1970-luvun kerrostalo – ostajan tarkistuslista ennen tarjousta
1970-luvun kerrostalo ennen tarjousta: betonisandwich-julkisivu, tasakatto, putkiremontti, PCB ja asbesti saumoissa sekä ostajan tarkistuslista asiakirjoihin.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2025 Suomen 1 591 505 kerrostaloasunnosta 331 410 sijaitsi vuosina 1970–1979 valmistuneissa taloissa. Se on suurin rakennusvuosiluokka kymmenestä. Moni näistä taloista on elinkaaren vaiheessa, jossa putkiremontit, julkisivukorjaukset ja parvekkeiden kunnostus ovat ajankohtaisia tai jo tehty.
Tässä artikkelissa käymme läpi 1970-luvun kerrostaloille tyypillisiä rakenteita, riskejä ja sen, mitä kannattaa erityisesti tarkistaa ennen tarjousta.
Analysoi 1970-luvun kohde AsuntoPulssi tunnistaa rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja vertaa niitä kohteen remonttitietoihin.
1970-luvun kerrostalojen tausta
Rakentamisen konteksti
| Tekijä | Merkitys |
|---|---|
| Asuntokannan osuus | Nykyisen kerrostaloasuntokannan suurin rakennusvuosiluokka (Tilastokeskus 2025) |
| Energiakriisi | Energiatodistusoppaan liite kuvaa jakson 1971–1980 energiakriisin ja asuinympäristöajattelun ajaksi |
| Elementtirakentaminen | Betonielementit; sandwich-elementit tulivat käyttöön 1960-luvulla |
| Lämmöneristys | Ensimmäiset lämmöneristysmääräykset 1970-luvun puolivälissä, tiukennus 1978 |
Tyypillinen 1970-luvun kerrostalo
Energiatodistusoppaan liitteen 1970-luvun tyyppikerrostaloissa on esimerkiksi:
- betonisandwich-ulkoseinä, jossa betonikuorten välissä on mineraalivillaeriste
- teräsbetoniset tai ontelolaattaiset välipohjat
- huopakate, osassa tyyppitaloista kevytsoralla eristetty tasakatto
- betonielementtiparvekkeet.
Ympäristöhallinnon rakennusmateriaalien tietopankin mukaan 1970-luvulla betonielementtien pintaa pestiin, jolloin syntyi karheapintaista pesubetonia. Ilmanvaihtoratkaisu vaihtelee. Esimerkiksi Motivan energiatodistuksen laadintaesimerkin kerrostalossa vuodelta 1970 on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä.
Kriittiset rakenteet ja riskit
1. Betonisandwich-julkisivu
Betonisandwich-elementissä on sisäkuori, lämmöneriste ja ulkokuori.
Mahdollisia ongelmia:
| Ongelma | Yleinen syy | Mahdollinen seuraus |
|---|---|---|
| Betonin karbonatisoituminen | Ilman hiilidioksidi neutraloi betonia | Raudoitteiden ruostuminen |
| Pakkasrapautuminen | Vesi jäätyy betonin huokosissa | Halkeamat, lohkeilu |
| Elementtisaumojen vanheneminen | Saumausmassan ikääntyminen | Kosteuden pääsy rakenteisiin |
| Kiinnikkeiden korroosio | Teräsosien ruostuminen | Ulkokuoren kiinnityksen heikkeneminen |
Taulukko on yleiskuvaus betonijulkisivuissa tavallisesti tutkittavista vauriotyypeistä, ei kuvaus yksittäisen talon kunnosta.
Remonttitarve: Vauriot, niiden syyt ja laajuus selviävät julkisivun kuntotutkimuksesta, jossa KKV:n mukaan käytetään usein rakennetta rikkovia menetelmiä, kuten näytteenottoa ja koestusta. Korjauksen kustannukset riippuvat korjaustavasta ja laajuudesta, joten taloyhtiön kustannusarviot ovat luotettavin tieto. Lue lisää julkisivuremontista.
2. Parvekkeet
Betoniparvekkeissa voi olla samoja rasitusongelmia kuin julkisivussa.
Mahdollisia ongelmia:
- betonirakenteiden rapautuminen
- kaiteiden ja kiinnitysten korroosio
- vedenpoiston ja vedeneristyksen puutteet.
Remonttitarve: Parvekekorjaus tehdään usein julkisivuremontin yhteydessä. Tarkista, onko parvekkeiden kuntotutkimus tehty.
3. Tasakatto
Huopakatteinen tasakatto on 1970-luvun kerrostaloille tyypillinen ratkaisu, mutta kaikissa aikakauden taloissa ei ole tasakattoa. Tasakatto vaatii säännöllistä huoltoa.
