Kuolinpesän kiinteistökauppa – opas perillisille

Kun perityssä omaisuudessa on omakotitalo, kesämökki tai maa-alue, sen myynti on kiinteistökauppa, jota koskevat maakaaren muotovaatimukset. Kuolinpesän kaupassa myyjiä on useita, vainajan omistus on vielä rekisterissä hänen nimissään ja kaupan verotus poikkeaa tavallisesta. Tässä oppaassa käydään läpi, miten kuolinpesän kiinteistökauppa etenee ja mitä perillisten kannattaa selvittää ennen kauppaa.

Opas keskittyy kiinteistöihin. Asunto-osakkeen myyntiä kuolinpesästä käsitellään artikkelissa kuolinpesän asunnon myynti – kuka päättää ja miten. Kuolinpesäasiat ovat usein juridisesti monimutkaisia, joten epäselvässä tilanteessa kannattaa kysyä neuvoa lakimieheltä.

Kuolinpesä kiinteistön omistajana

Kuoleman jälkeen vainajan varat ja velat muodostavat kuolinpesän, ja kiinteistö kuuluu pesälle siihen asti, kunnes se myydään tai jaetaan perinnönjaossa. Myyjänä on siis kuolinpesä, ja kauppaan tarvitaan kaikki ne, jotka pesää edustavat. Siksi osakaspiiri kannattaa selvittää ennen kuin ostajan kanssa sovitaan mitään.

Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen eli yleistestamentin saajat ja eloonjäänyt puoliso. Puoliso ei kuitenkaan ole osakas, jos ositus on jo toimitettu tai jos hänellä ei avioehtosopimuksen, avio-oikeuden vanhentumisen tai muun syyn vuoksi ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ellei hän ole perillinen tai yleistestamentin saaja. Perilliset ja yleistestamentin saajat ovat osakkaita silloinkin, kun heidän oikeutensa on riidanalainen (PK 18:1).

Osakkaat hallitsevat pesän omaisuutta yhdessä, ellei pesälle ole järjestetty erityistä hallintoa, ja edustavat pesää yhdessä ulkopuolisiin nähden (PK 18:2). Kiinteistön myynti on siksi yhteishallinnossa kaikkien osakkaiden yhteinen päätös, eikä yksi osakas voi myydä pesän kiinteistöä tai sen osaa yksin. Pesän hallinnosta ennen myyntiä kerrotaan tarkemmin artikkelissa kuolinpesän asunnon hallinta.

Ennen kauppaa tehtävät toimenpiteet

Kuolinpesän kiinteistökauppa alkaa paperityöllä, joka osoittaa ostajalle ja kirjaamisviranomaiselle, keillä on oikeus myydä. Puutteellinen selvitys ei välttämättä estä kauppaa, mutta se voi viivästyttää ostajan lainhuutoa. Seuraavat vaiheet kannattaa hoitaa ennen kuin kiinteistö laitetaan myyntiin.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perukirja annetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta. Perukirjaan merkitään pesän osakkaat sekä vainajan varat ja velat, ja kiinteistön arvo kuolinpäivänä vaikuttaa myöhemmin myös myynnin verotukseen. Arvon määrittämistä käsitellään artikkelissa kuolinpesän kiinteistön arviointi.

Perunkirjoituksen jälkeen kuolinpesän kannattaa Maanmittauslaitoksen mukaan hakea kiinteistölle selvennyslainhuutoa. Jakamattoman kuolinpesän osakkaat saavat hakea lainhuudon yhteisesti pesään kuuluvaan kiinteistöön (MK 11:6), ja Maanmittauslaitoksen hinnaston mukaan selvennyslainhuuto maksaa 172 euroa (tarkistettu 7.10.2026). Maanmittauslaitoksen mukaan selvennyslainhuuto helpottaa myyntiä, koska siitä näkyvät kaikki kuolinpesän osakkaat, eikä ostajalle tarvitse antaa vainajan perukirjaa ja sukuselvitystä omistuksen rekisteröintiä varten. Omistuksen selventämisen jälkeen kaupan voi tehdä myös sähköisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa.

