Asuntolainan myöntökriteerit käytännön prosessissa

Asuntolainan myöntökriteerit tulevat asiakkaalle näkyviksi käytännön kysymyksinä: mitä tuloja voidaan todentaa, mitkä menot ja velat otetaan huomioon, miten kohde kelpaa vakuudeksi ja millä ehdoilla luottotarjous voidaan antaa. Ammattilaisen tehtävä on tehdä prosessista ymmärrettävä paljastamatta pankkikohtaisia pisteytyksiä tai lupaamatta hyväksyntää ennen päätöstä.

Tämä opas kuvaa hakemuksen käsittelyn asiakkaan ja käsittelijän työvaiheina. Se ei esitä pankkien salaisia myöntörajoja, yleistä tulorajaa, marginaalia tai hyväksyntäprosenttia. Syventävä rinnakkaisartikkeli tarkastelee luottoriskin hallintaa ja päätösmallin governancea; tässä painopiste on aineiston keräämisessä, ristiriitojen selvittämisessä, asiakkaan informoinnissa ja etenemispäätöksissä.

Aloita käyttötarkoituksesta ja hakemuksen rajauksesta

Ensimmäisessä vaiheessa yksilöidään hakijat, luoton käyttötarkoitus, tavoiteltu määrä, suunniteltu kohde ja aikataulu. Omaan vakituiseen asuntoon, sijoitusasuntoon, rakennushankkeeseen tai aiemman luoton uudelleenjärjestelyyn liittyvä hakemus voi edellyttää erilaista aineistoa. Käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan johdeta automaattista hyväksyntää tai hylkäystä.

Hakijoilta pyydetään vain arvioinnin kannalta tarpeelliset tiedot. Kuluttajansuojalain 7 a luvun 11 § edellyttää, että luottokelpoisuuden arviointi perustuu tarpeellisiin, riittäviin ja oikeasuhteisiin tietoihin tuloista, menoista ja muista taloudellisista olosuhteista. Laissa ei anneta yhtä kaikille sopivaa asiakirjalistaa, vaan pyynnön laajuus suhteutetaan tilanteeseen.

Viittaus kuvaa 10.10.2026 voimassa olevaa lakia. Laki 31/2026 muuttaa kuluttajansuojalain 7 ja 7 a lukua 20.11.2026 alkaen. Jos luonnos julkaistaan tuon päivän jälkeen, pykäläviittaukset, asiakkaalle annettavat tiedot ja automaattista käsittelyä koskeva osuus tarkistetaan silloin voimassa olevasta ajantasaisesta säädöstekstistä.

Hyvä aloitusmerkintä sisältää ainakin:

• ketkä vastaavat luotosta ja onko mukana takaaja tai vierasvelkapantin antaja;
• haetun luoton määrä, käyttötarkoitus ja suunniteltu laina-aika;
• kohteen kauppahinta tai alustava hintahaarukka;
• asiakkaan ilmoittamat tulot, velat, asumismenot ja muut jatkuvat vastuut;
• tieto siitä, mikä aineisto on jo todennettu ja mikä odottaa selvitystä.

Asiakkaalle kerrotaan, että alustava arvio ei ole sitova luottopäätös. Esimerkiksi lainalupaus, tarjous ja lopullinen nosto voivat sisältää eri ehtoja, kuten hyväksyttävän kohteen, vakuusasiakirjat tai tietojen muuttumattomuuden. Epämääräinen sana ”ennakkopäätös” kannattaa korvata asiakirjan todellisella nimellä ja voimassaoloehdoilla.

Tulojen todentaminen tehdään tulolajin mukaan

Tulojen käsittelyssä tarkastetaan määrä, jatkuvuus ja vaihtelu. Säännöllinen palkka voidaan osoittaa eri tavalla kuin yrittäjän tulo, ulkomailta maksettava eläke, vuokratulo tai vaihteleva palkkio. Yhtä viimeisintä kuukautta ei käytetä automaattisesti koko tulevan maksukyvyn kuvana, jos tulo vaihtelee olennaisesti.

