Asuntolainatarjousten vertailu – näin teet järkevän päätöksen

Asuntolainan ottaminen on monille suomalaisille elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Suomen Pankin mukaan heinäkuussa 2026 uusien asuntolainojen (ml. sijoitusasuntolainat) keskimääräinen takaisinmaksuaika oli lähes 25 vuotta (tiedote 28.8.2026). Kun laina-aika on näin pitkä ja lainapääoma usein satojatuhansia euroja, tarjousten huolellinen vertailu voi säästää merkittäviä summia. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten asuntolainatarjouksia kannattaa vertailla ja mitkä tekijät vaikuttavat lainan todellisiin kustannuksiin.

Asuntolainatarjousten vertailu edellyttää ymmärrystä siitä, mistä osista lainan hinta koostuu. Pelkkä marginaalin vertailu ei riitä, sillä kokonaiskustannuksiin vaikuttavat monet muutkin tekijät, kuten viitekoron valinta, laina-aika, vakuusjärjestelyt ja mahdolliset lisäpalvelut. Suomen Pankin mukaan tammikuussa 2026 uusien asuntolainojen keskimarginaali oli 0,52 % ja asuntolainakannan 0,65 % (pl. korkosuojatut asuntolainat, tiedote 27.2.2026). Keskiarvot eivät kerro yksittäisen hakijan tarjouksesta, mutta niiden avulla voi arvioida, onko tarjottu marginaali tavanomaisella tasolla.

Lainatarjouksen keskeiset osat

Marginaali ja viitekorko

Asuntolainan korko muodostuu tyypillisesti kahdesta osasta: viitekorosta ja marginaalista. Viitekorko on useimmiten euribor-korko, jonka voi valita eri pituisena (yleisimmin 3, 6 tai 12 kuukauden euribor). Marginaali puolestaan on pankin lisä viitekoron päälle. Kuluttajansuojalain mukaan korko saa muuttua luottosopimuksen kuluessa vain sopimuksessa yksilöidyn viitekoron mukaan, joten marginaali muuttuu vain, jos siitä sovitaan uudelleen.

Finanssivalvonnan mukaan lainanantaja on velvollinen ilmoittamaan todellisen vuosikoron markkinoinnissaan ja lainasopimuksissa. Kuluttajansuojalain 7 a luvun 3 §:n mukaan todellinen vuosikorko saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen. Luottokustannuksiin kuuluvat luotonantajan tiedossa olevat korot, kulut ja maksut, mutta eivät sopimusrikkomuksen johdosta maksettavat maksut eivätkä notaarikulut. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kuvaa todellista vuosikorkoa luottojen hintojen vertailuun tarkoitetuksi laskennalliseksi luvuksi.

Marginaalin suuruuteen voivat vaikuttaa esimerkiksi:

• Lainanhakijan maksukyky ja tulotaso
• Vakuuksien laatu ja määrä
• Asiakassuhteen laajuus kyseiseen pankkiin
• Lainan määrä suhteessa asunnon arvoon
• Yleinen markkinatilanne ja kilpailutilanne

Laina-aika ja sen vaikutus kustannuksiin

Laina-ajan pituus vaikuttaa merkittävästi sekä kuukausierän suuruuteen että lainan kokonaiskustannuksiin. Pidempi laina-aika tarkoittaa pienempiä kuukausittaisia maksuja, mutta samalla korkokulut kasvavat huomattavasti.

Tarkastellaan esimerkkiä 200 000 euron annuiteettilainalla, jonka korko on 3,35 % koko laina-ajan (Suomen Pankin mukaan elokuussa 2026 nostettujen uusien asuntolainojen keskikorko):

25 vuoden laina-ajalla kuukausierä on noin 160 euroa pienempi kuin 20 vuoden laina-ajalla, mutta korkoja kertyy noin 20 900 euroa enemmän. Laskelma on yksinkertaistus: todellisuudessa viitekorko vaihtelee.

Suomen Pankin mukaan heinäkuun 2026 keskimääräinen takaisinmaksuaika oli tilastohistorian pisin. Kuluttajansuojalain mukaan asuntoluoton takaisinmaksuaika saa luoton myöntöhetkellä olla 1.6.2026 alkaen enintään 40 vuotta nostamispäivästä (aiemmin 30 vuotta). Luotonantaja saa poiketa enimmäisajasta 10 prosentin osuudessa asuntoluottojensa luotonannosta kullakin vuosineljänneksellä (7 a luvun 14 a §). Valtion takaamissa ja ASP-lainoissa laina-aika on myöntöhetkellä enintään 25 vuotta, ja luotonantaja voi laina-aikana myöntää lyhennysvapaata yhteensä enintään neljä vuotta, yhtäjaksoisesti enintään kaksi vuotta (laki 340/2025 14 §, laki 339/2025 36 §).