Mahdollisia ongelmia:
| Ongelma | Mahdollinen syy |
|---|---|
| Vedeneristyksen vanheneminen | Kermikatteen ikääntyminen |
| Kallistusten puutteet | Vesi seisoo katolla |
| Läpivientien vuodot | Tiivistykset haurastuneet |
| Tuuletuksen puutteet | Kosteus tiivistyy yläpohjaan |
Remonttitarve: Tasakaton kunnostus tai muutos harjakatoksi. Tarkista, milloin kate on viimeksi uusittu ja mitä kunnossapitotarveselvityksessä sanotaan.
Tarkista kattorakenne AsuntoPulssi tunnistaa tasakaton riskit ja tarkistaa, onko kattoremontti tehty tai suunnitteilla.
4. Putket ja viemärit
Monessa 1970-luvun talossa putkiremontti on joko tehty tai suunnitteilla. Putkien käyttöikä riippuu materiaalista, käytöstä ja olosuhteista, joten tilanne selviää taloyhtiön kuntotutkimuksista eikä pelkästä talon iästä.
Selvitä:
| Kysymys | Miksi sillä on merkitystä |
|---|---|
| Uusittiinko käyttövesiputket? | Osa korjauksista koskee vain viemäreitä |
| Uusittiinko viemärit vai sukitettiinko ne? | Korjaustapa vaikuttaa seuraavan korjauksen ajankohtaan |
| Uusittiinko märkätilat ja sähköt? | Laajuus vaikuttaa asunnon kuntoon ja arvoon |
| Onko korjaus kunnossapitotarveselvityksessä? | Kertoo, mitä seuraavan viiden vuoden aikana on edessä |
Huomioitavaa: Jos putkiremontti on tulossa, selvitä kustannusarvio, rahoitustapa ja aikataulu ennen tarjousta. Lue lisää, mitä tuleva putkiremontti tarkoittaa ostajalle.
5. Sähköjärjestelmä
1970-luvun sähköjärjestelmät voivat olla alkuperäisiä tai osittain päivitettyjä.
Huomioitavaa Tukesin mukaan:
- Ennen 1990-luvun loppupuolta tehdyissä asennuksissa ei tavallisesti ole alun perin vikavirtasuojakytkimiä. Niitä voi lisätä jälkikäteen.
- Vanhoja asennuksia ei tarvitse muuttaa, jos ne ovat ehjiä, täyttävät asennusajankohdan määräykset eikä olosuhteisiin ole tullut muutoksia.
- Sähköalan ammattilaisen kunnossapitotarkastusta suositellaan erityisesti silloin, kun omistus on vaihtumassa.
Remonttitarve: Sähkösaneeraus tehdään usein putkiremontin yhteydessä. Nykyisten kuormien, kuten sähköauton latauksen, mahdollisuudet kannattaa selvittää erikseen.
6. Ilmanvaihto
Motivan mukaan koneellisessa poistoilmanvaihdossa ei alkuperäisessä toteutuksessa ole poistoilman lämmöntalteenottoa, ja asuinkerrostaloissa järjestelmä on tyypillisesti keskitetty: yksi puhallin hoitaa esimerkiksi koko talon tai rapun poistoilman.
Huomioitavaa:
- korvausilma tulee ulkoa venttiilien tai ikkunarakojen kautta
- poistoilman lämpö menee hukkaan
- kanavien puhdistus ja ilmamäärien säätö vaikuttavat toimivuuteen.
Remonttitarve: Kanavien puhdistus, säätö tai laajempi ilmanvaihtosaneeraus, jossa voidaan lisätä lämmöntalteenotto.
7. PCB, lyijy ja asbesti
Ympäristöministeriön vuonna 2002 antaman suosituksen mukaan PCB:tä oli tuolloin edelleen vuosina 1957–1979 valmistuneiden elementtitalojen saumausmassoissa. Jos saumat on myöhemmin uusittu, tilanne selviää saumaus- tai haitta-ainekartoituksen asiakirjoista. PCB:n käytöstä saumausmassoissa luovuttiin vähitellen 1970-luvulla, ja käyttö uusissa rakennusmateriaaleissa kiellettiin vuoden 1990 alusta. Työterveyslaitoksen mukaan PCB:tä ja lyijyä sisältäviä polysulfidimassoja käytettiin julkisivuelementtien saumaukseen yleisesti vielä 1970-luvun alussa ja satunnaisesti ainakin vuoteen 1976, ja lyijyä käytettiin massoissa vielä 1980-luvullakin. Kaikissa aikakauden taloissa PCB:tä ei ole käytetty; varmuus saadaan saumanäytteen analyysillä.