Positiivisen luottotietorekisterin otteella näkyvät rekisteriin ilmoitetut luotot ja tulorekisteristä saadut tulotiedot. Rekisterin ohjeen mukaan tulotiedot koskevat otteen tilaushetkeä edeltäviä 12 kalenterikuukautta, mutta kaikki tulolajit eivät tule tulorekisteriin. Esimerkiksi suurin osa pääomatuloista ja toiminimiyrittäjän tuloista voi vaatia muuta selvitystä. Otteella voi lisäksi olla laissa säädetyistä ilmoitusajoista johtuvaa viivettä.

Tämän vuoksi tulon käsittelyyn kirjataan:

1. tulolaji ja maksaja tai muu lähde;
2. tarkasteltu ajanjakso;
3. toteutunut määrä ja vaihteluväli;
4. käytetty laskentaoletus;
5. poikkeama asiakkaan ilmoituksen ja lähdeaineiston välillä.

Tulevaa tuloa voidaan käsitellä vain sen näytön ja epävarmuuden mukaisesti. Allekirjoitettu työsopimus, vahvistettu etuuspäätös tai toteutunut vuokrasopimus eivät silti välttämättä vastaa täysin pitkäaikaista käytettävissä olevaa tuloa. Ammattilainen välttää sanamuotoa, jonka mukaan tietty työsuhdemuoto, ammatti tai tulolaji hyväksytään yleisesti tietyllä prosentilla. Tällaiset käytännöt ovat luottolaitoskohtaisia ja voivat muuttua.

Menot ja velat sovitetaan samaan kuukausikuvaan

Maksukykyä ei voi arvioida pelkän tulon perusteella. Asiakkaan tosiasialliset asumis-, elatus-, liikkumis- ja muut jatkuvat menot selvitetään tilanteeseen nähden riittävästi. Lisäksi luottolaitos voi käyttää perusteltuja elinkustannusoletuksia, mutta sisäistä oletusta ei esitetä laissa säädettynä kuluttajan vähimmäismenona.

Velat tarkistetaan positiivisen luottotietorekisterin otteelta ja asiakkaan aineistosta. Otteella voi olla asuntolainoja, kulutusluottoja, opintolainoja, luottokortteja, osamaksuja ja yrittäjälle myönnettyjä luottoja. Rekisterissä ei ole maksuhäiriömerkintöjä, vaikka siellä voi olla tieto yli 60 päivää viivästyneestä maksuerästä tai eräännyttämisestä. Negatiiviset luottotiedot ja positiivisen rekisterin tiedot ovat siis eri tietolähteitä.

Luottolimiitissä erotetaan käytetty saldo, sopimuksen mukainen vastuu ja mahdollinen tuleva käyttö. Taloyhtiölainan huoneistokohtainen osuus voi vaikuttaa asumismenoihin ja kokonaisvelkaan, vaikka se ei vielä näkyisi kaikissa samoissa lähteissä. Asiakkaan antamat tiedot, kohdeasiakirjat ja rekisterit sovitetaan yhteen sen sijaan, että puuttuva vastuu pääteltäisiin nollaksi.

Käytännön työpaperissa kaikki määrät muunnetaan samalle ajanjaksolle. Vuosittainen vakuutusmaksu, neljännesvuosittainen vastuu ja kuukausittainen lainanhoito eivät saa jäädä eri mittayksiköihin. Kertaluonteiset menot erotetaan jatkuvista, mutta asunnon hankintaan välittömästi liittyvät kulut huomioidaan rahoitussuunnitelmassa.

Maksukyky arvioidaan nykytilassa ja kuormitettuna

Kun lähtötiedot on todennettu, laaditaan nykytilan kassavirtakuva ja kuormitettu laskelma. Nykytilanne auttaa asiakasta ymmärtämään ensimmäisen maksuerän, mutta luottopäätös tarvitsee myös arvion korkojen ja muiden olosuhteiden muutoksesta. Kuormitettua laskelmaa ei saa kuvata ennusteeksi tulevasta korosta; se on kestävyyttä testaava oletus.

Finanssivalvonnan suosituksessa kaikkien lainojen kuormitetut lainanhoitomenot lasketaan vähintään kuuden prosentin korolla ja enintään 25 vuoden takaisinmaksuajalla. Niiden tulisi pääsääntöisesti jäädä enintään 60 prosenttiin nettotuloista. Kyse on valvojan suosituksesta, jossa on määriteltyä joustovaraa, ei automaattisesta oikeudesta lainaan rajan alittuessa eikä ehdottomasta lakikiellosta rajan ylittyessä.

