatonta hintaa ja kokonaisvelkaa, joten se kannattaa ottaa huomioon maksukykyä arvioitaessa.
2. Onko Suomessa enimmäisvelkasuhde (velka-tulosuhde, DTI)?
Suomessa ei ole sitovaa enimmäisvelkasuhdetta. Velka-tulosuhde kuvaa kotitalouden velkojen määrää suhteessa vuosituloihin, ja sellaista on käsitelty valmistelussa: Finanssivalvonnan vuoden 2021 tiedotteen mukaan valtiovarainministeriön työryhmän ehdottamaa velka-tulosuhdetta ei tuolloisten suunnitelmien mukaan oltu ehdottamassa sisällytettäväksi lainsäädäntöön. Velka-tulosuhde ei myöskään ole Finanssivalvonnan makrovakausvälineiden joukossa.
Velkojen ja tulojen suhteeseen puututaan sen sijaan kahdella muulla tavalla:
- Luottokelpoisuuden arviointi: luotonantajan on ennen luottosopimuksen tekemistä arvioitava huolellisesti kuluttajan luottokelpoisuus tulojen ja menojen sekä muiden taloudellisten olosuhteiden perusteella (kuluttajansuojalaki 7 a:11).
- Finanssivalvonnan suositus lainanhoitorasituksen ylärajasta (kohta 3).
Oman velka-tulosuhteen voi silti laskea omaksi tiedoksi, esimerkiksi näin:
Velat yhteensä / bruttovuositulot × 100
Esimerkiksi 310 000 euron velat ja 60 000 euron bruttovuositulot tarkoittavat noin 517 %:n velka-tulosuhdetta. Luku auttaa hahmottamaan velkataakkaa, mutta sille ei ole Suomessa sitovaa ylärajaa.
3. Stressitesti ja lainanhoitorasitus
Mitä se tarkoittaa: Stressitestillä arvioidaan, selviääkö lainanottaja maksuista myös silloin, kun korot ovat nykyistä selvästi korkeammat.
Finanssivalvonnan suositus (voimaan 1.1.2023):
Finanssivalvonnan johtokunta suositteli kesäkuussa 2022, että asuntolainoja myönnetään pääsääntöisesti lainanhakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan pysyvän stressitilanteessa alle 60 prosentissa lainanhakijan nettotuloista. Kyse on niin sanotusta kuormitetusta lainanhoitorasituksesta:
| Osa | Sisältö |
|---|---|
| Mukana olevat velat | Hakijan kaikkien luottojen hoitokulut |
| Korko | Vähintään 6 % (ei pitkäaikaisesti korkosuojatut ja kiinteäkorkoiset luotot) |
| Takaisinmaksuaika | Laskennassa enintään 25 vuotta |
| Raja | Lainanhoitokulut pääsääntöisesti alle 60 % nettotuloista |
Hallituksen esityksessä HE 190/2025 suositukseen viitataan voimassa olevana, ja esityksen mukaan Finanssivalvonnan kesällä 2025 tekemässä kyselyssä pankit olivat noudattaneet suositusta hyvin. Ajantasainen tilanne kannattaa tarkistaa Finanssivalvonnasta.
Kuluttajalle Finanssivalvonta toteaa lisäksi, että omaa lainanhoitokykyä arvioivissa laskelmissa kannattaa käyttää matalan korkotason vallitessa vähintään 6 prosentin korkoa.
Stressilaskelma käytännössä:
Oletukset: laina 250 000 €, annuiteetti, 25 vuotta, ei muita velkoja.
| Korko | Kuukausierä | Mitä se kertoo |
|---|---|---|
| Esimerkkikorko 4 % | 1 320 €/kk | Maksuerä esimerkin korolla |
| Stressikorko 6 % | 1 611 €/kk | Kuormitettu maksuerä |
| 60 %:n raja | – | Nettotuloja tarvitaan vähintään noin 2 685 €/kk |
Laskelma: 1 611 € / 0,60 ≈ 2 685 €. HE 190/2025:n esimerkin mukaan 400 000 euron lainaa varten tarvitaan vähintään noin 4 300 euron nettotulot kuukaudessa, jos muita lainoja ei ole; sama laskutapa antaa 2 577 € / 0,60 ≈ 4 295 €.