Asbestipitoisten rakennusmateriaalien myynti ja käyttöönotto kiellettiin vuoden 1994 alusta (työsuojeluhallinto). Rakennuttajan on huolehdittava asbestikartoituksesta ennen purku- tai korjaustyötä, jossa rakenteissa voi olla asbestia (VNa 798/2015, 7 §). Vuosi 1994 ei ole asetuksessa yleinen raja, mutta ennen sitä valmistuneissa taloissa asbestin mahdollisuus on käytännössä erityisesti selvitettävä. Lue lisää: asbesti kerrostalossa.
8. Radon
Asuntojen radonpitoisuuden viitearvo on 300 Bq/m³ vuosikeskiarvona (STM:n asetus 1044/2018). STUKin mukaan kerrostaloissa mitataan ensimmäisen kerroksen asunnot. Ylempien kerrosten asuintiloja ei tarvitse mitata, koska niissä radonpitoisuus on pieni.
Remonttihistorian merkitys
1970-luvun talossa remonttihistoria on yksi tärkeimmistä tiedoista.
Mitä kannattaa koota yhteen
| Rakennusosa | Mitä selvittää |
|---|---|
| Käyttövesiputket | Uusittu, suunnitteilla vai ei tietoa |
| Viemärit | Uusittu, sukitettu vai alkuperäiset |
| Julkisivu | Peruskorjattu, huollettu vai kuntotutkittu |
| Parvekkeet | Kunnostettu vai alkuperäiset |
| Katto | Kate uusittu milloin, muutettu harjakatoksi? |
| Ikkunat | Vaihdettu vai alkuperäiset, kenen vastuulla |
Varoitusmerkkejä
| Merkki | Mahdollinen ongelma |
|---|---|
| Ei putkiremonttia | Kustannus voi olla edessä |
| Ei julkisivuremonttia | Julkisivun kunto epäselvä |
| "Julkisivu maalattu" | Vain pintakäsittely, ei peruskorjausta |
| "Viemärit sukitettu" | Käyttövesiputket voivat olla uusimatta |
| Poikkeuksellisen matala vastike | Lykättyjä remontteja? |
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään hallituksen kirjallinen selvitys kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden aikana ja selvitys tehdyistä huomattavista kunnossapito- ja muutostöistä (AsOYL 6:3). Lue lisää kunnossapitotarveselvityksestä ja PTS:stä.
Tarkistuslista ostajalle
Asiakirjoista
- Kunnossapitotarveselvitys ja PTS: Mitä remontteja on suunnitteilla?
- Yhtiökokouspöytäkirjat: Onko remontteja päätetty?
- Tilinpäätös: Paljonko kassassa on remonttien varalle?
- Kuntotutkimukset: Onko julkisivu, parvekkeet ja putket tutkittu?
- Haitta-ainekartoitus: Onko saumat ja muut rakenteet tutkittu?
Remonteista
- Putkiremontti: Tehty, tulossa vai ei tiedossa?
- Julkisivu: Maalattu, peruskorjattu vai alkuperäinen?
- Katto: Uusittu, korjattu vai alkuperäinen?
- Parvekkeet: Kunnostettu vai alkuperäiset?
- Ikkunat: Vaihdettu vai alkuperäiset?
Kustannuksista
- Tuleva putkiremontti: Arvioitu kustannus?
- Rahoitus: Laina vai kertasuoritus?
- Lyhennysvapaa: Onko menossa, milloin päättyy?
- Vastikkeen korotuspaine: Onko tiedossa?
Selvitä remonttitilanne AsuntoPulssi analysoi 1970-luvun kohteen remonttitiedot ja arvioi, mitä on tehty, mitä puuttuu ja paljonko tuleva remonttikustannus voi olla.
Esimerkkikohde: 1970-luvun kerrostalo
Alla oleva kohde on kuvitteellinen esimerkki, joka havainnollistaa tietojen kokoamista. Luvut eivät ole tilastotietoa.
Kohteen tiedot
| Tieto | Arvo |
|---|---|
| Rakennusvuosi | 1972 |
| Huoneisto | 65 m² kaksio |
| Myyntihinta | 150 000 € |
| Yhtiölaina | 5 000 € |
| Hoitovastike | 280 €/kk |
| Rahoitusvastike | 30 €/kk |
Remonttitilanne
| Remontti | Tilanne |
|---|---|
| Putkiremontti | Käyttövesiputket uusittu 2015, viemärit sukitettu |
| Julkisivu | Peruskorjattu 2018 |
| Parvekkeet | Kunnostettu 2018 |
| Katto | Tasakatto huollettu 2020 |
| Ikkunat | Alkuperäiset |
Arvio
Positiivista:
- Suuret remontit tehty
- Julkisivu ja parvekkeet korjattu
- Putket uusittu tai sukitettu
Huomioitavaa:
- Viemärisukituksen kestoa ja takuuta kannattaa kysyä taloyhtiöltä
- Alkuperäisten ikkunoiden vaihto voi olla edessä; tarkista kunnossapitotarveselvitys
- Tasakatto vaatii säännöllistä huoltoa
- Julkisivuremontin yhteydessä tehdyn haitta-ainekartoituksen tulokset kannattaa pyytää nähtäväksi
Tulevat kustannukset: Pyydä taloyhtiöltä kunnossapitotarveselvitys ja mahdolliset kustannusarviot. Ne ovat luotettavampi pohja kuin yleiset hinta-arviot.