Asiakasprosessissa käsittelijä näyttää ainakin, mitkä velat laskelmaan sisältyivät, millä korko- ja aikaoletuksella ne kuormitettiin ja paljonko rahaa jäi muiden menojen jälkeen. Jos pankin oma malli käyttää lisäskenaarioita, ne nimetään sisäisiksi oletuksiksi. Erillinen menetelmäopas käsittelee stressilaskennan kaavan ja tulkinnan yksityiskohtaisesti; tässä vaiheessa tärkeintä on tehdä lähtötiedot tarkistettaviksi.

Maksukyvyn arvio ei ole sama kuin asiakkaan oma kokemus siitä, kuinka suuren erän hän haluaa maksaa. Toisaalta laskennallinen alitus ei yksin osoita, että laina sopii asiakkaan tavoitteisiin. Päätökseen vaikuttavat myös menojen epävarmuus, tulon jatkuvuus, kohteen kustannukset, muut vastuut ja luoton rakenne.

Kohde ja vakuudet tarkastetaan erillisessä työvaiheessa

Rahoitettava asunto yksilöidään ja sen omistus, pantattavuus, käypä arvo sekä siihen kohdistuvat vastuut tarkastetaan. Asunto-osakkeessa tarvitaan tyypillisesti tietoja osakkeista, taloyhtiön lainoista, vastikkeista ja päätetyistä korjauksista. Kiinteistössä huomioitavat asiakirjat ja kirjaamisjärjestelyt ovat erilaisia. Käytännön hakemusasiakirjojen tarkistuslista auttaa erottamaan henkilön ja kohteen aineiston.

Lainakatto eli enimmäisluototussuhde lasketaan luoton määrästä suhteessa hyväksyttävien vakuuksien käypään arvoon. Luottolaitoslain perustaso on muulle kuin ensiasunnon hankintaan otetulle luotolle 90 prosenttia ja ensiasuntoluotolle 95 prosenttia. Finanssivalvonnan 29.6.2026 päätöksellä myös muu taso nostettiin 95 prosenttiin 1.7.2026 alkaen, ja johtokunta päätti 30.9.2026 jatkaa korotuksen voimassaoloa. Päätös on ajallinen, joten 10.10.2026 tarkistettu taso varmennetaan ennen mahdollista julkaisemista ja jokaisessa todellisessa hakemuksessa.

Lainakatto ei tarkoita, että asiakkaalla olisi oikeus saada 95 prosenttia kauppahinnasta lainana. Luottokelpoisuus, pankin sisäinen vakuusarvo, hyväksyttävien vakuuksien rakenne ja luottopolitiikka arvioidaan erikseen. Henkilötakaus, valtiontakaus tai täytetakaus ei myöskään automaattisesti kasvata lainakaton laskennassa hyväksyttävää vakuusarvoa. Vakuuksia ja omarahoitusta koskeva opas avaa näiden käsitteiden eron kuluttajan näkökulmasta.

Kohteen käypä arvo ja sisäinen vakuusarvo merkitään eri kenttiin. Yleistä 70 tai 80 prosentin vakuusarvostusta ei käytetä kaikkien pankkien faktana. Arviointiin vaikuttavien ominaisuuksien on perustuttava dokumentoituun aineistoon, ei oletukseen tietyn alueen tai asuntotyypin ennalta määrätystä arvonkehityksestä.

Tietosuoja ja yhdenvertaisuus kuuluvat asiakasprosessiin

Luottohakemus sisältää laajan taloudellisen tietoaineiston. Käsittelyn tarkoitus, oikeusperuste, tietojen minimointi, täsmällisyys, säilytys, käyttöoikeudet ja suojaus ratkaistaan ennen tietojen keräämistä. Tietoja ei pyydetä ”varmuuden vuoksi”, jos niiden tarpeellisuutta luottokelpoisuuden arvioinnille tai muulle nimetylle tarkoitukselle ei pystytä osoittamaan.

