1950-luvun kerrostalo – riskit ja ostajan tarkistuslista
1950-luvun kerrostalo ostajan silmin: tyypilliset rakenteet, haitta-aineet, radon ja tehdyt remontit sekä tarkistuslista asiakirjoihin ja kunnon selvittämiseen.
1950-luvun kerrostalot rakennettiin sodanjälkeisen jälleenrakennuksen aikana. Noin 70 vuoden ikäisissä taloissa on yleensä ehditty tehdä useita korjauksia, mutta niiden laajuus, laatu ja dokumentointi vaihtelevat taloyhtiöittäin. Ostajalle olennaisinta on siksi selvittää, mitä juuri tässä talossa on tehty ja mitä on vielä edessä.
Tässä artikkelissa käymme läpi 1950-luvun kerrostalojen aikakaudelle tyypillisiä rakenteita, vanhoihin rakennuksiin liittyviä haitta-aineita ja sen, mitä kannattaa erityisesti huomioida.
Analysoi 1950-luvun kohde AsuntoPulssi tunnistaa rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja vertaa niitä kohteen remonttitietoihin.
1950-luvun kerrostalojen tausta
Rakentamisen konteksti
Tilastokeskuksen rakennuskantatilaston mukaan Suomessa oli vuonna 2025 yhteensä 1 591 505 kerrostaloasuntoa, joista 133 040 sijaitsi vuosina 1940–1959 valmistuneissa taloissa. Tilasto ei erottele 1950-lukua omaksi luokakseen.
| Tekijä | Merkitys |
|---|---|
| Sodanjälkeinen jälleenrakennus | Ympäristöministeriön energiatodistusoppaan liite kuvaa jakson 1946–1960 jälleenrakennuskaudeksi |
| Rakennustapa | Paikalla muurattuja ja valettuja rakenteita ennen elementtirakentamisen yleistymistä |
| Materiaalit | Tiili, betoni, puu |
| Lämmöneristys | Ohjeellisia suosituksia, ei vielä myöhempien vuosikymmenten lämmöneristysmääräyksiä |
Lämmöneristystä ohjasivat aluksi alan suositukset ja normit (VTT/RIL 1949, Rakennusinsinööriyhdistyksen normit 1962 ja RIL 1969). Ensimmäiset lämmöneristysmääräykset annettiin 1970-luvun puolivälissä, ja niitä tiukennettiin vuosina 1978 ja 1985 (ympäristöministeriön energiatodistusoppaan liite, 2018).
Tyypillinen 1950-luvun kerrostalo
Energiatodistusoppaan liitteen tyyppirakennuksissa jakson 1946–1960 kerrostaloilla on esimerkiksi seuraavia piirteitä:
- ulkoseinänä 1½-kertainen tiilimuuri
- betoniset välipohjat (kaksoislaattaholvi)
- ullakollinen katto, jonka katteena tiili tai pelti
- pieni, noin 2 m²:n parveke tai ei parveketta lainkaan
- betonilaatta maanvaraisena alapohjana tai kellarin lattiana.
Yksittäinen talo voi poiketa tästä paljonkin, joten kohteen omat piirustukset ja korjaushistoria ovat tärkein tietolähde.
Kriittiset rakenteet ja riskit
1. Putket ja sähköjärjestelmät
1950-luvun taloissa vesi- ja viemäriputket sekä sähköjärjestelmät on monesti jo uusittu kertaalleen, mutta tilanne kannattaa tarkistaa kohdekohtaisesti. Putkien käyttöikä riippuu materiaalista, käytöstä ja olosuhteista, joten pelkän iän perusteella tilannetta ei voi päätellä.
Selvitä ainakin:
- milloin putkiremontti tehtiin ja mitä se sisälsi (käyttövesi, viemärit, märkätilat)
- uusittiinko sähköt samassa yhteydessä
- mitä kunnossapitotarveselvitys kertoo tulevista töistä.
Tukesin mukaan vanhoissa rakennuksissa voi olla 1950- ja 60-lukujen kangas- ja peltipäällysteisiä asennusjohtoja, jotka saattavat olla hyvin hauraita. Tukes suosittelee sähköalan ammattilaisen kuntotarkastusta etenkin silloin, kun omistus on vaihtumassa. Ennen 1990-luvun loppupuolta tehdyissä asennuksissa ei tavallisesti ole alun perin vikavirtasuojakytkimiä.
Huomioitavaa: Jos putkiremonttia ei ole tehty, sen ajankohta ja rahoitus kannattaa selvittää ennen tarjousta. Lue lisää, mitä tuleva putkiremontti tarkoittaa ostajalle.
2. Rapatut ja muuratut julkisivut
Tiilimuurattu ja rapattu julkisivu on aikakaudelle tyypillinen ratkaisu.