Jos selvennyslainhuutoa ei haeta, ostaja tarvitsee oman lainhuutonsa hakemiseen selvityksen pesän omistusoikeudesta. Lain mukaan, jos kiinteistön edellistä omistajaa ei ole merkitty lainhuudon saajaksi, hänen omistusoikeudestaan on esitettävä selvitys, joka olisi ollut tarpeen hänen saantonsa huudattamiseksi (MK 12:1). Maanmittauslaitoksen mukaan ostajalle joudutaan tällöin antamaan vainajan perukirja ja sukuselvitys omistuksen rekisteröintiä varten. Lisäksi myyjän kannattaa Maanmittauslaitoksen ohjeen mukaan tarkistaa jo ennen kauppaa lainhuutotodistuksesta, että omistajatiedot ovat ajan tasalla, rasitustodistuksesta, ettei kiinteistöllä ole vanhentuneita tai tarpeettomia merkintöjä, ja kiinteistörekisteriotteesta, että käyttöoikeudet ja rajoitukset ovat ajan tasalla. Nämä todistukset annetaan ostajalle tarkastettaviksi.

Kaupan osapuolet ja valtuudet

Kiinteistökaupan muotovaatimukset ovat tiukat, ja jos niitä ei noudateta, kauppa ei sido osapuolia. Kun myyjiä on useita, jokaisen allekirjoituksen tai valtuutuksen on oltava kunnossa. Siksi valtuutukset kannattaa järjestää hyvissä ajoin ennen kaupantekoa.

Kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti, ja myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on allekirjoitettava kauppakirja. Kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kauppa voidaan tehdä myös sähköisesti Maanmittauslaitoksen kaupankäyntijärjestelmässä, jolloin osapuolet tai heidän asiamiehensä hyväksyvät samansisältöisen sähköisen kauppakirjan. Kauppakirjasta on käytävä ilmi luovutustarkoitus, luovutettava kiinteistö, myyjä ja ostaja sekä kauppahinta ja muu vastike. Kauppa ei ole sitova, ellei sitä ole tehty näin (MK 2:1).

Jos kaikki osakkaat eivät pääse kaupantekoon, he voivat valtuuttaa jonkun toimimaan puolestaan. Valtuutus kiinteistön myyntiin on tehtävä kirjallisesti, myyjän on allekirjoitettava valtakirja, ja siitä on käytävä ilmi asiamies ja myytävä kiinteistö. Sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä asiamies voi toimia sähköisen valtakirjan nojalla, josta käyvät ilmi samat seikat (MK 2:3). Kuolinpesän veroasioita varten annettava Verohallinnon valtakirja (lomake 3630) koskee Verohallinnon mukaan vain veroasioita, joten se ei riitä kiinteistön myyntiin.

Jos osakkaissa on alaikäinen tai muu edunvalvonnassa oleva, häntä edustaa edunvalvoja, joka tarvitsee holhousviranomaisen luvan kiinteän omaisuuden luovuttamiseen (HolhTL 34 §). Holhousviranomaisena toimii Digi- ja väestötietovirasto, ja luvan käsittelyaika kannattaa ottaa huomioon kaupan aikataulussa. Jos pesä on pesänselvittäjän hallinnossa, pesänselvittäjä ei saa luovuttaa kiinteää omaisuutta, elleivät osakkaat ole kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa antaneet siihen suostumustaan tai, kun suostumusta ei saada, oikeus ole hakemuksesta sallinut sitä (PK 19:14).

Verotuskysymykset

Kuolinpesän kiinteistökaupassa verotus koskee sekä ostajaa että myyjää. Ostaja maksaa varainsiirtoveron, ja myyjänä oleva kuolinpesä maksaa veroa mahdollisesta luovutusvoitosta. Perillisten kannalta olennaista on, että myynnin verotus ratkaistaan perintöverotuksen arvon ja perillisten oman asumisen perusteella.

Kiinteistön ostaja maksaa varainsiirtoveroa 3 % kauppahinnasta. Vero on suoritettava viimeistään lainhuutoa haettaessa tai, jos lainhuutoa ei ole haettu säädetyssä ajassa tai sitä ei ole haettava, kuuden kuukauden kuluessa luovutussopimuksen tekemisestä (VSVL 7.1). Ostajan on haettava lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa luovutuskirjan tekemisestä, jollei laissa toisin säädetä (MK 11:1). Perillinen ei maksa varainsiirtoveroa perintöön perustuvasta saannosta (VSVL 4.3). Jos perinnönjaossa kiinteistön saava osakas maksaa muille vastiketta kuolinpesän ulkopuolisilla varoilla, Verohallinnon ohjeen mukaan luopuvan osakkaan katsotaan tältä osin myyvän osuutensa, ja kiinteistön saaja maksaa kaupalla hankkimastaan osuudesta varainsiirtoveron (syventävä vero-ohje 48935, esimerkki 22).