Positiivisen luottotietorekisterin tietoja saa käyttää vain laissa määritellyissä käyttötarkoituksissa. Luotonantaja voi tilata otteen esimerkiksi silloin, kun sillä on kuluttajansuojalain nojalla velvollisuus arvioida luottokelpoisuus. Rekisteriä ei saa käyttää asiakkaan jatkuvaan vapaamuotoiseen seurantaan. Asiakkaan hakema sopimusmuutos ja luotonantajan oma seuranta ovat eri tilanteita.

Hakijaa ei arvioida yhdenvertaisuuslain kieltämällä perusteella. Myös näennäisesti neutraali sääntö voi olla välillisesti syrjivä, jos se saattaa henkilöt muita epäedullisempaan asemaan suojattuun perusteeseen liittyen eikä erolle ole lain mukaista hyväksyttävää oikeutusta. Työsuhteen muoto voi olla merkityksellinen vain todennettavan tulon jatkuvuuden arvioinnissa; ikää, perhetilannetta tai asuinpaikkaa ei käytetä automaattisena hyväksyntä- tai hylkäyskoodina. Myös mallissa käytetyt välilliset korvikemuuttujat arvioidaan syrjintäriskin varalta.

Jos prosessissa käytetään automatisoitua pisteytystä, asiakkaalle annettavien tietojen ja tietosuoja-asetuksen 22 artiklan soveltuminen arvioidaan prosessin todellisen toiminnan perusteella. Pelkkä ihmisen muodollinen hyväksyntäpainallus ei välttämättä tee päätöksestä aidosti ihmisen arvioimaa, jos hänellä ei ole tietoa, valtuutta ja aikaa muuttaa tulosta.

Päätösvaiheessa erotetaan lisäselvitys, ehto ja ratkaisu

Hakemus ei ole heti joko hyväksytty tai hylätty. Jos olennainen tieto puuttuu tai aineistossa on ristiriita, oikea välitila on lisäselvitys. Käsittelijä yksilöi, mitä tarvitaan, miksi tieto on tarpeellinen ja miten se vaikuttaa aikatauluun. Puuttuvaa tietoa ei korvata hakijalle epäedullisella arvauksella eikä myönteisellä oletuksella.

Myönteiseen päätökseen liitettävä ehto on täsmällinen ja toteennäytettävä. Esimerkiksi hyväksyttävän kohteen, vakuuden kirjaamisen tai omarahoituksen osoittamisen ehto erotetaan yleisestä varauksesta. Jos rakenne muuttuu olennaisesti, maksukyky ja vakuus arvioidaan uudelleen tarvittavalta osin.

Kielteisen päätöksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvia tiedonanto- ja perusteluvelvoitteita. Asiakkaalle ei luvata muutoksenhakuoikeutta, jota kyseisessä menettelyssä ei ole, mutta hänelle voidaan kertoa tietojen korjaamisesta, uuden hakemuksen edellytyksistä ja mahdollisista valitus- tai yhteydenottokanavista. Jos ratkaisu liittyy käytettyyn tietokantaan tai automaattiseen käsittelyyn, niiden erityissäännöt tarkistetaan.

Sisäiseen päätösmuistioon jäävät lähtötietojen päivämäärä, laskelmat, vakuusarvio, poikkeamat, valtuus ja lopputulos. Asiakkaan palvelutilanteessa tämä käännetään ymmärrettäväksi kuvaukseksi ilman sisäisen mallin tarpeetonta paljastamista tai harhaanjohtavaa ”järjestelmä päätti” -selitystä.

Kuvitteellinen käsittelytilanne näyttää päätöspolun

Seuraava tilanne on kuvitteellinen eikä kuvaa minkään luottolaitoksen myöntörajaa. Kaksi hakijaa hakee asuntoluottoa. Hakemuksessa ilmoitetut palkkatulot täsmäävät pääosin tulotietoihin, mutta toisella hakijalla on lisäksi sivutoiminen yritystulo, joka ei näy otteella. Otteella näkyy myös luottokorttilimiitti, jonka ilmoitettu saldo poikkeaa asiakkaan toimittamasta tiliotteesta.

Käsittelijä ei ratkaise hakemusta vielä. Hän pyytää yritystulosta soveltuvan ajanjakson verotus- ja kirjanpitoaineiston, selvittää luottokorttitiedon päivämäärän ja pyytää tarvittaessa ajantasaisen saldon. Taloyhtiön asiakirjoista löytyy huoneistokohtainen lainaosuus ja päätetty korjaus, joiden vaikutus kuukausimenoihin lisätään kassavirtakuvaan.