Tyypillisiä havaittavia ongelmia:
| Ongelma | Mahdollinen syy | Mahdollinen seuraus |
|---|---|---|
| Rappauksen irtoaminen | Pakkanen, kosteus | Putoamisvaara, ulkonäkö |
| Halkeamat | Liikkeet rakenteissa | Kosteuden pääsy rakenteisiin |
| Tiilien rapautuminen | Pakkanen, kosteusrasitus | Rakenteen heikkeneminen |
| Pellitysten kunto | Vanheneminen | Vesivuodot |
Remonttitilanne: Julkisivukorjausten ajankohta ja laajuus vaihtelevat. Tarkista isännöitsijäntodistuksesta ja yhtiökokouksen asiakirjoista, onko julkisivu peruskorjattu vai vain huollettu. Korjauksen kustannukset riippuvat laajuudesta ja toteutustavasta, joten taloyhtiön omat kustannusarviot ovat luotettavin tieto.
3. Painovoimainen ilmanvaihto
Motivan mukaan painovoimainen ilmanvaihto on tyypillinen ennen 1970-lukua rakennetuissa asuintaloissa.
Ominaisuudet Motivan mukaan:
- toiminta perustuu lämpimän ilman nousuun sekä ulko- ja sisäilman lämpötilaeron aiheuttamaan paine-eroon
- ilma tulee ikkunoiden tai seinien korvausilmaventtiilien kautta ja poistuu keittiön ja märkätilojen poistoventtiileistä
- toimii paremmin kylmällä ja heikommin lämpimällä säällä
- poistoilman lämpöä ei oteta talteen.
| Hyödyt | Haitat |
|---|---|
| Ei puhaltimia eikä niiden huoltoa | Ilmanvaihto vaihtelee sään mukaan |
| Ei puhallinääniä | Poistoilman lämpö menee hukkaan |
| Yksinkertainen järjestelmä | Kesällä tuuletus voi vaatia ikkunoiden avaamista |
Huomioitavaa: Motivan mukaan korvausilmaventtiilien tulisi olla auki myös talvisin, koska muuten ilmaa tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi.
Tarkista ilmanvaihdon toimivuus AsuntoPulssi arvioi ilmanvaihdon riittävyyttä ja mahdollisia parannustarpeita.
4. Kellarit ja maanvastaiset rakenteet
Vanhojen talojen kellareissa ja maanvastaisissa rakenteissa voi esiintyä kosteusongelmia.
Mahdollisia ongelmia:
- puutteellinen kosteudeneristys
- salaojituksen puutteet
- kapillaarinen kosteus
- radon maanvaraisissa tiloissa (ks. kohta 6).
Vaikutus asuntoon: Kellarivarasto voi olla kostea, ja maanvastaiset seinät voivat tuoda kosteutta ja hajuja. Tarkista, onko salaojitus uusittu ja milloin.
5. Haitta-aineet: asbesti, lyijy ja PCB
Ympäristöministeriön mukaan yleisimmät vanhoissa rakennuksissa esiintyvät haitta-aineet ovat asbesti, PAH-yhdisteet, PCB ja lyijy. Niillä on merkitystä erityisesti silloin, kun rakenteita avataan tai puretaan.
- Asbesti: Työsuojeluhallinnon mukaan asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myynti ja käyttöönotto vuoden 1994 alusta. Rakennuttajan on huolehdittava asbestikartoituksesta ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia (VNa 798/2015, 7 §). Vuosi 1994 ei ole asetuksessa yleinen vapautusraja, mutta ennen sitä valmistuneissa rakennuksissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä.
- Lyijy: Ympäristöhallinnon rakennusmateriaalien tietopankin mukaan lyijyä on käytetty lähes kaikissa valkoisissa maaleissa 1960-luvulle saakka, ja valurautaisia viemäriputkia on tiivistetty lyijyllä. Paikoillaan olevista lyijyosista ei tietopankin mukaan ole haittaa.
- PCB: Ympäristöministeriön mukaan PCB-yhdisteitä käytettiin rakentamisessa 1950–70-luvuilla pääasiassa saumausmassoissa. Ne liittyvät erityisesti elementtitaloihin. Työterveyslaitoksen mukaan PCB- ja lyijypitoisia saumausmassoja on käytetty myös parvekerakenteissa ja jonkin verran ikkunoiden saumoissa, joten muuratussakin talossa asia kannattaa selvittää ennen ikkuna- tai parvekeremonttia.
Lisätietoa: asbesti kerrostalossa.
