Lyhennystapojen vertailu - mikä sopii sinulle?

Asuntolainan lyhennystavan valinta on yksi merkittävimmistä päätöksistä, jotka teet lainaa ottaessasi. Valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon maksat korkoja laina-aikana, miten kuukausierät kehittyvät ja mitä tapahtuu, kun viitekorko muuttuu. Tämä artikkeli keskittyy lyhennystapojen vertailuun laskuesimerkein: annuiteetti, tasalyhennys ja kiinteä tasaerä samalla lainalla ja samoilla oletuksilla. Lyhennystavan muuttamisesta olemassa olevassa lainassa kerrotaan erillisessä artikkelissa lyhennystavan vaihtaminen kesken lainan, ja tilapäisistä maksujoustoista artikkelissa lyhennysvapaat jaksot.

Lyhennystapojen perusteet

Suomessa asuntolainoissa käytetään pääasiassa kolmea lyhennystapaa. Ne jakavat lainapääoman ja korot eri tavalla maksueriin, mikä johtaa erilaisiin kokonaiskustannuksiin ja maksutaakkaan laina-aikana.

Finanssivalvonnan mukaan asuntolainan ottamista harkitessa kannattaa ottaa huomioon muun muassa, kuinka usein ja paljonko lainaa lyhennetään ja mikä lyhennystapa sopii omaan tilanteeseen. Tarjolla olevat lyhennystavat ja niiden ehdot vaihtelevat luotonantajittain.

Suomen Pankin mukaan helmikuun 2026 lopussa euromääräisestä omistusasuntolainakannasta 80 prosentissa lyhennystapana oli annuiteetti, 16 prosentissa kiinteä tasaerä, 3 prosentissa tasalyhennys ja lopussa muu lyhennystapa, kuten kertalyhennys. Lainojen lukumäärällä mitattuna osuudet olivat 71 % (annuiteetti), 24 % (kiinteä tasaerä) ja 4 % (tasalyhennys) (tiedote 27.3.2026).

Kolme lyhennystapaa pähkinänkuoressa

Finanssivalvonnan määritelmät:

Kiinteä tasaerä ei tarkoita kiinteää korkoa. Suomen Pankin mukaan kiinteässä tasaerälainassa takaisinmaksuaika pitenee viitekoron arvon noustessa ja lyhenee sen laskiessa. Korkotyyppi (vaihtuva tai kiinteä korko) on eri valinta kuin lyhennystapa.

Lyhennystavan vaikutus lainan kokonaiskustannuksiin

Lyhennystapa vaikuttaa siihen, kuinka paljon maksat korkoja koko laina-aikana. Mitä nopeammin lainapääoma pienenee, sitä vähemmän korkoja kertyy, koska korko lasketaan jäljellä olevasta pääomasta.

Laskuesimerkkien oletukset (koko artikkeli): laina 200 000 €, laina-aika 25 vuotta (300 kuukautta), korko 3,77 %. Korko on 12 kuukauden euriborin kuukausikeskiarvo syyskuussa 2026 (noin 3,25 %, Euroopan keskuspankki, haettu 3.10.2026) lisättynä uusien asuntolainojen keskimarginaalilla tammikuussa 2026 (0,52 %, Suomen Pankki). Vertailun vuoksi uusien asuntolainojen keskikorko oli elokuussa 2026 Suomen Pankin mukaan 3,35 %. Ellei toisin mainita, korko oletetaan samaksi koko laina-ajan. Luvut ovat laskennallisia esimerkkejä, eivät pankkien tarjouksia, eikä niissä ole huomioitu lainan avaus- tai käsittelykuluja.

Annuiteettilaina - tasaiset kuukausierät

Annuiteettilaina on Suomen yleisin asuntolainan lyhennystapa. Sen perusperiaate on, että maksuerät ovat samansuuruisia ja sisältävät sekä lyhennyksen että koron, mutta erän sisällä koron ja lyhennyksen osuudet muuttuvat. Kun viitekorko muuttuu, maksuerä muuttuu ja laina-aika pysyy samana.

Miten annuiteetti toimii?

Annuiteettilainassa kuukausierä koostuu kahdesta osasta:

1. Korko-osuus - lasketaan jäljellä olevasta lainapääomasta
2. Lyhennysosuus - loppuosa kuukausierästä

Laina-ajan alussa suurin osa kuukausierästä on korkoa, koska lainapääoma on suuri. Laina-ajan loppua kohti tilanne kääntyy: yhä suurempi osa kuukausierästä kohdistuu lyhennykseen.