Jakamattoman kuolinpesän myynnistä saatu luovutusvoitto on kuolinpesän tuloa, eikä osakkaan osuutta pesän tulosta pidetä hänen omana tulonaan (TVL 17.3). Hankintamenona käytetään perintöverotuksessa käytettyä arvoa (TVL 47.1), ja omistusaika lasketaan perittävän kuolemasta. Voitosta vähennetään hankintameno, kuoleman jälkeen tehdyt perusparannukset ja myyntikulut, tai vaihtoehtoisesti käytetään hankintameno-olettamaa, joka on 20 % luovutushinnasta, kun omistus on kestänyt alle 10 vuotta, ja 40 %, kun vähintään 10 vuotta. Pääomatulosta maksetaan veroa 30 % 30 000 euroon asti ja 34 % ylittävältä osalta. Verohallinnon mukaan myynti on ilmoitettava joka tapauksessa, joko kuolinpesän tai osakkaan esitäytetyssä veroilmoituksessa.

Oman asunnon verovapaus koskee jakamattoman pesän myynnissä vain niiden perillisten osuutta, jotka ovat asuneet asunnossa vakituisesti yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta perittävän kuoleman jälkeen. Kahden vuoden laskenta päättyy lähtöpäivää edeltävänä päivänä, ja koko asunnon vuokraus, lyhytaikainenkin, katkaisee käyttöajan. Vainajan omaa asumista ei lueta perillisten hyväksi, eikä lesken asuminen tee kuolinpesän luovutusvoittoa verovapaaksi avio-oikeuden perusteella, kun pesä myy vainajan nimissä olleen asunnon ennen osituksen toimittamista (KHO 2005:25; Verohallinnon ohje 48076). Omakotitalon kaupassa verovapaus koskee rakennuspaikkaa enintään 10 000 neliömetriin asti tai kaavoitetulla alueella enintään kaavan mukaista tonttia, eikä pelkän rakentamattoman tontin myynti pääsääntöisesti ole verovapaa. Tarkemmin verotusta käsitellään artikkelissa luovutusvoiton verotus kuolinpesän asunnon myynnissä.

Kiinteistökaupan erityispiirteet

Kuolinpesän kiinteistökauppa etenee pääosin kuten muukin kiinteistökauppa, mutta kauppakirjassa, kaupantekotavassa ja kustannuksissa on omat kohtansa. Ne kannattaa sopia ostajan kanssa ennen kaupantekoa. Näin kaupantekotilaisuudessa ei tule yllätyksiä.

Kauppakirjassa myyjäksi merkitään kuolinpesä, ja allekirjoittajina ovat kaikki osakkaat tai heidän valtuuttamansa asiamies. Jos kauppa tehdään paperisena, tarvitaan kaupanvahvistaja, jonka Maanmittauslaitoksen kaupanvahvistusmaksu on 143 euroa, ja lisäksi kaupanvahvistaja perii matkakustannukset. Kiinteistövaihdannan palvelussa kauppakirjan voi laatia ja allekirjoittaa ilman kaupanvahvistajaa, ja luovutuskirjan laatimisen asiointimaksu on 236 euroa, joka sisältää lainhuudatusmaksun. Paperisen kaupan jälkeen haettava lainhuuto maksaa 172 euroa. Hinnat ovat Maanmittauslaitoksen hinnastosta 7.10.2026, ja ne kannattaa tarkistaa ennen kauppaa.

Myyjän virhevastuu koskee myös kuolinpesää. Ostajan on ilmoitettava laatuvirheestä kohtuullisessa ajassa ja lähtökohtaisesti viimeistään viiden vuoden kuluessa hallinnan luovutuksesta, eikä takarajaan voi vedota samalla tavalla, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Koska osakkaat eivät välttämättä tunne kiinteistön historiaa, heidän kannattaa koota ostajalle kaikki saatavilla olevat tiedot ja kertoa avoimesti, mitä he eivät tiedä. Kuntotarkastus ennen myyntiä voi auttaa molempia osapuolia.