6. Radon
Asuntojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona. Se on viitearvo, ei turvallisuus- tai raja-arvo (STM:n asetus 1044/2018, STUK). STUKin mukaan kerrostaloissa radon mitataan ensimmäisen kerroksen jokaisessa asunnossa sekä tarvittaessa kellarin tai pohjakerroksen oleskelutiloissa. Toisen kerroksen ja sitä ylempiä asuintiloja ei tarvitse mitata, koska niissä radonpitoisuus on pieni. Jos olet ostamassa maantasokerroksen asuntoa, kysy, onko radon mitattu. Lue lisää: radon kerrostalossa.
7. Myöhempien korjausten dokumentointi
1950-luvun taloissa on ehditty tehdä useita korjauksia eri vuosikymmenillä, ja dokumentaation taso vaihtelee.
| Ongelma | Seuraus |
|---|---|
| Puuttuva dokumentaatio | Tehtyjen töiden sisältö jää epäselväksi |
| Epäselvät piirustukset | Rakenteet voivat poiketa piirustuksista |
| Eri aikakausien kerrostumat | Materiaalien yhteensopivuus on arvioitava |
| Ilmoittamattomat muutostyöt | Vastuut ja laatu voivat olla epäselviä |
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään hallituksen kirjallinen selvitys kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana sekä selvitys yhtiössä tehdyistä huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä (AsOYL 6:3). Lue lisää kunnossapitotarveselvityksestä ja PTS:stä.
Tarkistuslista ostajalle
Suuret remontit
- Putkiremontti: Tehty? Milloin? Mitä sisälsi?
- Sähköt: Uusittu? Laajuus? Onko sähkötarkastuksen tuloksia?
- Julkisivu: Peruskorjattu? Milloin?
- Katto: Uusittu? Milloin?
Dokumentaatio
- Remonttien dokumentaatio: Onko olemassa?
- Piirustukset: Vastaavatko todellisuutta?
- Kunnossapitotarveselvitys ja PTS: Mitä on suunnitteilla?
- Kuntoarvio ja kuntotutkimukset: Tehty? Milloin?
- Asbesti- ja haitta-ainekartoitukset: Tehty aiempien korjausten yhteydessä?
Erityishuomioita
- Hissi: Onko talossa hissi?
- Kellari: Onko kostea?
- Ilmanvaihto: Ovatko korvausilmaventtiilit paikallaan ja auki?
- Radon: Onko ensimmäisen kerroksen asunnoissa mitattu?
- Lämmitys: Mikä on lämmitysmuoto?
- Energiatodistus: Mikä on energiatehokkuusluokka?
KKV:n mukaan kuntoarvio, kuntotutkimus ja asuntokaupan kuntotarkastus ovat eri selvityksiä: kuntoarvio kattaa koko kiinteistön ja siihen liitetään pitkän tähtäimen suunnitelma, kuntotutkimus selvittää yksittäisen rakennusosan tarkemmin, ja kuntotarkastus tuottaa tietoa asuntokaupan osapuolille.
Esimerkkikohde: 1950-luvun kerrostalo
Alla oleva kohde on kuvitteellinen esimerkki, joka havainnollistaa tietojen kokoamista. Luvut eivät ole tilastotietoa.
Kohteen tiedot
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Rakennusvuosi | 1954 |
| Huoneisto | 50 m² kaksio |
| Kerros | 2/4 (ei hissiä) |
| Myyntihinta | 130 000 € |
| Yhtiölaina | 2 000 € |
| Hoitovastike | 240 €/kk |
Remonttitilanne
| Remontti | Tilanne |
|---|---|
| Putkiremontti | Täysi linjasaneeraus 2005 |
| Sähköt | Uusittu 2005 |
| Julkisivu | Peruskorjattu 2010 |
| Katto | Tiilikate uusittu 2012 |
| Ikkunat | Vaihdettu 2000 |
| Kellarin salaojitus | Uusittu 2015 |
Arvio
Positiivista:
- Suuret remontit on tehty ja dokumentoitu
- Matala yhtiölaina
- Korjaushistoria on selvillä
Huomioitavaa:
- Ei hissiä (esteettömyys, jälleenmyynti)
- Painovoimainen ilmanvaihto
- Energiatehokkuusluokka kannattaa tarkistaa energiatodistuksesta
- Tulevat korjaukset selviävät kunnossapitotarveselvityksestä, ei talon iästä
Johtopäätös: Tällainen kohde voi sopia ostajalle, jolle hissittömyys ja vanhan talon energiankulutus eivät ole esteitä.