Lyhennystavan valinta

Asuntolainaa voi lyhentää eri tavoilla, ja valinta vaikuttaa sekä kuukausieriin että kokonaiskustannuksiin:

Annuiteettilainassa maksuerät ovat samansuuruisia, ja ne sisältävät sekä lyhennyksen että korot. Finanssivalvonnan mukaan viitekoron muuttuessa maksuerän suuruus muuttuu, mutta laina-aika pysyy samana. Laina-ajan alussa suurempi osa maksusta on korkoa, ja loppua kohden lyhennyksen osuus kasvaa.

Tasalyhennyslainassa lyhennyksen osuus on joka kuukausi sama, ja korko lasketaan jäljellä olevalle pääomalle. Tällöin kuukausierä pienenee laina-ajan kuluessa korko-osuuden pienentyessä. Samalla korolla ja laina-ajalla tasalyhennyslainan korkokulut jäävät pienemmiksi kuin annuiteettilainan, koska pääoma lyhenee alussa nopeammin. Esimerkiksi 200 000 euron lainassa (25 v, 3,35 %) korkoja kertyy tasalyhennyksellä noin 84 000 euroa ja annuiteetilla noin 95 600 euroa, mutta tasalyhennyslainan ensimmäinen erä on noin 1 225 euroa.

Tasaerälainassa (kiinteä tasaerä) maksuerät ovat samansuuruisia. Finanssivalvonnan mukaan viitekoron muuttuessa maksuerä pysyy muuttumattomana, mutta laina-aika muuttuu. Suomen Pankin mukaan kiinteässä tasaerälainassa takaisinmaksuaika pitenee viitekoron arvon noustessa. Helmikuun 2026 lopussa omistusasuntolainakannasta (euromäärin) 80 % oli annuiteettilainoja ja 16 % kiinteän tasaerän lainoja (tiedote 27.3.2026).

Vakuudet ja niiden merkitys

Asunto ensisijaisena vakuutena

Ostettava asunto toimii tyypillisesti asuntolainan ensisijaisena vakuutena. Pankki arvioi asunnon vakuusarvon omien periaatteidensa mukaan, eikä vakuusarvoille ole yhteistä julkista prosenttia. Jos vakuusarvo ei riitä, pankki voi edellyttää lisävakuuksia tai suurempaa omarahoitusta.

Lainakatto rajoittaa asuntolainan enimmäismäärää suhteessa vakuuksien käyvään arvoon lainaa myönnettäessä. Lainakatto on Finanssivalvonnan makrovakauspäätöksellä 95 % kaikille lainanottajille (päätös 29.6.2026, voimaan 1.7.2026; Finanssivalvonnan päätös, tarkistettu 25.9.2026). Lain mukainen perustaso on 90 % (ensiasunto 95 %). Finanssivalvonnan johtokunta päätti 30.9.2026 jatkaa korotuksen voimassaoloa. Finanssivalvonnan mukaan lainakaton laskennassa ei käytännössä huomioida valtiontakausta, ja henkilötakaus on rajattu hyväksyttävien vakuuksien ulkopuolelle.

Lisävakuudet ja niiden vaihtoehdot

Mikäli omarahoitus on pieni, lainanhakija tarvitsee lisävakuuksia. Yleisimpiä vaihtoehtoja ovat:

• Henkilötakaus, jossa toinen henkilö (usein vanhempi tai muu sukulainen) sitoutuu vastaamaan lainasta, jos lainansaaja ei pysty maksamaan
• Panttaus, jossa esimerkiksi vanhempien omistama kiinteistö tai sijoitusvarallisuus asetetaan vakuudeksi
• Valtiontakaus, jota voi Valtiokonttorin mukaan 1.6.2026 alkaen saada asunnon hankintaan omaan vakituiseen käyttöön. Tavallinen takaus on enintään 20 % lainan jäljellä olevasta pääomasta, valtion vastuu on enintään 60 000 euroa asuntoa kohden ja takausmaksu on 2,5 % takauksen määrästä. ASP-lainassa takaus on maksuton ja voi olla enintään 25 %

Vakuusjärjestelyt voivat vaikuttaa myös lainan hintaan, joten tarjouksia kannattaa verrata samoilla vakuusoletuksilla.