Kuolinpesän velat ja rasitteet

Kiinteistöön voi kohdistua vainajan lainoja ja kiinnityksiä, ja ne on selvitettävä ennen kuin kauppahinta jaetaan. Pesän velat maksetaan pesän varoista, joten kauppahinta on usein tärkein lähde vainajan velkojen maksamiseen. Velkojen järjestyksellä ja osakkaiden vastuulla on merkitystä, jos varat ovat niukat.

Kuolinpesän varoista suoritetaan pesän ja vainajan velat. Pesänselvitysvelat maksetaan ennen muita velkoja sitä mukaa kuin ne erääntyvät, ja muut pesän velat vasta vainajan velkojen jälkeen (PK 21:1). Osakas ei vastaa henkilökohtaisesti vainajan velasta. Perunkirjoitusvelvollinen osakas kuitenkin vastaa siitä, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa, ja sama vastuu on osakkaalla, joka perunkirjoituksessa tai vahvistaessaan perukirjan valalla vaarantaa velkojan oikeutta antamalla vääräksi tietämänsä ilmoituksen tai jättämällä tahallaan ilmoittamatta tietämänsä seikan. Osakas vapautuu vastuusta, jos hän osoittaa, ettei ole menettelyllään aiheuttanut korvattavaa vahinkoa, ja jos vahinko oli velkaa pienempi, hän vastaa vain vahingon määrästä. Näitä vastuusääntöjä ei sovelleta osakkaaseen, jota edustaa edunvalvoja (PK 21:2).

Jos kiinteistöön on vahvistettu kiinnityksiä, Maanmittauslaitos neuvoo sopimaan ostajan kanssa niiden kuolettamisesta tai siirtämisestä ostajalle tai tämän pankille ja kirjaamaan sovitut asiat kauppakirjaan. Panttikirjat ovat Maanmittauslaitoksen mukaan tyypillisesti pankissa tai kiinteistön omistajalla itsellään, ja kadonneet panttikirjat on kuoletettava käräjäoikeudessa. Rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote kannattaa käydä läpi ennen hinnasta sopimista, jotta kiinteistön rasitteet ja käyttöoikeudet ovat molempien osapuolten tiedossa.

Riitaiset kuolinpesät

Kiinteistö on usein pesän suurin omaisuuserä, ja siksi juuri siitä syntyy erimielisyyttä: myydäänkö, milloin ja millä hinnalla, tai haluaako joku osakkaista lunastaa kiinteistön itselleen. Yhteishallinnossa yhdenkin osakkaan vastustus estää kaupan. Laki tarjoaa umpikujaan kaksi tuomioistuinmenettelyä.

Osakkaan hakemuksesta oikeuden on päätettävä, että pesän omaisuus luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon (PK 19:1). Pesänselvittäjä hoitaa pesän selvittämisen, mutta kiinteää omaisuutta hän saa luovuttaa vain osakkaiden kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamalla suostumuksella tai, kun suostumusta ei saada, oikeuden hakemuksesta antamalla luvalla. Ilman suostumusta tai lupaa tehty luovutus on pätemätön, jos osakas moittii sitä, ja kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun osakas sai toimesta tiedon, ja viimeistään vuoden kuluessa lainhuudon myöntämisestä (PK 19:14).

Jako on pesänjakajan toimitettava, jos osakas sitä vaatii (PK 23:3), ja oikeus määrää hakemuksesta sopivan henkilön pesänjakajaksi (PK 23:4). Jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus myydään pesänjakajan toimesta (PK 23:8). Pesänselvittäjällä ja pesänjakajalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon pesän varoista, joten sopimusratkaisu on yleensä edullisempi. Osakkaat voivat myös sopia keskenään, että yksi heistä lunastaa kiinteistön muilta. Vaihtoehtoja käsitellään artikkelissa kun kuolinpesän osakas ei halua myydä.

Verokysymysten optimointi

Myynnin ajoitus ja tapa vaikuttavat siihen, kuka veron maksaa ja kuinka paljon. Verosuunnittelussa ei ole kyse keinottelusta vaan siitä, että tunnet vaihtoehdot ennen kuin kauppakirja allekirjoitetaan. Kolme kysymystä kannattaa käydä läpi.