1950-luvun talojen arvostus
Moni ostaja arvostaa 1950-luvun taloja. Arvostukseen vaikuttavat esimerkiksi:
| Tekijä | Mitä kannattaa katsoa |
|---|---|
| Sijainti | Alueen palvelut ja kysyntä |
| Arkkitehtuuri | Aikakauden tyyli ja säilyneet yksityiskohdat |
| Huonekorkeus | Vaihtelee kohteittain, tarkista piirustuksista |
| Rakenteet | Muuratut ja valetut rakenteet, joiden kunto selviää kuntoarviosta |
| Pihat ja ympäristö | Vakiintuneet pihat ja kasvillisuus |
1950-luku vs muut vuosikymmenet
| Vertailukohta | 1950-luku | 1960-luku | 1970-luku |
|---|---|---|---|
| Rakenne | Muurattu tiili, valettu betoni | Betonielementtirakentaminen yleistyy | Betonielementti |
| Ilmanvaihto | Tyypillisesti painovoimainen | Tyypillisesti painovoimainen | Vaihtelee, tarkista kohteesta |
| Haitta-aineet | Asbesti, lyijy | Asbesti, PCB ja lyijy saumoissa | Asbesti, PCB ja lyijy saumoissa |
| Lämmöneristys | Suositukset | Suositukset | Ensimmäiset määräykset |
Vertailun lähteinä ovat Motivan ilmanvaihtosivu, ympäristöministeriön PCB-tiedote ja energiatodistusoppaan liite. Kohdekohtaiset erot ovat suuria.
Usein kysytyt kysymykset
Ovatko 1950-luvun talot hyviä ostoksia?
Voivat olla, jos suuret remontit on tehty kunnolla ja ne on dokumentoitu. Tilanne vaihtelee kohteittain, joten isännöitsijäntodistus, kunnossapitotarveselvitys ja yhtiökokousten pöytäkirjat ovat tärkeimmät asiakirjat.
Miksi 1950-luvun taloissa ei usein ole hissiä?
Monessa matalassa vanhassa kerrostalossa ei ole hissiä. Hissin jälkiasentaminen on mahdollista, mutta sen toteutettavuus ja kustannukset riippuvat porrashuoneesta ja taloyhtiön päätöksistä.
Onko painovoimainen ilmanvaihto ongelma?
Ei välttämättä. Motivan mukaan se toimii paremmin kylminä vuodenaikoina ja heikommin lämpiminä, eikä poistoilman lämpöä oteta talteen. Toimivuus riippuu siitä, ovatko korvausilmaventtiilit ja hormit kunnossa.
Kuinka kauan 1950-luvun talo kestää?
Hyvin hoidettuna ja säännöllisesti korjattuna kerrostalon runko voi kestää pitkään. Keskeistä on, että talotekniikka ja pinnat uusitaan tarpeen mukaan ja kunto selvitetään kuntoarvioilla.
Tarvitaanko 1950-luvun talossa asbestikartoitus?
Kartoitusvelvollisuus koskee rakennuttajaa ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia (VNa 798/2015, 7 §). Työsuojeluhallinnon mukaan velvollisuus koskee rakennushankkeeseen ryhtyvää henkilöä tai organisaatiota, joten se voi koskea myös osakasta, joka teettää remontin. Ennen vuotta 1994 valmistuneissa taloissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä.
Tarkista kohteen kunto ja riskit
Liitä myynti-ilmoitus tai isännöitsijäntodistus. Raportti kertoo rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja tulevat remontit.
Analysoi kohde maksuttaEi vaadi rekisteröitymistä.
Lähteet
- Tilastokeskus – Rakennukset ja kesämökit, StatFin-taulukko 15f6: asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2025
- Ympäristöministeriö / Motiva – Tyypillisiä olemassa olevien vanhojen rakennusten alkuperäisiä suunnitteluarvoja, energiatodistusoppaan 2018 liite (pdf)
- Motiva – Ilmanvaihto taloyhtiössä
- Tukes – Kodin sähkölaitteiston kunnossapito
- Tukes – Huonokuntoisessa sähkölaitteessa ja -asennuksessa kytee turvallisuusriski (29.10.2019)
- Ympäristöministeriö (ymparisto.fi) – Rakennusmateriaalien haitta-aineet
- Ymparisto.fi – Rakennusmateriaalien tietopankki: lyijy
- Ympäristöministeriö – Suositukset elementtirakennusten seinustojen maaperän sisältämän PCB:n riskien välttämiseksi (2002)
- Työterveyslaitos – PCB- ja lyijymääritys vanhojen elementtirakennusten saumausmassasta
- Työsuojeluhallinto – Asbesti
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
- STUK – Asuntojen radonia koskevat viitearvot ja määräykset
- STUK – Sisäilman radonmittaukset
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
- KKV – Asunnon kunnon selvitysmenetelmiä
Analysoi 1950-luvun kohde kokonaisvaltaisesti AsuntoPulssilla voit syöttää kohteen tiedot ja saada analyysin rakennusvuosikymmenen tyypillisistä riskeistä, tehdyistä remonteista ja tulevista tarpeista.
Artikkeli julkaistu 18.7.2026. Päivitetty viimeksi 1.10.2026.