Annuiteetin laskuesimerkki

Lähtötiedot:

• Lainan määrä: 200 000 €
• Korko: 3,77 % (12 kk euribor 3,25 % + marginaali 0,52 %)
• Laina-aika: 25 vuotta (300 kuukautta)

Kuukausierän laskenta:

Annuiteettierä lasketaan kaavalla, jossa huomioidaan lainan määrä, kuukausikorko ja maksukertojen määrä. Tällä esimerkillä kuukausierä on noin 1 030 €.

Erän jakautuminen laina-aikana:

Kokonaiskustannukset:

• Maksettu yhteensä: noin 309 100 €
• Korkokulut yhteensä: noin 109 100 €

Annuiteetin edut

1. Ennustettavuus - Kuukausierä pysyy samana niin kauan kuin korko ei muutu
2. Helppo budjetointi - Sama summa joka kuukausi helpottaa talouden suunnittelua
3. Laina-aika pysyy - Koronmuutokset eivät pidennä laina-aikaa
4. Matalampi alkuerä - Verrattuna tasalyhennykseen alkuerä on pienempi

Annuiteetin haitat

1. Suuremmat kokonaiskorkokustannukset - Samalla korolla ja laina-ajalla korkoja kertyy enemmän kuin tasalyhennyksessä
2. Hidas alkuvaiheen lyhennys - Lainapääoma pienenee hitaasti ensimmäisinä vuosina
3. Korkoriski näkyy erässä - Jos korot nousevat, kuukausierä kasvaa
4. Korkeampi korko-osuus alussa - Suurin osa erästä menee aluksi korkoihin

Koron muutoksen vaikutus annuiteettilainaan

Finanssivalvonnan määritelmän mukaan annuiteettilainassa maksuerän suuruus muuttuu viitekoron muuttuessa, mutta laina-aika pysyy samana. Jos haluat, että kuukausierä pysyy samana ja laina-aika joustaa, kyse on kiinteästä tasaerästä.

Kuluttajansuojalain mukaan korko saa muuttua vain sopimuksessa yksilöidyn viitekoron muutosten mukaisesti, ja muutoksesta ilmoitettaessa on kerrottava maksuerän suuruus koron muuttumisen jälkeen (7 luku 24 §, sovelletaan asuntoluottoihin 7 a luvun 31 §:n nojalla).

Esimerkki koron noususta: Jos korko nousee viiden vuoden jälkeen 3,77 %:sta 5,77 %:iin, annuiteettilainan kuukausierä nousee noin 1 030 eurosta noin 1 220 euroon jäljellä olevaksi 20 vuodeksi. Laina-aika pysyy 25 vuotena.

Tasalyhennyslaina - nopea pääoman lyhennys

Tasalyhennyslainassa lainaa maksetaan takaisin tasasuuruisin lyhennyksin, ja korko lasketaan jäljellä olevalle pääomalle. Maksuerä pienenee sitä mukaa kuin pääoma vähenee, ja viitekoron muuttuessa erän suuruus muuttuu mutta laina-aika pysyy samana. Samalla korolla ja laina-ajalla korkokulut ovat kolmesta tavasta pienimmät.

Miten tasalyhennys toimii?

Tasalyhennyksessä:

1. Lyhennys = Lainan määrä / kuukausien määrä (vakio)
2. Korko = Jäljellä oleva pääoma × kuukausikorko (pienenee)
3. Kuukausierä = Lyhennys + korko (pienenee ajan myötä)

Tasalyhennyksen laskuesimerkki

Lähtötiedot:

• Lainan määrä: 200 000 €
• Korko: 3,77 %
• Laina-aika: 25 vuotta (300 kuukautta)

Kuukausittainen lyhennys: 200 000 € / 300 kk = 667 € / kk

Erän jakautuminen laina-aikana:

Kokonaiskustannukset:

• Maksettu yhteensä: noin 294 600 €
• Korkokulut yhteensä: noin 94 600 €

Tasalyhennyksen edut

1. Pienemmät kokonaiskorkokustannukset - Esimerkissä noin 14 600 € vähemmän korkoja kuin annuiteetissa
2. Nopea pääoman pieneneminen - Lainapääoma vähenee tasaisesti alusta alkaen
3. Pienenevät kuukausierät - Taakka kevenee laina-ajan kuluessa
4. Selkeä rakenne - Helppo ymmärtää, paljonko lainaa on jäljellä