Vasta tämän jälkeen laaditaan nykytilan ja kuormitetun tilanteen laskelmat. Kohteen käypä arvo arvioidaan dokumentoiduilla vertailutiedoilla, ja sisäinen vakuusarvo pidetään erillään lainakaton laskennasta. Lopputulos voi olla hyväksyntä, ehdollinen hyväksyntä, pienempi tarjottu määrä tai kielteinen päätös, mutta mikään näistä ei seuraa yhdestä havaitusta tiedosta automaattisesti.

Esimerkki osoittaa käytännön eron tiedonpuutteen ja kielteisen havainnon välillä. Lisäselvitys ei ole piilotettu hylkäys, ja rekisterin poikkeama ei ole todiste asiakkaan virheellisestä ilmoituksesta ennen kuin tietojen ajankohdat ja sisältö on sovitettu yhteen.

Asiakaskeskustelu dokumentoi myös tavoitteet ja ymmärryksen

Luottokelpoisuuden arviointi ei ole sama asia kuin tuotteen soveltuvuuden yleinen markkinointipuhe. Asiakkaan kanssa käydään silti läpi lainan rakenne, korkosidonnaisuus, maksuerän muutosmekanismi, kulut ja vakuusjärjestely ymmärrettävästi. Näin numeerinen arvio ja asiakkaalle annettavat ennakkotiedot eivät jää eri maailmoihin.

Käsittelijä välttää lupaamasta, että tietty korko, laina-aika tai lyhennystapa on asiakkaalle yksiselitteisesti sopivin. Sen sijaan hän näyttää eri rakenteiden vaikutukset samoilla oletuksilla ja kertoo, mitkä luvut ovat tarjouksen tietoja ja mitkä havainnollistavia skenaarioita. Asiakkaan esittämä tavoite pienestä kuukausierästä ei saa peittää pitkän laina-ajan kokonaiskustannusta tai sitä, että kuormituslaskelmassa voidaan käyttää sopimusta lyhyempää laskenta-aikaa.

Keskustelusta kirjataan päätöksen kannalta olennaiset täsmennykset. Asiakkaan oma arvio tulevasta palkasta, asunnon arvonnoususta tai sivutulosta merkitään arvioksi, kunnes sille on riittävä näyttö. Ammattilainen ei muunna toivetta varmaksi kassavirraksi. Samalla asiakkaalle annetaan mahdollisuus korjata virheellinen lähtötieto ennen lopullista ratkaisua.

Muuttunut tilanne avaa arviointipisteen uudelleen

Lainatarjouksen ja noston välillä voi muuttua hakijan tulo, velka, kohde, kauppahinta tai vakuus. Prosessissa määritetään etukäteen, mitkä muutokset edellyttävät uutta tietoa, laskelman päivitystä tai kokonaan uutta päätöstä. Voimassaoloaika ei tarkoita, että tarjous säilyisi muuttumattomana olennaisesta muutoksesta riippumatta.

Uudelleenarviointi rajataan muutoksen vaikutukseen mutta ei liian kapeaksi. Uusi kulutusluotto vaikuttaa kokonaisvelkaan ja kuormitettuun lainanhoitoon. Kohteen vaihtuminen vaikuttaa vakuusarvioon, lainakattoon ja asumismenoihin. Työsuhteen päättyminen vaikuttaa tulon jatkuvuuteen. Jokaisessa tapauksessa kirjataan uusi päivämäärä, lähde ja laskelma.

Jos asiakas hakee myöhemmin luoton määrän merkittävää korotusta, kuluttajansuojalain mukaan luottokelpoisuus arvioidaan uudelleen. Positiivisen luottotietorekisterin otteen tilaamisoikeus ja -velvollisuus liittyvät laissa täsmällisesti määriteltyihin käyttötarkoituksiin. Vanhaa otetta ei kopioida uuteen tilanteeseen ilman ajantasaisuuden ja lainmukaisen käyttötarkoituksen tarkistusta.

Prosessin loppumerkintä kertoo, mitkä ehdot on täytetty, mitkä jäävät ennen nostoa tarkistettaviksi ja kuka vastaa seurannasta. Näin asiakas, luottopäätöksen tekijä ja toteuttava yksikkö ymmärtävät saman päätöksen samalla tavalla.