Koron valinta ja sen riskit

Vaihtuva vai kiinteä korko

Suomen Pankin mukaan tammikuussa 2026 uusista asuntolainoista 94 % oli sidottu euriborkorkoihin (tiedote 27.2.2026). Vaihtuvakorkoisen lainan etu on, että korko seuraa markkinatilannetta ja voi laskea suotuisissa olosuhteissa. Toisaalta korko voi myös nousta merkittävästi, mikä kasvattaa kuukausierää.

Kiinteäkorkoinen laina tarjoaa ennustettavuutta, sillä korko pysyy samana sovitun ajan riippumatta markkinatilanteesta. Kiinteän koron haittapuolena voi olla, että se on lainaa otettaessa vaihtuvaa korkoa korkeampi, ja jos markkinakorot laskevat, lainanhakija ei hyödy laskusta. Lisäksi kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta luotonantaja voi periä korvausta, jos luottoa on myönnetty yli 20 000 euroa. Korvaus on enintään korkotason alenemisesta johtuva tappio (kuluttajansuojalain 7 a luvun 20 §).

Finanssivalvonnan mukaan omaa lainanhoitokykyä arvioivissa laskelmissa kannattaa käyttää matalan korkotason vallitessa vähintään 6 prosentin korkoa. Esimerkiksi 200 000 euron annuiteettilainan (25 v) kuukausierä on 6 %:n korolla noin 1 289 euroa, kun se 3,35 %:n korolla on noin 985 euroa.

Korkokatto ja muut suojautumiskeinot

Osa pankeista tarjoaa korkosuojatuotteita, kuten korkokaton, joka rajoittaa koron nousua tiettyyn tasoon. Korkosuojasta peritään yleensä maksu, mutta se voi tuoda turvaa korkojen noustessa.

Korkokaton hinta ja ehdot vaihtelevat pankeittain, joten niitä kannattaa vertailla huolellisesti. On syytä selvittää:

• Mihin tasoon korkokatto asetetaan
• Kuinka pitkäksi aikaa katto on voimassa
• Mitä korkokatto maksaa suhteessa mahdolliseen hyötyyn

Muut lainaan liittyvät kustannukset

Toimitus- ja järjestelypalkkiot

Lainan koron lisäksi pankit voivat periä erilaisia palkkioita, esimerkiksi:

• Toimitusmaksu tai järjestelypalkkio lainan myöntämisestä
• Laskutuslisä paperilaskusta
• Lyhennysjouston maksu lyhennysvapaasta kuukaudesta
• Ennenaikaisen takaisinmaksun korvaus, jonka luotonantaja saa periä vain kuluttajansuojalain 7 a luvun 20 §:n tilanteissa

Luotonantajan tiedossa olevat, luottosuhteen johdosta maksettaviksi tulevat kulut kuuluvat luottokustannuksiin ja näkyvät todellisessa vuosikorossa. Esimerkiksi ennenaikaisen takaisinmaksun korvaus tai lyhennysjouston maksu riippuu kuitenkin siitä, käytätkö palvelua, joten ne kannattaa tarkistaa erikseen. Kuluttajalta ei saa periä korkoa tai maksuja, joista ei ole sovittu luottosopimuksessa (7 a luvun 15 §).

Vakuutusvaatimukset

Pankki voi edellyttää vakuutena olevalle omaisuudelle vakuutusta, ja lainanhakijalle tarjotaan usein myös lainaturvavakuutusta. Lainaturvavakuutus voi kattaa lainan maksuja esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai kuoleman sattuessa vakuutusehtojen mukaan.

Kuluttajansuojalain mukaan luottosopimukseen liittyvien vakuutusten ja muiden lisäpalveluiden kustannukset luetaan luottokustannuksiin, jos lisäpalvelua koskevan sopimuksen tekeminen on edellytys luoton saamiselle markkinoiduin ehdoin (7 a luvun 3 §). Kysy siis, onko vakuutus edellytys tarjotuille ehdoille. Vakuutusten hinnat ja ehdot vaihtelevat, joten niitäkin kannattaa vertailla.

Tarjousten pyytäminen ja vertailu käytännössä

Kuinka monta tarjousta kannattaa pyytää

Mitä useampi tarjous on käytössä, sitä paremman kuvan saa markkinatilanteesta. Useampi tarjous antaa myös neuvotteluasemaa. Tarjoukset kannattaa pyytää samaan aikaan ja samoilla tiedoilla, jotta ne ovat vertailukelpoisia.