Jos hakijan tulot eivät riitä, pankki voi esimerkiksi:
- tarjota pienempää lainaa
- pyytää kanssalainaajaa tai lisävakuuksia
- hylätä lainahakemuksen.
4. Laina-ajat
Laina-ajasta on sekä sitova lakiraja että stressitestiin liittyvä laskentaoletus:
- Kuluttajansuojalaki: asuntoluoton takaisinmaksuaika saa luoton myöntöhetkellä olla enintään 40 vuotta nostamispäivästä 1.6.2026 alkaen (KSL 7 a:14 a, L 354/2026). Luotonantaja saa poiketa enimmäisajasta 10 prosentin osuudessa kunkin vuosineljänneksen asuntoluottojen luotonannon kokonaismäärästä. Valtion takaamissa ja ASP-lainoissa laina-aika on enintään 25 vuotta.
- Finanssivalvonnan suositus: lainanhoitorasitus lasketaan enintään 25 vuoden takaisinmaksuajalla, vaikka varsinainen laina olisi pidempi.
Suomen Pankin mukaan heinäkuussa 2026 uusien omistusasuntolainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika oli 25 vuotta 3 kuukautta, ja yli 16 % niistä oli takaisinmaksuajaltaan yli 30-vuotisia.
Laina-ajan vaikutus kuukausierään ja kokonaiskustannuksiin:
Oletukset: laina 250 000 €, korko 4 % koko laina-ajan, annuiteetti, ei kuluja.
| Laina-aika | Kuukausierä | Korot yhteensä | Maksut yhteensä |
|---|---|---|---|
| 20 vuotta | 1 515 €/kk | 113 588 € | 363 588 € |
| 25 vuotta | 1 320 €/kk | 145 878 € | 395 878 € |
| 30 vuotta | 1 194 €/kk | 179 674 € | 429 674 € |
| 35 vuotta | 1 107 €/kk | 214 913 € | 464 913 € |
| 40 vuotta | 1 045 €/kk | 251 526 € | 501 526 € |
Laina-ajan pidentäminen 20 vuodesta 35 vuoteen tässä esimerkissä:
- pienentää kuukausierää noin 408 €/kk
- kasvattaa korkokuluja yhteensä noin 101 300 €.
Mitä lainapäätöksessä tyypillisesti arvioidaan?
Lainakatto ja luottokelpoisuuden arviointi ovat lakisääteisiä, ja lainanhoitorasituksen suositus ohjaa käytäntöjä. Pankit voivat lisäksi soveltaa omia luottokriteerejään, ja ne vaihtelevat.
Tyypillinen lainapäätösprosessi
| Vaihe | Mitä arvioidaan |
|---|---|
| 1. Tulot | Tulojen määrä ja pysyvyys |
| 2. Menot | Kiinteät ja muuttuvat menot |
| 3. Velat | Nykyiset lainat ja muut luotot |
| 4. Luottotiedot | Luottotietorekisterin tiedot (KSL 7 a:11) |
| 5. Stressitesti | Lainanhoitokulut 6 %:n korolla ja 25 vuoden ajalla |
| 6. Vakuudet | Riittävätkö vakuudet lainakaton puitteissa? |
Yleisellä tasolla pankit arvioivat esimerkiksi sitä, paljonko rahaa jää elämiseen lainanhoidon jälkeen, kuinka vakaat tulot ovat ja onko hakijalla maksuhäiriömerkintöjä. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa lainansaantia merkittävästi. Tarkat kriteerit kannattaa kysyä suoraan pankilta.
Miten rajat ja suositukset vaikuttavat lainanhakijaan?
Mahdolliset hyödyt
| Hyöty | Kuvaus |
|---|---|
| Suojaa ylivelkaantumiselta | Ohjaa arvioimaan maksukykyä myös korkeammilla koroilla |
| Selkeämmät kriteerit | Hakija tietää etukäteen, millä oletuksilla maksukykyä arvioidaan |
| Vakaammat markkinat | Rajoittaa riskien kasautumista rahoitusjärjestelmään |
Mahdolliset haasteet
| Haaste | Kuvaus |
|---|---|
| Omarahoitus | Lainakaton vuoksi tarvitaan omaa rahaa tai lisävakuuksia |
| Stressitesti rajaa lainamäärää | Erityisesti yksin ostavilla ja pienituloisilla |
| Laskelma on yleinen | Ei välttämättä huomioi yksilöllistä tulokehitystä |
Käytännön esimerkkejä
Kaikissa esimerkeissä luvut ovat oletuksia. Stressierä on laskettu annuiteettina 6 %:n korolla ja 25 vuoden takaisinmaksuajalla, ja asunnon käyvän arvon oletetaan vastaavan kauppahintaa.