Yhteenveto

Asuntolainan käytännön myöntöprosessi etenee rajauksesta todennettuihin tuloihin, menoihin ja velkoihin, niiden jälkeen kuormitettuun maksukykyyn sekä lopuksi kohde- ja vakuusarvioon. Jokainen välitulos kertoo eri asiasta. Asiakkaalle ei luvata lainaa pelkän tulon, vakuuden tai lainakaton perusteella.

Ammattilaisen laatu näkyy siinä, että tietopyyntö on tarpeellinen, laskelmat ovat läpinäkyviä, rekisterin rajoitukset tunnetaan ja lisäselvitys erotetaan lopullisesta ratkaisusta. Todellisessa hakemuksessa käytetään päätöshetken sääntelyä ja luottolaitoksen hyväksyttyjä ohjeita.

Prosessin yhdenmukaisuutta voidaan seurata vertaamalla tietopyyntöjä, käsittelyaikoja, lisäselvitysten syitä ja poikkeamapäätöksiä. Seuranta ei saa muuttua uudeksi perusteettomaksi henkilötietojen käyttötarkoitukseksi. Tavoitteena on löytää epäselvä ohje tai puutteellinen tiedonlähde, ei rakentaa jälkikäteen uutta hakijaluokitusta.

Havaitusta prosessivirheestä tehdään korjaus myös työohjeeseen, jotta sama epäselvyys ei toistu seuraavissa hakemuksissa.

Usein kysytyt kysymykset

Onko asuntolainalle yleistä vähimmäistulorajaa?

Laissa ei ole yhtä euromääräistä vähimmäistuloa kaikille asuntolainoille. Luottokelpoisuus arvioidaan hakijan tulojen, menojen, velkojen ja muiden taloudellisten olosuhteiden kokonaisuudesta. Luottolaitoksen sisäisiä rajoja ei esitetä koko markkinan sääntönä.

Näkyvätkö kaikki tulot positiivisessa luottotietorekisterissä?

Eivät välttämättä. Otteen tulotiedot saadaan tulorekisteristä, johon esimerkiksi suurinta osaa pääomatuloista ja toiminimiyrittäjän tuloista ei ilmoiteta samalla tavalla. Luotonantaja käyttää tarvittaessa myös muita riittäviä ja todennettavia lähteitä.

Tarkoittaako 95 prosentin lainakatto viiden prosentin käteisrahaa?

Ei välttämättä. Lainakatto suhteuttaa luoton hyväksyttävien vakuuksien käypään arvoon, kun taas omarahoitus, lisävakuudet ja pankin sisäinen vakuusarvo ovat erillisiä kysymyksiä. Maksukyky voi lisäksi rajoittaa luoton määrää lainakattoa enemmän.

Voidaanko hakemus hylätä yhden rekisteritiedon perusteella?

Päätös riippuu tiedon merkityksestä, ajantasaisuudesta ja muusta aineistosta. Rekisteritiedon ristiriita selvitetään ennen johtopäätöstä, jos se on päätökselle olennainen. Positiivisen luottotietorekisterin ote ei sisällä kaikkia tulo- tai luottotietoja.

Miksi pankki pyytää samoista tuloista useita asiakirjoja?

Eri lähteet voivat osoittaa eri asioita: toteutuneen määrän, jatkuvuuden, verotuksen tai tulevan sopimusperustan. Pyynnön on silti oltava tarpeellinen ja oikeasuhtainen. Ammattilaisen kannattaa kertoa asiakkaalle, mitä epäselvyyttä kukin lisäasiakirja ratkaisee.

Lähteet

• Kuluttajansuojalaki 38/1978, erityisesti 7 a luvun 11 §
• Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta 31/2026
• Luottolaitoslaki 610/2014, erityisesti 15 luvun 11 ja 12 a §
• Finanssivalvonta: Asuntolainat ja lainakatto
• Finanssivalvonta: makrovakauspäätös 30.9.2026
• Finanssivalvonta: suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasituksen ylärajaksi
• Positiivinen luottotietorekisteri: luottotietorekisteriote
• Positiivinen luottotietorekisteri: tietojen luovuttaminen
• Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014
• EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679