Kuluttajansuojalain mukaan luotonantajan ja luotonvälittäjän on annettava hyvissä ajoin ennen asuntoluottosopimuksen tekemistä pysyvällä tavalla tiedot luotosta, luottokustannuksista ja takaisinmaksusta vakiomuotoisella ESIS-lomakkeella (7 a luvun 6 §). Näiden tietojen antamisesta ei saa periä maksua (8 §). Luotonantajan tarjous on tehtävä pysyvällä tavalla, ja siinä on oltava kaikki luottosopimuksen ehdot (14 §).

Mitä tarjouksesta kannattaa tarkistaa

Kun tarjoukset ovat käsissä, niistä kannattaa tarkistaa ainakin seuraavat asiat:

1. Todellinen vuosikorko – keskeinen vertailuluku, joka sisältää luottokustannukset
2. Marginaali – muuttuu vain, jos siitä sovitaan uudelleen
3. Viitekorko ja sen muutosväli – vaikuttaa koronmuutosten nopeuteen
4. Laina-aika ja lyhennystapa – vaikuttavat kokonaiskustannuksiin
5. Palkkiot ja muut kulut – toimitusmaksut, laskutuslisät jne.
6. Vakuusvaatimukset – mitä vakuuksia pankki edellyttää
7. Joustavuus – mahdollisuus lyhennysvapaaseen, ylimääräisiin lyhennyksiin jne.

Neuvotteluvaran hyödyntäminen

Kun useampi tarjous on käsissä, niitä voi käyttää neuvotteluvalttina. Pankki voi olla valmis parantamaan tarjoustaan, jos kilpailijoilta on saatu edullisempia ehtoja. Neuvottelussa kannattaa olla avoin siitä, millaisia tarjouksia on saatu, ja kysyä suoraan, onko pankki valmis parantamaan tarjoustaan.

Marginaalin lisäksi myös palkkioista ja muista ehdoista voi neuvotella. Esimerkiksi toimitusmaksun poistaminen tai alentaminen voi olla mahdollista. Lisää vinkkejä on artikkelissa asuntolainaneuvottelu pankissa.

Lainasopimuksen sitovuus ja peruuttamisoikeus

Lainatarjouksen voimassaolo

Lainatarjous on yleensä voimassa tietyn ajan, joka vaihtelee pankeittain. Tarjouksen voimassaoloaika kannattaa tarkistaa tarjouksesta, jotta vertailu ehditään tehdä rauhassa. Jos asuntokauppa viivästyy, tarjouksen uusiminen voi olla tarpeen.

Harkinta-aika ja peruuttamisoikeus

Kuluttajansuojalain mukaan asuntoluottosopimuksen voi peruuttaa ilmoittamalla siitä luotonantajalle pysyvällä tavalla 14 päivän kuluessa sopimuksen tekemisestä tai siitä myöhäisemmästä ajankohdasta, jona kuluttaja on saanut sopimuksen kappaleen (7 a luvun 17 §). Peruuttaessa saadut varat on palautettava viivytyksettä ja viimeistään 30 päivän kuluttua peruuttamisilmoituksen lähettämisestä. Luotonantaja voi vaatia korkoa ajalta, jonka luotto on ollut käytettävissä, sekä korvausta viranomaisille maksetuista maksuista, joita ei palauteta, jos niistä on ilmoitettu ennakolta.

Ennen sopimuksen tekemistä lainanhakijan on saatava ESIS-lomakkeen tiedot hyvissä ajoin, ja tarjouksessa on oltava kaikki sopimusehdot. Hätäisiä päätöksiä ei kannata tehdä, vaikka asuntokauppa olisi edennyt nopeasti.

Erityistilanteet lainatarjousten vertailussa

ASP-lainan erityispiirteet

ASP-säästäjillä on mahdollisuus saada maksuton valtiontakaus lainan lisävakuudeksi sekä valtion korkotuki, joka on Valtiokonttorin mukaan 10 vuoden ajan 70 % siitä koron osasta, joka ylittää 3,8 %. Korkotuen ja takauksen ehdot perustuvat lakiin, mutta marginaali ja muut ehdot ovat neuvoteltavissa pankin kanssa. ASP-lainaa kannattaa vertailla muihin tarjouksiin, sillä maksuton valtiontakaus ja korkotuki voivat tehdä siitä edullisemman vaihtoehdon.