Tasalyhennyksen haitat

1. Suuret alkuerät - Ensimmäiset vuodet ovat taloudellisesti raskaimpia
2. Vaihteleva erä - Erän koko muuttuu sekä pääoman pienentyessä että koron muuttuessa
3. Maksukykyvaatimus - Vaatii suurempaa maksuvaraa laina-ajan alussa
4. Voi vaikuttaa lainansaantiin - Pankki arvioi maksukykyä, ja suurempi alkuerä voi pienentää lainamäärää, jonka pankki on valmis myöntämään

Kenelle tasalyhennys sopii?

Tasalyhennys voi sopia erityisesti:

• Henkilöille, joiden tulot ovat laina-ajan alussa korkeimmillaan
• Niille, jotka haluavat pienentää kokonaiskorkokuluja
• Niille, jotka haluavat pienemmät erät myöhemmin, esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä
• Niille, joille suurempi alkuerä ei ole ongelma

Kiinteä tasaerälaina - sama erä, joustava laina-aika

Kiinteässä tasaerälainassa maksuerät ovat samansuuruisia ja sisältävät sekä lyhennyksen että koron. Finanssivalvonnan mukaan viitekoron muuttuessa maksuerä pysyy muuttumattomana, mutta laina-aika muuttuu. Laina on yleensä sidottu viitekorkoon samalla tavalla kuin annuiteettilaina.

Miten kiinteä tasaerä toimii?

Kiinteässä tasaerälainassa:

1. Kuukausierä sovitaan alussa, ja se pysyy samana
2. Korko seuraa viitekorkoa, joten erän sisällä koron ja lyhennyksen osuudet muuttuvat koron mukana
3. Laina-aika pitenee viitekoron noustessa ja lyhenee sen laskiessa (Suomen Pankki)

Kiinteän tasaerän laskuesimerkki

Lähtötiedot:

• Lainan määrä: 200 000 €
• Korko alussa: 3,77 % (viitekorkoon sidottu)
• Suunniteltu laina-aika: 25 vuotta

Kuukausierä: noin 1 030 € (pysyy samana)

Jos korko pysyy 3,77 %:ssa, laina on maksettu 25 vuodessa ja korkoja kertyy saman verran kuin annuiteetissa (noin 109 100 €). Jos korko nousee viiden vuoden jälkeen 5,77 %:iin, laina-aika pitenee noin 33 vuoteen 10 kuukauteen ja korkokulut kasvavat noin 218 100 euroon.

Valtion takaamissa lainoissa ja ASP-lainoissa laina-aika on myöntöhetkellä enintään 25 vuotta, ja lyhennysvapaat voivat pidentää sitä enintään 29 vuoteen. Valtiokonttorin mukaan tasaerälainassa laina-aika voi kuitenkin pidentyä korkojen noustessa myös yli 29 vuoteen.

Kiinteän tasaerän edut

1. Ennustettava kuukausierä - Erä ei muutu koron muuttuessa
2. Helppo budjetointi - Tiedät kuukausimenon etukäteen
3. Koronlasku lyhentää laina-aikaa - Jos korot laskevat, laina maksetaan nopeammin
4. Ei erän kasvua koronnousussa - Maksuvara ei kiristy kuukausitasolla

Kiinteän tasaerän haitat

1. Laina-aika voi venyä - Koronnousu pidentää laina-aikaa, mikä voi siirtää velan myöhempiin elämänvaiheisiin
2. Korkokulut voivat kasvaa paljon - Kun pääoma lyhenee hitaammin, korkoja kertyy pidempään
3. Koronnousu ei näy erässä - Muutos voi jäädä huomaamatta, jos laina-aikaa ei seuraa
4. Ei suojaa koronnousulta - Kiinteä tasaerä ei ole korkosuojaus

Kiinteän koron vs. kiinteän tasaerän ero

On tärkeää ymmärtää ero:

• Kiinteä korko: Korko pysyy samana sovitun ajan eikä muutu yleisen korkotason mukaan (Finanssivalvonta). Kiinteäkorkoisenkin lainan lyhennystapa voi olla esimerkiksi annuiteetti tai tasalyhennys.
• Kiinteä tasaerä: Kuukausierä pysyy samana, mutta laina-aika muuttuu viitekoron mukana.

