1960-luvun kerrostalo – rakenteet, riskit ja remontit
1960-luvun kerrostalo ostajan silmin: elementtirakenteet, tasakatot, PCB ja asbesti, putki- ja julkisivuremontit sekä tarkistuslista ennen tarjouksen tekemistä.
1960-luvun kerrostalot edustavat elementtirakentamisen alkuvaihetta. Ympäristöministeriön energiatodistusoppaan liitteessä jaksoa 1961–1970 luonnehditaan betonielementtirakentamisen ja rakentamisen volyymin kasvun ajaksi. Monessa talossa suuria korjauksia, kuten putki- ja julkisivuremontti, on jo tehty, mutta tilanne vaihtelee taloyhtiöittäin. Dokumentaation taso vaihtelee, ja joissakin kohteissa korjauksia on voitu siirtää myöhemmäksi.
Tässä artikkelissa käymme läpi 1960-luvun kerrostaloille tyypillisiä rakenteita, aikakauden haitta-aineita ja sen, mitä kannattaa erityisesti huomioida.
Analysoi 1960-luvun kohde AsuntoPulssi tunnistaa rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja vertaa niitä kohteen remonttitietoihin.
1960-luvun kerrostalojen tausta
Rakentamisen konteksti
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 Suomessa oli 230 872 kerrostaloasuntoa, jotka sijaitsivat vuosina 1960–1969 valmistuneissa taloissa. Se on noin 15 prosenttia kaikista 1 591 505 kerrostaloasunnosta.
| Tekijä | Merkitys |
|---|---|
| Elementtirakentamisen alku | Betonielementtirakentaminen ja rakentamisen volyymin kasvu |
| Asuinalueet | Energiatodistusoppaan liitteen mukaan jäykkään tyyppilamelliin perustuvia asuinalueita |
| Materiaalit | Betoni, tiili, mineraalivilla |
| Lämmöneristys | Suositukset; ensimmäiset lämmöneristysmääräykset annettiin vasta 1970-luvun puolivälissä |
Tyypillinen 1960-luvun kerrostalo
Energiatodistusoppaan liitteen 1960-luvun tyyppikerrostaloissa on esimerkiksi:
- betonielementtiulkoseinä, jossa betonikuorten välissä on lämmöneriste, tai rapattu tiiliulkoseinä
- teräsbetoniset välipohjat
- huopakatteinen yläpohja, joko tasakattona tai puisten kattotuolien varassa
- betonielementtiparvekkeet.
Motivan mukaan painovoimainen ilmanvaihto on tyypillinen ennen 1970-lukua rakennetuissa asuintaloissa. Yksittäisen talon ratkaisu kannattaa tarkistaa. Lämmitysmuoto vaihtelee ja on voinut muuttua vuosien varrella.
Kriittiset rakenteet ja riskit
1. Julkisivut
1960-luvulla käytettiin useita julkisivutyyppejä:
| Tyyppi | Kuvaus | Mahdollisia ongelmia |
|---|---|---|
| Rapattu tiili | Muurattu seinä, rappaus | Rappauksen irtoaminen, halkeamat |
| Tiiliverhoilu | Betonirunko ja tiiliverhous | Saumojen haurastuminen, kiinnikkeet |
| Betonielementti | Betonikuori, lämmöneriste, betonikuori | Pakkasrapautuminen, saumat |
Remonttitilanne: Tarkista, onko julkisivu peruskorjattu vai vain huollettu tai maalattu. Julkisivun kuntotutkimus kertoo, millaisia korjauksia on edessä. Kustannukset riippuvat korjaustavasta ja laajuudesta, joten taloyhtiön omat kustannusarviot ovat luotettavin tieto. Lue lisää julkisivuremontista.
2. Tasakatot ja vesikatot
Huopakatteinen tasakatto on aikakaudelle tyypillinen ratkaisu. Esimerkiksi energiatodistusoppaan liitteen 1960-luvun lamellitalossa yläpohjassa on murskepäällys ja kolminkertainen huopa. Kaikissa 1960-luvun taloissa ei ole tasakattoa.