Ensiasunnon ostajan edut

Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapautus poistui 1.1.2024, joten myös ensiasunnon ostaja maksaa varainsiirtoveron (asunto-osakkeesta 1,5 %, kiinteistöstä 3 %). Lainakatto on Finanssivalvonnan päätöksellä 95 % kaikille lainanottajille (voimaan 1.7.2026), joten ensiasunnon ostajalla ei tällä hetkellä ole korkeampaa lainakattoa kuin muilla. Ensiasunnon ostajan etuja ovat esimerkiksi ASP-järjestelmä ja siihen liittyvä maksuton valtiontakaus. Tavallinen valtiontakaus ei 1.6.2026 alkaen enää rajoitu ensiasunnon ostajiin. Nämä seikat kannattaa huomioida kokonaisarviossa, vaikka ne eivät suoraan vaikuta lainatarjousten vertailuun.

Asunnon vaihto ja vanhan lainan käsittely

Jos uuden asunnon ostajalla on jo olemassa oleva asuntolaina, tilanne on monimutkaisempi. Vaihtoehtoja ovat:

• Vanhan lainan maksaminen pois asunnon myynnillä
• Lainan siirtäminen uuteen asuntoon
• Uuden lainan ottaminen vanhan päälle (väliaikainen kahden asunnon rahoitus)

Näissä tilanteissa pankit voivat tarjota erilaisia ratkaisuja, ja niiden kulut, kuten panttauksen muutokset, kannattaa kysyä etukäteen, ja tarjousten vertailu edellyttää kokonaistilanteen huomiointia.

Digitaaliset työkalut vertailun apuna

Laskurit ja simulaattorit

Monet pankit ja riippumattomat tahot tarjoavat asuntolainan laskureita, joiden avulla voi arvioida eri vaihtoehtojen kustannuksia. Laskurit auttavat hahmottamaan, miten esimerkiksi marginaalin tai laina-ajan muutos vaikuttaa kuukausierään ja kokonaiskustannuksiin.

Laskurit ovat hyödyllisiä suuntaa antavia työkaluja, mutta tarkat luvut selviävät vasta virallisesta lainatarjouksesta. Laskureilla tehtyjen laskelmien tulokset voivat poiketa todellisista tarjouksista.

Vertailupalvelut

Markkinoilla on erilaisia vertailupalveluja, jotka keräävät lainatarjouksia useasta pankista yhden hakemuksen perusteella. Nämä palvelut voivat säästää aikaa, mutta on hyvä huomioida, että kaikki pankit eivät välttämättä ole mukana vertailuissa. Jos palvelu toimii luotonvälittäjänä, sen on kerrottava hyvissä ajoin etukäteen muun muassa kuluttajalta perittävistä maksuista sekä luotonantajan tai kolmansien osapuolten sille maksamista palkkioista tai, jos niiden määrä ei ole vielä tiedossa, että ne ilmoitetaan myöhemmin ESIS-lomakkeella (kuluttajansuojalain 7 a luvun 24 §). Maksun kuluttajalta se saa periä vain, jos siitä on ilmoitettu ja sovittu pysyvällä tavalla (26 §).

Päätöksen tekeminen

Kokonaiskuvan muodostaminen

Kun tarjoukset on vertailtu ja neuvottelut käyty, on aika tehdä päätös. Päätöksenteossa kannattaa huomioida:

1. Kokonaiskustannukset – todellinen vuosikorko ja lainan kokonaishinta
2. Kuukausierän suuruus – sopivuus omaan talouteen
3. Joustavuus – mahdollisuudet muuttaa lainaa tarpeen mukaan
4. Asiakaspalvelu – miten pankki hoitaa asiakassuhdetta
5. Muut palvelut – mitä muuta pankki tarjoaa asiakkuuden myötä

Riskien arviointi

Ennen lopullista päätöstä on tärkeää arvioida omaa riskinsietokykyä. Miten selviäisin, jos korot nousisivat merkittävästi? Entä jos tulotasoni laskisi? Finanssivalvonnan mukaan omissa laskelmissa kannattaa käyttää matalan korkotason vallitessa vähintään 6 prosentin korkoa.

Pankkien luotonantoa koskee Finanssivalvonnan suositus (27.6.2022, voimaan 1.1.2023): asuntolainoja myönnetään pääsääntöisesti hakijoille, joiden kaikkien lainanhoitokulujen arvioidaan stressitilanteessa pysyvän alle 60 prosentissa nettotuloista. Laskennassa käytetään vähintään 6 %:n korkoa ja enintään 25 vuoden laina-aikaa, lukuun ottamatta pitkäaikaisesti korkosuojattuja ja kiinteäkorkoisia luottoja. Omassa budjetissa kannattaa huomioida lainanhoitokulujen lisäksi vastike tai kiinteistön hoitokulut sekä muut asumiseen liittyvät menot.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka paljon marginaalissa voi olla eroa eri pankkien välillä?