Kokonaisvertailu: 200 000 € laina, 25 vuotta

Kootaan yhteen kaikkien kolmen lyhennystavan vertailu samalla esimerkkitapauksella (korko 3,77 % koko laina-ajan):

Perustiedot kaikissa vaihtoehdoissa

Kun korko ei muutu, annuiteetti ja kiinteä tasaerä ovat laskennallisesti samat. Ero syntyy vasta, kun viitekorko muuttuu.

Maksuerän kehitys viiden vuoden välein

Jäljellä olevan pääoman kehitys

Tasalyhennyksellä lainaa on jokaisen vuoden lopussa jäljellä vähemmän. 15 vuoden kohdalla ero on noin 22 900 €.

Kokonaiskustannukset eri korko-oletuksilla

Seuraavissa skenaarioissa korko muuttuu viiden vuoden (60 kuukauden) jälkeen ja pysyy sen jälkeen samana. Kyse on laskennallisista esimerkeistä, ei ennusteista.

Skenaario 1: Korko pysyy 3,77 %:ssa

• Annuiteetti: noin 109 100 € korkoja
• Tasalyhennys: noin 94 600 € korkoja
• Kiinteä tasaerä: noin 109 100 € korkoja, laina-aika 25 vuotta
• Ero tasalyhennyksen hyväksi: noin 14 600 €

Skenaario 2: Korko nousee 5,77 %:iin viiden vuoden jälkeen

• Annuiteetti: erä nousee noin 1 220 euroon, korkoja noin 154 600 €
• Tasalyhennys: korkoja noin 126 700 €
• Kiinteä tasaerä: erä pysyy noin 1 030 eurossa, laina-aika pitenee noin 33 vuoteen 10 kuukauteen, korkoja noin 218 100 €

Skenaario 3: Korko laskee 1,77 %:iin viiden vuoden jälkeen

• Annuiteetti: erä laskee noin 859 euroon, korkoja noin 68 000 €
• Tasalyhennys: korkoja noin 62 400 €
• Kiinteä tasaerä: erä pysyy noin 1 030 eurossa, laina-aika lyhenee noin 21 vuoteen 2 kuukauteen, korkoja noin 61 400 €

Skenaarioista näkyy, että kiinteä tasaerä tasoittaa kuukausierää mutta siirtää korkoriskin laina-aikaan ja kokonaiskustannuksiin.

Päätöksenteon tueksi - valintakriteerit

Valitse annuiteetti, jos:

• Haluat tasaisen kuukausierän ja kiinteän laina-ajan
• Tulosi ovat vakaat
• Arvostat budjetoinnin helppoutta
• Olet valmis hyväksymään hieman suuremmat kokonaiskorkokulut kuin tasalyhennyksessä
• Haluat matalamman alkuerän kuin tasalyhennyksessä

Valitse tasalyhennys, jos:

• Tulosi ovat laina-ajan alussa korkeimmillaan
• Haluat pienentää kokonaiskorkokuluja
• Pystyt kantamaan suuremmat alkuerät
• Haluat pienemmät erät myöhempiin elämänvaiheisiin (esim. eläke)
• Haluat kerryttää omaa pääomaa asuntoon nopeasti

Valitse kiinteä tasaerä, jos:

• Haluat, että kuukausierä pysyy samana koronmuutoksista huolimatta
• Hyväksyt, että laina-aika ja kokonaiskorot voivat kasvaa korkojen noustessa
• Seuraat lainan jäljellä olevaa laina-aikaa säännöllisesti
• Laina-ajan pidentymiselle on varaa, eikä se ulotu esimerkiksi eläkevuosiin kohtuuttomasti

Jos tavoitteena on suojautua koronnousulta, kyse on korkotyypin tai korkosuojauksen valinnasta, ei lyhennystavasta.

Pitkässä 40 vuoden lainassa

Kuluttajansuojalain mukaan asuntoluoton takaisinmaksuaika saa luoton myöntöhetkellä olla enintään 40 vuotta luoton nostamispäivästä (7 a luku 14 a §, voimaan 1.6.2026; aiemmin 30 vuotta). Luotonantaja saa kuitenkin poiketa enimmäisajasta 10 prosentin osuudessa asuntoluottojen luotonannon kokonaismäärästä kullakin vuosineljännesjaksolla. Valtion takaamissa lainoissa ja ASP-lainoissa laina-aika on myöntöhetkellä enintään 25 vuotta. Pidempi laina-aika korostaa lyhennystapojen eroja.