Mahdollisia ongelmia:
| Ongelma | Mahdollinen seuraus |
|---|---|
| Kermikatteen vanheneminen | Vuotoriski |
| Puutteelliset kallistukset | Seisova vesi |
| Läpivientien vuodot | Kosteusvauriot yläpohjassa |
| Tuuletuksen puutteet | Kosteuden kertyminen |
Remonttitilanne: Tasakatto on voitu korjata tai muuttaa myöhemmin harjakatoksi. Selvitä, milloin katto on viimeksi uusittu ja mitä kunnossapitotarveselvityksessä sanotaan.
3. Putket ja viemärit
1960-luvun talossa putkiremontti on usein jo tehty, mutta asia kannattaa tarkistaa asiakirjoista. Putkien käyttöikä riippuu materiaalista, käytöstä ja olosuhteista, joten ikä ei yksin kerro kuntoa.
Selvitä:
- onko käyttövesi- ja viemäriputket uusittu, sukitettu vai vasta tutkittu
- uusittiinko märkätilat ja sähköt samalla
- onko korjaus suunnitteilla kunnossapitotarveselvityksen viiden vuoden jaksolla.
Huomioitavaa: Jos putkiremonttia ei ole tehty, selvitä sen ajankohta ja rahoitus ennen tarjousta. Lue lisää, mitä tuleva putkiremontti tarkoittaa ostajalle.
Tarkista putkien tilanne AsuntoPulssi analysoi, onko putkiremontti tehty ja mitä se sisälsi.
4. Parvekkeet
Betonielementtiparvekkeissa voi olla samoja rasitusongelmia kuin betonijulkisivuissa.
Huomioitavaa:
- betonin ja raudoitteiden kunto selviää kuntotutkimuksella
- kaiteiden kiinnitykset ja ruostuminen
- onko lasitus lisätty myöhemmin ja onko siihen ollut lupa.
Remonttitilanne: Parvekkeet korjataan usein julkisivuremontin yhteydessä, mutta tarkista asia asiakirjoista.
5. Ilmanvaihto
| Tyyppi | Kuvaus (Motiva) | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Painovoimainen | Toimii lämpötilaeron ja tuulen avulla | Toimii heikommin lämpimällä säällä |
| Koneellinen poisto | Puhallin poistaa ilman, korvausilma tulee ulkoa | Alkuperäisessä toteutuksessa ei lämmöntalteenottoa |
Remonttitilanne: Ilmanvaihtoa on voitu parantaa muiden korjausten yhteydessä. Kysy, milloin hormit ja kanavat on viimeksi tarkastettu tai puhdistettu.
6. Sähköjärjestelmät
Tukesin mukaan vanhoissa rakennuksissa voi olla 1950- ja 60-lukujen kangas- ja peltipäällysteisiä asennusjohtoja, jotka saattavat olla hyvin hauraita. Ennen 1990-luvun loppupuolta tehdyissä asennuksissa ei tavallisesti ole alun perin vikavirtasuojakytkimiä.
Tukesin mukaan vanhoja asennuksia ei tarvitse muuttaa, jos ne ovat ehjiä, täyttävät asennusajankohdan määräykset eikä olosuhteisiin ole tullut muutoksia. Sähköalan ammattilaisen kunnossapitotarkastusta Tukes suosittelee erityisesti silloin, kun omistus on vaihtumassa.
Remonttitilanne: Sähköt on usein päivitetty putkiremontin yhteydessä, mutta tarkista laajuus.
7. PCB, lyijy ja asbesti saumoissa ja rakenteissa
Ympäristöministeriön mukaan PCB-yhdisteitä käytettiin rakentamisessa 1950–70-luvuilla pääasiassa saumausmassoissa, ja ministeriön vuonna 2002 antaman suosituksen aikaan PCB:tä oli edelleen vuosina 1957–1979 valmistuneiden elementtitalojen saumausmassoissa, joita ei ollut uusittu. Käyttö uusissa rakennusmateriaaleissa kiellettiin vuoden 1990 alusta. Kaikissa aikakauden taloissa PCB:tä ei ole käytetty, ja varmuus saadaan saumanäytteen PCB-analyysillä.
Työterveyslaitoksen mukaan elementtirakennusten saumausmassaan lisättiin PCB:tä ja lyijyä yleisesti 1950-luvulta 1970-luvun loppuun. Ymparisto.fi:n rakennusmateriaalien tietopankin mukaan polysulfidisaumausmassoissa käytettiin 1960–70-luvuilla yleisesti PCB:tä ja asbestia.