Marginaaliero riippuu hakijan tilanteesta ja pankkien tarjouksista, joten yleistä lukua ei ole. Esimerkiksi 200 000 euron annuiteettilainassa (25 v, 3,35 %) 0,3 prosenttiyksikön ero marginaalissa tarkoittaa ensimmäisenä vuonna lähes 600 euroa ja koko laina-aikana noin 9 650 euroa korkokuluissa.

Voiko marginaalia muuttaa laina-aikana?

Marginaali sovitaan lainaa myönnettäessä. Kuluttajansuojalain mukaan korko saa muuttua vain sopimuksessa yksilöidyn viitekoron mukaan, joten marginaalin muuttaminen edellyttää, että siitä sovitaan pankin kanssa, tai lainan siirtämistä toiseen pankkiin. Jos markkinatilanne tai oma taloudellinen asema on parantunut, voi olla perusteltua neuvotella uusista ehdoista.

Kannattaako valita mahdollisimman lyhyt laina-aika?

Lyhyempi laina-aika tarkoittaa pienempiä kokonaiskorkokustannuksia, mutta suurempia kuukausimaksuja. Päätöksessä kannattaa huomioida oma taloudellinen tilanne ja tulevaisuuden näkymät. Liian tiukka budjetti voi johtaa ongelmiin, jos tulot laskevat tai menot kasvavat.

Miten euriborin valinta vaikuttaa lainaan?

Lyhyempi euribor (esim. 3 kk) reagoi markkinamuutoksiin nopeammin, kun taas pidempi euribor (esim. 12 kk) tarjoaa enemmän ennustettavuutta. EKP:n kuukausikeskiarvoista laskettuna 3 kuukauden euriborin keskiarvo oli tammikuusta 1999 syyskuuhun 2026 noin 1,69 % ja 12 kuukauden euriborin noin 1,93 %. Mennyt kehitys ei kerro tulevasta, ja kokonaiskustannukseen vaikuttaa myös marginaali.

Mitä tarkoittaa lainan todellinen vuosikorko?

Kuluttajansuojalain mukaan todellinen vuosikorko saadaan laskemalla luottokustannukset vuosikorkona luoton määrälle lyhennykset huomioon ottaen. Luottokustannuksiin kuuluvat luotonantajan tiedossa olevat korot, kulut ja maksut. Laskutavasta ja laskennan oletuksista säädetään oikeusministeriön asetuksella, ja luku on tarkoitettu luottojen hintojen vertailuun.

Voiko lainatarjouksen hylätä?

Kyllä. Tarjous ei sido hakijaa, joten sen voi jättää hyväksymättä. Myös tehdyn asuntoluottosopimuksen voi peruuttaa 14 päivän kuluessa kuluttajansuojalain 7 a luvun 17 §:n mukaisesti, jolloin saadut varat ja korko käytetyltä ajalta on palautettava.

Lähteet

• Finlex – Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 a luku
• Finlex – Laki asuntolainan valtiontakauksesta 340/2025
• Finlex – Laki asuntosäästöjärjestelmästä 339/2025
• Finanssivalvonta – Korot, marginaalit ja lyhennykset
• Finanssivalvonta – Asuntolainat ja lainakatto
• Finanssivalvonta – Makrovakauspäätös 29.6.2026
• Finanssivalvonta – Makrovakauspäätös 30.9.2026 (tiedote 1.10.2026)
• Finanssivalvonta – Suositus lainanhoitorasituksen ylärajaksi (päätös 27.6.2022, tiedote 28.6.2022)
• Kilpailu- ja kuluttajavirasto – Luoton hinta
• Suomen Pankki – Asuntolainojen keskikoron kehitys tasaantunut (27.2.2026)
• Suomen Pankki – Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet (27.3.2026)
• Suomen Pankki – Takaisinmaksuajaltaan pidempien asuntolainojen määrä kasvanut (28.8.2026)
• Suomen Pankki – Yrityslainakannan kasvuvauhti kiihtyi kesällä 2026 (28.9.2026)
• Suomen Pankki – Euriborkorot
• Verohallinto – Varainsiirtovero
• Valtiokonttori – Asuntolainan valtiontakaus
• Valtiokonttori – ASP-säästäminen ja ASP-laina