Esimerkki 1: Ensiasunnon ostaja
Lähtötilanne (oletukset):
| Tekijä | Arvo |
|---|---|
| Asunnon hinta | 350 000 € |
| Hakijan nettotulot | 3 400 €/kk |
| Säästöt | 25 000 € |
| Muut velat | 0 € |
Laskelmat:
| Kriteeri | Arvo | Raja | Tulos |
|---|---|---|---|
| Lainakatto (95 %) | 332 500 € | Tarvittava laina: 325 000 € | OK |
| Stressierä (6 %, 25 v) | 2 094 €/kk | 60 % × 3 400 € = 2 040 € | Ylittyy hieman |
| Lainanhoitorasitus | 2 094 € / 3 400 € ≈ 62 % | alle 60 % | Ylittyy |
Johtopäätös: Lainakatto ei ole esteenä, mutta lainanhoitorasitus ylittää suosituksen pääsäännön. Pankki voi esimerkiksi:
- ehdottaa pienempää lainaa (60 %:n rajalla noin 316 000 €)
- pyytää kanssalainaajaa tai lisävakuuksia
- hylätä hakemuksen nykymuodossa.
Vaihtoehtoja:
- Edullisempi asunto
- Kanssalainaaja, jonka tulot huomioidaan
- Vanhempien vierasvelkapantti tai takaus (huom. henkilötakaus ei kelpaa lainakaton laskentaan)
- Lisää säästöjä omarahoitukseen
Esimerkki 2: Pariskunta vaihtaa suurempaan asuntoon
Lähtötilanne (oletukset):
| Tekijä | Arvo |
|---|---|
| Uuden asunnon hinta | 420 000 € |
| Nykyisen asunnon myyntihinta | 280 000 € |
| Nykyisen asunnon laina | 150 000 € |
| Pariskunnan yhteiset nettotulot | 6 500 €/kk |
| Muut velat | 0 € |
Laskelmat:
Nykyisen asunnon myynnistä jää (ennen myyntikuluja): 280 000 € − 150 000 € = 130 000 € omarahoitukseen.
Tarvittava uusi laina: 420 000 € − 130 000 € = 290 000 €.
| Kriteeri | Arvo | Raja | Tulos |
|---|---|---|---|
| Lainakatto (95 %) | 399 000 € | Tarvittava laina: 290 000 € | OK |
| Stressierä (6 %, 25 v) | 1 868 €/kk | 60 % × 6 500 € = 3 900 € | OK |
| Lainanhoitorasitus | 1 868 € / 6 500 € ≈ 29 % | alle 60 % | OK |
Johtopäätös: Esimerkin luvuilla kriteerit täyttyvät selvästi. Lopullinen päätös riippuu myös muista tekijöistä, kuten myynnin aikataulusta ja mahdollisesta välirahoituksesta.
Esimerkki 3: Sijoitusasunnon ostaja
Lähtötilanne (oletukset):
| Tekijä | Arvo |
|---|---|
| Sijoitusasunnon hinta | 180 000 € |
| Hakijan oma asuntolaina | 200 000 € |
| Nettotulot | 4 300 €/kk |
| Säästöt sijoitusasuntoon | 30 000 € |
Laskelmat:
Tarvittava uusi laina: 180 000 € − 30 000 € = 150 000 €. Velat yhteensä: 200 000 € + 150 000 € = 350 000 €.
| Kriteeri | Arvo | Raja | Tulos |
|---|---|---|---|
| Lainakatto (95 %, uusi laina) | 171 000 € | Tarvittava: 150 000 € | OK |
| Stressierä molemmille (6 %, 25 v) | 2 255 €/kk | 60 % × 4 300 € = 2 580 € | OK |
| Lainanhoitorasitus | 2 255 € / 4 300 € ≈ 52 % | alle 60 % | OK |
Johtopäätös: Esimerkin oletuksilla raja ei ylity, mutta marginaali on pieni. Laskelmassa nykyisen lainan stressierä on yksinkertaistettu laskemalla se 25 vuoden ajalla. Sitä, miten ja missä määrin vuokratulot otetaan maksukyvyssä huomioon, kannattaa kysyä pankilta, koska käytännöt vaihtelevat.
Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan välinen työnjako
| Taho | Rooli asuntorahoituksessa |
|---|---|
| Finanssivalvonta | Makrovakauspäätökset (johtokunta), mm. lainakaton nostaminen tai laskeminen lain rajoissa; suositukset; pankkien valvonta |
| Suomen Pankki | Antaa lausunnon makrovakauspäätöksistä, analysoi rahoitusvakautta ja julkaisee tilastoja |
| Lainsäätäjä | Säätää perustasot, kuten lainakaton 90/95 % ja enimmäistakaisinmaksuajan |
| Pankit | Tekevät lainapäätökset ja arvioivat luottokelpoisuuden |
Finanssivalvonnan blogin (2025) mukaan makrovakauspolitiikkaa koskeva päätöksenteko on Suomessa delegoitu Finanssivalvonnan johtokunnalle. Finanssivalvonnan päätöksistä pyydetään lausunnot muun muassa Suomen Pankilta ja valtiovarainministeriöltä. Lainakatto on sitova raja, lainanhoitorasituksen yläraja on suositus.
Keskustelua sääntelyn suunnasta
Asuntorahoituksen sääntelyä on viime vuosina sekä kiristetty että kevennetty. Finanssivalvonnan blogin (2025) mukaan hallituksen kasvupaketissa tavoitteena oli "parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta purkamalla Pohjoismaiden kireintä asuntorahoituksen sääntelyä". Kevennyksiä on sittemmin toteutettu: asuntoluoton enimmäistakaisinmaksuaika piteni 40 vuoteen ja Finanssivalvonta sai mahdollisuuden nostaa lainakattoa laskusuhdanteessa.
Samassa kirjoituksessa Finanssivalvonta tuo esiin myös riskejä:
- pienempi omarahoitusosuus tarkoittaa lainanottajalle vähemmän pelivaraa esimerkiksi työttömyyden tai asuntojen hintojen laskun varalle
- pidemmän laina-ajan vaikutukset voivat pidemmällä aikavälillä näkyä asuntojen hintojen nousuna ja kotitalouksien velkaantumisen kasvuna.
Myös 29.6.2026 tehdyssä päätöksessä Finanssivalvonta painotti, että on syytä välttää tulkintaa, jonka mukaan luototussuhteeltaan hyvin suuret asuntolainat olisivat yleisesti ongelmattomia tai suositeltavia.
Miten valmistautua lainaneuvotteluihin?
Ennen lainaneuvottelua
- Laske oma lainanhoitorasitus 6 %:n korolla ja 25 vuoden laina-ajalla.
- Laske omarahoituksen tarve lainakaton perusteella.
- Kerää dokumentit: tulotiedot, verotiedot, työsopimus, tiedot nykyisistä veloista.
- Selvitä omarahoitusmahdollisuudet: säästöt, ASP, mahdolliset lisävakuudet.
- Tunne omat rajasi – lainaa kannattaa ottaa vain sen verran kuin on realistista maksaa.
Neuvottelussa
| Keskustelunaihe | Mitä kysyä |
|---|---|
| Korko | Mikä on tarjottu korko? Miten se muodostuu? |
| Stressitesti | Millä korolla ja laina-ajalla pankki laskee maksukyvyn? |
| Velat ja tulot | Miten pankki huomioi tulot ja nykyiset velat? |
| Joustavuus | Mitä joustoja lainassa on (lyhennysvapaat yms.)? |
| Vaihtoehdot | Jos hakemus ei mene läpi, mitä vaihtoehtoja on? |
Usein kysytyt kysymykset
Ovatko Finanssivalvonnan suositukset pakollisia?
Lainakatto on laissa säädetty sitova raja, ja Finanssivalvonta voi muuttaa sitä lain rajoissa. Lainanhoitorasituksen yläraja on suositus, josta pankki voi poiketa, mutta HE 190/2025:n mukaan pankit olivat noudattaneet sitä hyvin.
Mikä on stressitestikorko?