Ensimmäinen on se, myykö jakamaton pesä vai osakkaat perinnönjaon jälkeen. Jos pesä on jaettu ja jakokirja laadittu ennen myyntiä, luovutusvoitosta verotetaan osakkaita, ja oman asunnon verovapaus ratkaistaan kunkin osakkaan osalta erikseen. Jos kiinteistö jaetaan useammalle osakkaalle, he omistavat sen määräosin, ja Maanmittauslaitoksen mukaan kiinteistöstä voi myydä myös osuuden tai rajatun alueen eli määräalan. Perinnönjaossa kiinteistön saanut hakee lainhuutoa, ja hakemukseen liitetään perukirja liitteineen, mahdollinen testamentti liitteineen ja perinnönjakosopimus.

Toinen kysymys on myynnin ajoitus suhteessa perintöverotukseen. Verohallinnon arvostusohjeen mukaan kiinteistön arvo määritetään ensisijaisesti kauppa-arvomenetelmällä eli vertailukelpoisten kauppojen perusteella. Asunto-osakkeista ohjeessa todetaan lisäksi, että jos asunto myydään muutaman vuoden kuluessa kuolemasta, toteutunutta velatonta myyntihintaa voidaan käyttää käypänä arvona mahdollisessa muutosverotuksessa. Perintöverotukseen voi hakea oikaisua kolmen vuoden kuluessa kuolinvuoden päättymisestä. Kolmas kysymys on perillisten asuminen: jos joku perillisistä asuu kiinteistöllä ja kahden vuoden raja on lähellä, kaupan siirtäminen voi vaikuttaa veroon merkittävästi.

Maa- ja metsätilan kaupassa verotukseen liittyy lisäksi omia sääntöjä. Verohallinnon mukaan kuolinpesän, joka harjoittaa maataloutta, metsätaloutta tai elinkeinotoimintaa, on annettava veroilmoitukset oma-aloitteisesti. Metsän myynnissä luovutusvoittoon lisätään tehdyt metsävähennykset, vuoden 2026 verotuksessa kuitenkin enintään 60 % luovutetun metsän hankintamenosta. Tilakaupassa kannattaa siksi käyttää veroasiantuntijaa.

Käytännön aikataulu

Kuolinpesän kiinteistökaupan kesto vaihtelee paljon sen mukaan, ovatko osakkaat yksimielisiä ja tarvitaanko lupia. Laissa on kuitenkin muutama määräaika, joiden varaan aikataulu kannattaa rakentaa. Kiirettä ei yleensä ole, mutta pesän kulut juoksevat koko ajan.

Perunkirjoitus toimitetaan kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta ja perukirja annetaan Verohallintoon kuukauden kuluessa siitä. Sen jälkeen pesä voi hakea selvennyslainhuutoa, sopia myynnistä ja hankkia tarvittavat luvat ja valtakirjat. Kaupan jälkeen ostaja maksaa varainsiirtoveron ja hakee lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa. Kiinteistöveron maksaa se, joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa, joten kuolinpesä vastaa verosta vielä myyntivuodelta.

Jos pesällä on velkoja, joiden maksaminen edellyttää kiinteistön myyntiä, aikataulu voi kiristyä. Silloinkin kannattaa muistaa, että alaikäisen osakkaan lupa ja mahdollinen pesänselvittäjän hakeminen vievät aikaa, joten ne kannattaa käynnistää heti, kun tarve on tiedossa.

Tarkistuslista kuolinpesän kiinteistökauppaan

Ennen kaupantekoa kannattaa varmistaa seuraavat asiat:

1. Perunkirjoitus on toimitettu ja perukirja annettu Verohallintoon.
2. Kaikki osakkaat on selvitetty ja selvennyslainhuutoa on harkittu.
3. Lainhuutotodistus, rasitustodistus ja kiinteistörekisteriote on tarkistettu.
4. Kaikilta osakkailta on suostumus, ja valtakirjat ja alaikäisen osakkaan lupa ovat kunnossa.
5. Kiinnitysten ja panttikirjojen kohtalosta on sovittu ja se on kirjattu kauppakirjaan.
6. Kauppahinnan käytöstä, velkojen maksusta ja luovutusvoiton veron varaamisesta on sovittu osakkaiden kesken.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko yksi osakas myydä oman osuutensa?