Asbestipitoisten rakennusmateriaalien myynti ja käyttöönotto kiellettiin vuoden 1994 alusta (työsuojeluhallinto). Ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia, rakennuttajan on huolehdittava asbestikartoituksesta (VNa 798/2015, 7 §). Vuosi 1994 ei ole asetuksessa yleinen raja, mutta ennen sitä valmistuneissa taloissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä.
Ostajalle tämä tarkoittaa: julkisivu- ja ikkunaremontin yhteydessä haitta-ainekartoitus vaikuttaa korjaustapaan ja kustannuksiin. Kysy, onko taloyhtiössä tehty haitta-ainekartoitus. Lue lisää: asbesti kerrostalossa.
8. Radon maantasokerroksessa
Asuntojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona (STM:n asetus 1044/2018). STUKin mukaan kerrostaloissa mitataan ensimmäisen kerroksen asunnot, ja ylempien kerrosten asuintiloja ei tarvitse mitata, koska niissä radonpitoisuus on pieni. Ensimmäisen kerroksen asuntoa ostaessa kannattaa kysyä mittaustulosta.
1960-luvun erityispiirteet
Myöhemmät kattomuutokset
Jos tasakatto on muutettu harjakatoksi, kannattaa tarkistaa:
- milloin muutos tehtiin ja onko siitä suunnitelmat
- onko yläpohjan eristys ja tuuletus toteutettu suunnitelmien mukaan
- miten muutos näkyy yhtiön kunnossapitotarveselvityksessä.
Hissittömät talot
Monessa matalassa kerrostalossa ei ole hissiä. Hissin puute vaikuttaa:
- asumismukavuuteen
- esteettömyyteen
- jälleenmyytävyyteen.
Dokumentaation taso
1960-luvun talojen dokumentaatio voi olla puutteellista:
- piirustukset voivat puuttua tai poiketa toteutuksesta
- korjausten dokumentointi vaihtelee
- kunnossapitotarveselvityksen ja PTS:n tarkkuus vaihtelee.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään hallituksen kirjallinen selvitys kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana ja selvitys tehdyistä huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä (AsOYL 6:3).
Tarkistuslista ostajalle
Remonteista
- Putkiremontti: Tehty? Milloin? Mitä sisälsi?
- Julkisivu: Peruskorjattu vai vain maalattu?
- Katto: Tasakatto korjattu tai muutettu harjakatoksi?
- Parvekkeet: Kunnostettu?
- Ikkunat: Vaihdettu?
- Sähköt: Päivitetty?
Asiakirjoista
- Kunnossapitotarveselvitys ja PTS: Mitä remontteja on suunnitteilla?
- Kuntotutkimukset: Onko tehty julkisivu-, parveke- tai putkistotutkimuksia?
- Haitta-ainekartoitus: Onko saumoista tutkittu PCB ja lyijy, ja onko asbestikartoitus tehty?
- Tilinpäätös: Mikä on taloudellinen tilanne?
- Remonttidokumentaatio: Onko dokumentoitu, mitä tehtiin?
Erityishuomioita
- Hissi: Onko, tarvitaanko?
- Ilmanvaihto: Toimiiko riittävästi?
- Energiatodistus: Mikä on energiatehokkuusluokka?
- Radon: Onko ensimmäisen kerroksen asunnot mitattu?
Esimerkkikohde: 1960-luvun kerrostalo
Alla oleva kohde on kuvitteellinen esimerkki, joka havainnollistaa tietojen kokoamista. Luvut eivät ole tilastotietoa.
Kohteen tiedot
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Rakennusvuosi | 1965 |
| Huoneisto | 55 m² kaksio |
| Kerros | 3/4 (ei hissiä) |
| Myyntihinta | 120 000 € |
| Yhtiölaina | 3 000 € |
| Hoitovastike | 260 €/kk |
Remonttitilanne
| Remontti | Tilanne |
|---|---|
| Putkiremontti | Täysi linjasaneeraus 2012 |
| Julkisivu | Peruskorjattu 2015 |
| Parvekkeet | Kunnostettu 2015 |
| Katto | Tasakatto muutettu harjakatoksi 2010 |
| Ikkunat | Vaihdettu 2008 |
| Sähköt | Uusittu putkiremontin yhteydessä |
Arvio
Positiivista:
- Suuret remontit on tehty
- Katto muutettu harjakatoksi, ja muutos on dokumentoitu
- Sähköt ja putket uusittu
- Matala yhtiölaina
Huomioitavaa:
- Ei hissiä (esteettömyys, jälleenmyynti)
- Ilmanvaihto alkuperäinen (energiatehokkuus)
- Tulevat korjaukset kannattaa tarkistaa kunnossapitotarveselvityksestä
- Julkisivuremontin haitta-ainekartoituksen tulokset kannattaa pyytää nähtäväksi
Johtopäätös: Tällainen kohde voi sopia ostajalle, jolle hissittömyys ei ole este.