Finanssivalvonnan suosituksessa lainanhoitorasitus lasketaan vähintään 6 %:n korolla (pitkäaikaisesti korkosuojattuja ja kiinteäkorkoisia luottoja lukuun ottamatta) ja enintään 25 vuoden takaisinmaksuajalla. Pankki voi käyttää myös omia, tiukempia oletuksiaan.
Onko Suomessa velka-tulosuhteen yläraja?
Ei ole. Sitovaa enimmäisvelkasuhdetta ei ole säädetty. Velkojen ja tulojen suhdetta arvioidaan luottokelpoisuuden arvioinnissa ja lainanhoitorasituksen suosituksen kautta.
Miten taloyhtiölaina vaikuttaa lainansaantiin?
Lainakatto lasketaan vakuuksien käyvästä arvosta. Taloyhtiölainaosuus kasvattaa kuitenkin asunnon velatonta hintaa ja kuukausittaisia asumiskuluja (rahoitusvastike), joten se kannattaa ottaa huomioon omassa maksukykylaskelmassa ja kysyä, miten pankki sen huomioi.
Onko ensiasunnon ostajilla korkeampi lainakatto?
Laissa ensiasunnon ostajan lainakaton perustaso (95 %) on korkeampi kuin muiden (90 %). Finanssivalvonnan 29.6.2026 tekemällä päätöksellä (voimaan 1.7.2026, voimassaoloa jatkettu 30.9.2026) lainakatto on kuitenkin 95 % kaikille lainanottajille, joten tällä hetkellä eroa ei ole.
Voiko stressitestin tulosta parantaa?
Lainanhoitorasitukseen vaikuttavat lainan määrä, nettotulot ja muut velat. Pienempi laina, muiden velkojen maksaminen pois tai kanssalainaaja voivat parantaa tulosta. Laina-ajan pidentäminen yli 25 vuoden ei suosituksen laskennassa pienennä kuormitettua erää, koska laskennassa käytetään enintään 25 vuotta.
Yhteenveto
Asuntorahoitusta Suomessa ohjaavat lain rajat, Finanssivalvonnan päätökset ja suositukset.
Keskeiset luvut (tarkistettu 1.10.2026):
| Raja tai suositus | Taso |
|---|---|
| Lainakatto (kaikki) | 95 % (Finanssivalvonnan päätös 29.6.2026) |
| Lainanhoitorasitus (suositus) | alle 60 % nettotuloista |
| Stressikorko (suositus) | vähintään 6 % |
| Laina-aika stressilaskelmassa | enintään 25 vuotta |
| Asuntoluoton enimmäisaika (laki) | 40 vuotta |
| Sitova velka-tulosuhde | ei käytössä |
Muista:
- tunne omat lukusi ennen lainaneuvottelua
- tee oma stressilaskelma – selviäisitkö 6 %:n korolla?
- lainaa ei kannata ottaa äärirajoille – jätä pelivaraa
- kysy pankista, miten se soveltaa rajoja ja suosituksia.
Rajojen ja suositusten tarkoitus ei ole estää asunnon ostamista, vaan auttaa varmistamaan, että osto on kestävällä pohjalla.
Laske, mitä lainasi oikeasti maksaa
Kuukausierä, korkojen osuus ja marginaalin vaikutus koko laina-ajalta. Vertaa kahta vaihtoehtoa rinnakkain.
Laske kuukausierä ja korotEi vaadi rekisteröitymistä.
Lähteet
- Finanssivalvonta – Asuntolainat ja lainakatto
- Finanssivalvonta – Makrovakauspäätös 29.6.2026 (tarkistettu 25.9.2026)
- Finanssivalvonta – Makrovakauspäätös 30.9.2026
- Finanssivalvonta – Kuvaus makrovakausvälineistä
- Finanssivalvonta – Suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasituksen ylärajaksi (tiedote 2022)
- Finanssivalvonta – Makrovakauspäätös 2021 (velka-tulosuhde ja lainsäädäntö)
- Finanssivalvonta – Hallitus linjasi makrovälineistön muutoksista (blogi 2025)
- Finlex – Hallituksen esitys HE 190/2025
- Suomen Pankki – Takaisinmaksuajaltaan pidempien asuntolainojen määrä kasvanut (2026)
- Finlex – Laki luottolaitostoiminnasta 610/2014
- Finlex – Kuluttajansuojalaki 38/1978
Artikkeli julkaistu 5.9.2026.