Jakamattomassa kuolinpesässä yksittäinen osakas ei voi myydä osuutta pesän kiinteistöstä, koska kiinteistö kuuluu pesälle. Osakas voi kuitenkin luovuttaa oman osuutensa kuolinpesään. Perinnönjaon jälkeen, jos kiinteistö on jaettu osakkaille määräosin, kukin voi myydä oman osuutensa.

Tarvitaanko selvennyslainhuuto?

Selvennyslainhuuto ei ole pakollinen, mutta Maanmittauslaitoksen mukaan sitä kannattaa hakea ennen kauppaa. Sen jälkeen ostajalle ei tarvitse antaa vainajan perukirjaa ja sukuselvitystä omistuksen rekisteröintiä varten, ja kaupan voi tehdä myös sähköisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa.

Kuka maksaa kiinteistön kulut ennen myyntiä?

Kiinteistön kulut ja pesän velat maksetaan kuolinpesän varoista. Kiinteistöveron maksaa kuolinpesä, jos kiinteistö kuuluu pesälle kalenterivuoden alkaessa. Jos pesän varat eivät riitä, osakkaat voivat sopia, että joku maksaa kulut ja ne hyvitetään hänelle kauppahinnasta tai perinnönjaossa.

Voiko pesänselvittäjä myydä kiinteistön ilman osakkaiden suostumusta?

Pesänselvittäjä tarvitsee kiinteän omaisuuden luovutukseen osakkaiden suostumuksen, joka annetaan kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistamassa asiakirjassa. Jos suostumusta ei saada, oikeus voi hakemuksesta sallia luovutuksen.

Maksetaanko myynnistä perintöveroa vai luovutusvoittoveroa?

Molemmat ovat mahdollisia, mutta ne ovat eri veroja. Perintövero on kunkin perillisen oma vero perintöosuudesta, ja se määräytyy kuolinpäivän arvojen mukaan. Luovutusvoiton vero maksetaan myyntivoitosta, joka lasketaan myyntihinnan ja perintöverotuksessa käytetyn arvon erotuksena, kun myyntikulut ja kuoleman jälkeiset perusparannukset on vähennetty.

Yhteenveto

Kuolinpesän kiinteistökauppa edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta, ja kauppa on tehtävä kirjallisesti kaupanvahvistajan läsnä ollessa tai sähköisesti Kiinteistövaihdannan palvelussa. Selvennyslainhuuto helpottaa kauppaa, koska ostaja ei silloin tarvitse perukirjaa ja sukuselvitystä. Ostaja maksaa 3 %:n varainsiirtoveron viimeistään lainhuutoa haettaessa ja hakee lainhuutoa kuuden kuukauden kuluessa.

Myyjänä olevan pesän luovutusvoitto lasketaan perintöverotuksen arvosta, ja verovapaus koskee vain kuoleman jälkeen vähintään kaksi vuotta asuneiden perillisten osuutta. Jos osakkaissa on alaikäinen tai erimielisyyttä, tai kyse on maa- ja metsätilasta, asiantuntijan apu kannattaa hankkia ennen kauppaa.

Lähteet

• Maakaari (540/1995) – Finlex
• Perintökaari (40/1965) – Finlex
• Varainsiirtoverolaki (931/1996) – Finlex
• Tuloverolaki (1535/1992) – Finlex
• Laki holhoustoimesta (442/1999) – Finlex
• Maanmittauslaitos: Muu kiinteistön omistajanvaihdos (perunkirjoitus, selvennyslainhuuto, perinnönjako)
• Maanmittauslaitos: Kiinteistön myyjän muistilista
• Maanmittauslaitos: Hinnasto, kiinteistökaupan palvelut
• Maanmittauslaitos: Hinnasto, kiinteistöjen rekisteröintipalvelut
• Verohallinto: Varainsiirtovero
• Verohallinto: Kuolinpesän tai perinnöksi saadun omaisuuden myynti
• Verohallinto: Kuolinpesän veroasioiden hoito
• Verohallinto: Ositus, perinnönjako ja kuolinpesän lakkaaminen
• Verohallinto: Verovapaa oman asunnon luovutus (syventävä vero-ohje 48921)
• Verohallinto: Kuolinpesän omaisuuden luovutuksen verotus (syventävä vero-ohje 48076)
• Verohallinto: Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot (syventävä vero-ohje 48935)
• Verohallinto: Kiinteistö- ja asuntovarallisuuden arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa (syventävä vero-ohje 152978)