1970-luku vs muut vuosikymmenet
| Vertailukohta | 1960-luku | 1970-luku | 1980-luku |
|---|---|---|---|
| Rakenne | Betonielementtirakentaminen yleistyy | Betonielementti | Betonielementti |
| Ilmanvaihto | Tyypillisesti painovoimainen | Vaihtelee, esim. koneellinen poisto | Vaihtelee, tarkista kohteesta |
| Lämmöneristys | Suositukset | Ensimmäiset määräykset, tiukennus 1978 | Tiukennus 1985 |
| Haitta-aineet | PCB ja lyijy saumoissa, asbesti | PCB ja lyijy saumoissa, asbesti | Lyijy saumoissa mahdollista, asbesti |
Kohdekohtaiset erot ovat suuria, joten vertailu kertoo vain aikakauden yleispiirteistä.
Usein kysytyt kysymykset
Kannattaako ostaa 1970-luvun talosta?
Riippuu kohteesta. Jos suuret remontit on tehty ja dokumentoitu, 1970-luvun talo voi olla hyvä ostos. Jos remontit ovat tekemättä, kustannukset voivat olla merkittäviä, ja ne kannattaa selvittää ennen tarjousta.
Miksi 1970-luvun taloissa on niin paljon remontteja?
Nykyisistä kerrostaloasunnoista suurin rakennusvuosiluokka on 1970-luku, ja nämä talot ovat nyt noin 50-vuotiaita. Talotekniikka ja julkisivut tarvitsevat tässä iässä usein peruskorjauksia, mutta tarve selviää vasta kuntotutkimuksista.
Onko 1970-luvun talo terveellinen asua?
Yleensä kyllä, jos rakenteissa ei ole vaurioita. Alkuperäinen ilmanvaihto voi olla riittämätön nykyisiin tarpeisiin nähden, ja haitta-aineet, kuten asbesti ja PCB, tulevat merkityksellisiksi erityisesti korjausten yhteydessä. Tilanne kannattaa arvioida kohdekohtaisesti.
Mitä tarkoittaa "putkiremontti tehty" 1970-luvun talossa?
Tarkista, mitä todella tehtiin. "Putkiremontti" voi tarkoittaa täyttä linjasaneerausta tai pelkkää käyttövesiputkien uusimista. Viemärit voivat olla alkuperäisiä tai sukitettuja.
Onko julkisivuremontti välttämätön?
Riippuu kunnosta. Julkisivun kuntotutkimus kertoo, millaisia vaurioita on ja millainen korjaus on tarpeen.
Tarkista kohteen kunto ja riskit
Liitä myynti-ilmoitus tai isännöitsijäntodistus. Raportti kertoo rakennusvuosikymmenen tyypilliset riskit ja tulevat remontit.
Analysoi kohde maksuttaEi vaadi rekisteröitymistä.
Lähteet
- Tilastokeskus – Rakennukset ja kesämökit, StatFin-taulukko 15f6: asunnot talotyypin, käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan 2025
- Ympäristöministeriö / Motiva – Tyypillisiä olemassa olevien vanhojen rakennusten alkuperäisiä suunnitteluarvoja, energiatodistusoppaan 2018 liite (pdf)
- Motiva – Energiatodistuksen laadintaesimerkki: kerrostalo vuodelta 1970 (pdf)
- Motiva – Ilmanvaihto taloyhtiössä
- Ymparisto.fi – Rakennusmateriaalien tietopankki: betoni
- Ympäristöministeriö – Suositukset elementtirakennusten seinustojen maaperän sisältämän PCB:n riskien välttämiseksi (2002)
- Työterveyslaitos – PCB- ja lyijymääritys vanhojen elementtirakennusten saumausmassasta
- Työsuojeluhallinto – Asbesti
- Valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
- Tukes – Kodin sähkölaitteiston kunnossapito
- STUK – Sisäilman radonmittaukset
- KKV – Asunnon kunnon selvitysmenetelmiä
- Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009
Analysoi 1970-luvun kohde kokonaisvaltaisesti AsuntoPulssilla voit syöttää kohteen tiedot ja saada analyysin rakennusvuosikymmenen tyypillisistä riskeistä, tehdyistä remonteista ja tulevista kustannuksista.
Artikkeli julkaistu 18.7.2026. Päivitetty viimeksi 1.10.2026.