1960-luku vs muut vuosikymmenet
| Vertailukohta | 1950-luku | 1960-luku | 1970-luku |
|---|---|---|---|
| Rakenne | Muurattu tiili, valettu betoni | Betonielementtirakentaminen yleistyy | Betonielementti |
| Julkisivu | Rappaus | Rappaus, tiili tai betonielementti | Betonielementti |
| Haitta-aineet | Asbesti, lyijy | Asbesti, PCB ja lyijy saumoissa | Asbesti, PCB ja lyijy saumoissa |
| Lämmöneristys | Suositukset | Suositukset | Ensimmäiset määräykset |
Kohdekohtaiset erot ovat suuria, joten vertailu kertoo vain aikakauden yleispiirteistä.
Usein kysytyt kysymykset
Ovatko 1960-luvun talot hyviä ostoksia?
Voivat olla, jos suuret remontit on tehty ja dokumentoitu. Hyvin hoidetussa talossa ei välttämättä ole välitöntä remonttitarvetta. Tilanne vaihtelee kohteittain.
Onko 1960-luvun talossa jo tehty putkiremontti?
Usein on, mutta ei kaikissa. Tarkista isännöitsijäntodistuksesta ja yhtiökokouksen asiakirjoista, mitä on tehty ja milloin, sekä kunnossapitotarveselvityksestä, mitä on suunnitteilla.
Onko 1960-luvun talon energiatehokkuus huono?
Energiatehokkuus riippuu tehdyistä korjauksista. Lämmöneristysmääräykset annettiin vasta 1970-luvun puolivälissä, ja Motivan mukaan alkuperäisessä painovoimaisessa tai koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei ole lämmöntalteenottoa. Ymparisto.fi:n mukaan energiatodistus tarvitaan asuntoa myytäessä lähes poikkeuksetta, ja energiatehokkuusluokan on näyttävä myynti-ilmoituksessa.
Miten hissittömyys vaikuttaa arvoon?
Hissittömyys voi kaventaa ostajakuntaa erityisesti ylemmissä kerroksissa. Vaikutus riippuu kerroksesta ja alueen kysynnästä.
Tarkista kohteen kunto ja riskit
Liitä myynti-ilmoitus tai isännöitsijäntodistus. Raportti kertoo rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja tulevat remontit.
Analysoi kohde maksuttaEi vaadi rekisteröitymistä.
Lähteet
- Tilastokeskus – Rakennukset ja kesämökit, StatFin-taulukko 15f6: asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2025
- Ympäristöministeriö / Motiva – Tyypillisiä olemassa olevien vanhojen rakennusten alkuperäisiä suunnitteluarvoja, energiatodistusoppaan 2018 liite (pdf)
- Motiva – Ilmanvaihto taloyhtiössä
- Ympäristöministeriö – Suositukset elementtirakennusten seinustojen maaperän sisältämän PCB:n riskien välttämiseksi (2002)
- Työterveyslaitos – PCB- ja lyijymääritys vanhojen elementtirakennusten saumausmassasta
- Ymparisto.fi – Rakennusmateriaalien tietopankki: kitit ja saumausmassat
- Työsuojeluhallinto – Asbesti
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
- Tukes – Kodin sähkölaitteiston kunnossapito
- Tukes – Huonokuntoisessa sähkölaitteessa ja -asennuksessa kytee turvallisuusriski (29.10.2019)
- STUK – Sisäilman radonmittaukset
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
- Ymparisto.fi – Korjaustieto (energiatodistus)
Analysoi 1960-luvun kohde kokonaisvaltaisesti AsuntoPulssilla voit syöttää kohteen tiedot ja saada analyysin rakennusvuosikymmenen tyypillisistä riskeistä, tehdyistä remonteista ja tulevista tarpeista.
Artikkeli julkaistu 18.7.2026. Päivitetty viimeksi 1.10.2026.