200 000 €, 3,77 %, 40 vuotta

40 vuoden lainassa ero tasalyhennyksen hyväksi on esimerkissä noin 36 500 euroa, kun 25 vuoden lainassa ero oli noin 14 600 euroa. Toisaalta 40 vuoden annuiteettilainan alkuerä on noin 220 € pienempi kuin 25 vuoden lainan.

Lyhennystavan vaihtaminen kesken laina-ajan

Lyhennystavan muuttamisesta voi neuvotella pankin kanssa laina-aikana. Muutos tehdään lainasopimuksen muutoksena, ja sen ehdot ja mahdolliset kulut selviävät pankin hinnastosta ja tarjouksesta. Muutos voi olla tarpeen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Milloin vaihtaa tasalyhennyksestä annuiteettiin:

• Tulot pienenevät (esim. työttömyys, perhevapaa)
• Menot kasvavat (esim. lapsen syntymä)
• Haluat tasaisemman maksutaakan

Milloin vaihtaa annuiteetista tasalyhennykseen:

• Tulot kasvavat merkittävästi
• Haluat lyhentää lainaa nopeammin
• Korot ovat korkealla ja haluat pienentää korkokuluja

Vaihtamisen kustannukset

Vaihdon kulut riippuvat pankin hinnastosta, joten ne kannattaa kysyä etukäteen. Samalla kannattaa varmistaa, muuttuvatko lainan muut ehdot. Vaiheet, vaikutukset laina-aikaan ja laskuesimerkit vaihtotilanteesta on koottu artikkeliin lyhennystavan vaihtaminen kesken lainan.

Ylimääräiset lyhennykset

Valitusta lyhennystavasta riippumatta ylimääräiset lyhennykset pienentävät kokonaiskorkokustannuksia. Kuluttajalla on oikeus maksaa asuntoluotto tai sen osa ennen eräpäivää, ja tällöin käyttämättä jäävään luottoaikaan kohdistuvat luottokustannukset vähennetään (kuluttajansuojalaki 7 a luku 19 §). Kiinteäkorkoisessa lainassa ja lainassa, jonka viitekoron määräytymisjakso on vähintään kolme vuotta, luotonantaja voi periä korvauksen, jos luottoa on myönnetty yli 20 000 euroa (7 a luku 20 §).

Ylimääräisen lyhennyksen vaikutus

Esimerkki: 200 000 € annuiteettilaina, korko 3,77 %, 25 vuoden laina-aika, ylimääräinen lyhennys lyhentää laina-aikaa ja kuukausierä pysyy ennallaan.

Jos maksat 100 € ylimääräistä kuukaudessa:

• Laina-aika lyhenee noin 3 vuotta 5 kuukautta
• Säästät korkokuluissa noin 16 700 €

Jos maksat 5 000 € kertasuorituksen vuosittain:

• Laina-aika lyhenee noin 9 vuotta 8 kuukautta
• Säästät korkokuluissa noin 44 600 €

Milloin ylimääräiset lyhennykset kannattavat eniten

1. Laina-ajan alussa - Vaikutus kokonaiskustannuksiin on suurin, koska pääoma on suuri
2. Korkean koron aikana - Säästö on sitä suurempi, mitä korkeampi korko on
3. Kun puskuri on kunnossa - Lyhennykseen käytettyä rahaa ei yleensä saa takaisin käyttöön ilman uutta lainaa, joten säästöpuskuri kannattaa säilyttää riittävänä

Verotuksen vaikutus

Oman asunnon lainan korkoja ei voi vähentää verotuksessa verovuodesta 2023 alkaen. Tulonhankkimisvelan, esimerkiksi vuokra-asunnon lainan, korkoihin sovelletaan eri sääntöä. Oman asunnon lainassa lyhennystavan valinnalla ei siis ole korkovähennykseen liittyvää vaikutusta.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä lyhennystapa on yleisin Suomessa?

Annuiteetti on yleisin. Suomen Pankin mukaan helmikuun 2026 lopussa euromääräisestä omistusasuntolainakannasta 80 prosentissa lyhennystapana oli annuiteetti, 16 prosentissa kiinteä tasaerä ja 3 prosentissa tasalyhennys.

Voiko lyhennystapaa vaihtaa kesken laina-ajan?

Lyhennystavan muuttamisesta voi neuvotella pankin kanssa. Muutos tehdään lainasopimuksen muutoksena, ja mahdolliset kulut kannattaa kysyä pankista etukäteen.

Miksi annuiteetti on niin yleinen?

Annuiteetissa kuukausierä on alussa pienempi kuin tasalyhennyksessä ja laina-aika pysyy samana koronmuutoksista huolimatta, mikä helpottaa budjetointia. Samalla korolla ja laina-ajalla annuiteetissa kertyy kuitenkin enemmän korkoja kuin tasalyhennyksessä, joten vaihtoehtoja kannattaa verrata omilla luvuilla.

Paljonko säästän valitsemalla tasalyhennyksen?

200 000 euron lainassa 25 vuoden laina-ajalla ja 3,77 %:n korolla ero on noin 14 600 € kokonaiskorkokuluissa, kun korko pysyy samana. Ero on sitä suurempi, mitä korkeampi korko ja pidempi laina-aika.

Onko kiinteä tasaerä sama kuin kiinteäkorkoinen laina?

Ei ole. Kiinteä tasaerä on lyhennystapa, jossa kuukausierä pysyy samana ja laina-aika muuttuu viitekoron mukana. Kiinteä korko on korkotyyppi, jossa korko pysyy samana sovitun ajan. Kiinteäkorkoisen lainan lyhennystapa voi olla esimerkiksi annuiteetti tai tasalyhennys.

Mitä tapahtuu annuiteettilainalle, jos korot nousevat?

Finanssivalvonnan määritelmän mukaan annuiteettilainassa maksuerä muuttuu viitekoron muuttuessa ja laina-aika pysyy samana. Jos lainasi erä pysyy samana ja laina-aika pitenee, lyhennystapasi on kiinteä tasaerä. Lyhennystapa näkyy lainasopimuksesta.

Voinko yhdistellä lyhennystapoja?

Lainan jakamisesta osiin, joilla on eri lyhennystavat, voi kysyä pankista. Esimerkiksi osa lainasta voisi olla tasalyhenteinen ja osa annuiteettilainaa. Mahdollisuudet ja ehdot vaihtelevat luotonantajittain.

Kumpi on tärkeämpää: lyhennystapa vai korkoneuvottelu?

Molemmat ovat tärkeitä. Marginaali vaikuttaa suoraan kuukausierään ja kokonaiskustannuksiin. Lyhennystapa vaikuttaa siihen, miten nopeasti lainapääoma pienenee ja miten koronmuutokset näkyvät. Neuvottele molemmat huolella.

Yhteenveto

Lyhennystavan valinta on henkilökohtainen päätös, joka riippuu elämäntilanteestasi, taloudellisesta asemastasi ja riskinsietokyvystäsi.

Annuiteetti on Suomessa yleisin. Kuukausierä on alussa tasalyhennystä pienempi ja laina-aika pysyy samana, mutta erä muuttuu koron mukana.

Tasalyhennys on samalla korolla ja laina-ajalla kokonaiskustannuksiltaan edullisin, mutta vaatii suurempaa maksuvaraa laina-ajan alussa.

Kiinteä tasaerä säilyttää kuukausierän samana, mutta koronnousu pidentää laina-aikaa ja kasvattaa kokonaiskorkoja. Se ei ole korkosuojaus.

Muista:

• Valinta riippuu omasta tilanteestasi
• Laske kokonaiskustannukset, älä vain kuukausierää
• Lyhennystavan muuttamisesta voi neuvotella myöhemmin
• Ylimääräiset lyhennykset toimivat kaikissa lyhennystavoissa
• Laske kuukausierä myös korkeammalla korolla: Finanssivalvonnan mukaan omaa lainanhoitokykyä arvioivissa laskelmissa kannattaa matalan korkotason vallitessa käyttää vähintään 6 prosentin korkoa

Tärkeintä on valita vaihtoehto, joka sopii nykyiseen tilanteeseesi ja jättää riittävästi taloudellista liikkumavaraa.

Lähteet

• Finanssivalvonta – Korot, marginaalit ja lyhennykset
• Finanssivalvonta – Asuntolainat ja lainakatto
• Suomen Pankki – Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet (27.3.2026)
• Suomen Pankki – Rahalaitosten tase, tiedote 28.9.2026
• Suomen Pankki – Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut
• Euroopan keskuspankki – 12 kk euriborin kuukausisarja
• Finlex – Kuluttajansuojalaki 38/1978
• Valtiokonttori – Asuntolainan valtiontakaus
• Verohallinto – Korko tuloverotuksessa