Asbestinäytteenotto: kartoituksen turvallinen prosessi

Asbestinäytteenotto ei ole irrallinen laboratoriotilaus vaan osa asbestikartoituksen tiedonhankintaa. Ammattilaisen on ensin rajattava tutkimuskysymys ja purettavat rakenteet, arvioitava altistumisvaara, valittava edustavat näytteet ja hallittava näyteketju. Yksittäinen negatiivinen tulos ei vapauta koko rakennetta asbestiepäilystä, jos näytteen edustavuus tai kartoituksen laajuus on puutteellinen.

Tässä artikkelissa käsitellään työssä tehtävän rakennusmateriaalinäytteenoton suunnittelua, turvallisuutta, dokumentointia ja tulosten käyttöä. Ohje ei korvaa kohdekohtaista riskinarviointia, asbestikartoittajan ammatillista osaamista, laboratorion näytteenotto-ohjetta eikä asbestipurkutyön suunnittelua.

Erota kuntotarkastus, asbestikartoitus ja purkutyö

Asuntokaupan kuntotarkastus, haitta-ainetutkimus, asbestikartoitus ja asbestipurkutyö vastaavat eri kysymyksiin. Tavallinen aistinvarainen kuntotarkastus arvioi rakennuksen kuntoa sovitussa laajuudessa. Se ei muutu asbestikartoitukseksi vain sillä, että raportissa mainitaan mahdollinen asbesti tai otetaan yksi näyte.

Valtioneuvoston asetuksen 798/2015 7 §:n mukaan rakennuttajan tai muun rakennushanketta ohjaavan tai valvovan on huolehdittava asbestikartoituksesta, kun hankkeeseen voi sisältyä asbestipurkutyötä. Kartoituksessa asbesti paikallistetaan, sen ja sitä sisältävien materiaalien laatu ja määrä selvitetään sekä arvioidaan materiaalien pölyävyys käsittelyssä tai purussa. Kartoitus dokumentoidaan ja luovutetaan purkutyöhön ryhtyvän käyttöön.

Kuntotarkastajan tehtävä on siis rajata oma toimeksiantonsa selkeästi. Jos tarkastus ei sisällä asbestikartoitusta, tämä kerrotaan raportissa, mahdolliset riskimateriaalit ja tiedon puutteet yksilöidään ja ennen rakenteita rikkovaa työtä suositellaan tai edellytetään hankkeen mukaista kartoitusta. Aistinvaraisen kuntotarkastuksen rajaus auttaa erottamaan havainnon, tutkimustarpeen ja varsinaisen rakenneavauksen.

Asbestipurkutyön määritelmä kattaa asbestia sisältävien rakenteiden ja teknisten järjestelmien purkamisen ja poistamisen sekä niihin välittömästi liittyvän työn, jossa voidaan altistua asbestipölylle. Asetuksen purkutyötä koskevia säännöksiä sovelletaan myös pölyä muodostavaan asbestia sisältävien rakenteiden tai laitteistojen huolto- ja kunnossapitotyöhön. Näytteenoton lupapoikkeusta ei siten pidä tulkita luvaksi tehdä varsinaista purkutyötä. Purkutyön lupa-, pätevyys-, suunnittelu-, ilmoitus- ja puhtaudenvarmistusvaatimukset erotetaan kartoituksen tavoitteista.

Tunnista lain todellinen lupa- ja osaamisraja

Tunnetusti tai epäillysti asbestia sisältävän materiaalin näytteenottoa ei pidä sekoittaa luvanvaraiseen purkutyöhön. Lain 684/2015 3 §:n mukaan asbestipurkutyölupaa ei tarvita asbestikartoitukseen eikä muuhun näytteiden ottoon. Poikkeus koskee purkutyölupaa, ei turvallisuus- tai osaamisvelvoitteita.

Asetuksen 798/2015 7 § edellyttää kartoituksen tekijältä riittävää perehtyneisyyttä asbestiin, sen esiintymiseen ja rakenteiden purkamiseen sekä suunnitellun kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämää ammatillista osaamista. Työnantajan on lisäksi työturvallisuuslain 10 §:n mukaisesti selvitettävä ja arvioitava työn vaarat. Asetuksen 3 § korostaa altistumisen vähentämistä mahdollisimman vähäiseksi ja pölyn syntymisen ensisijaista estämistä.

Työorganisaation on ennen näytteenottoa ratkaistava ainakin seuraavat asiat:

• kuka vastaa kartoituksen kokonaisuudesta ja näytteenottopäätöksistä;
• onko tekijällä kohteen ja menetelmän edellyttämä osaaminen;
• voiko työ vapauttaa asbestipölyä ja miten altistuminen estetään;
• miten tila rajataan, merkitään ja pidetään sivullisilta suljettuna;
• mitä suojaimia, puhdistautumista ja jätejärjestelyjä riskinarviointi edellyttää;
• millä perusteella työ keskeytetään ja siirretään purkutyön ammattilaiselle.

Asetuksen muutokset on tarkistettava ajantasaisesta Finlexistä. Vuonna 2025 muutettu 3 § koskee altistumisen selvittämistä ja rajoittamista, uusi 3 a § altistumisen raja-arvoa ja mittaamista sekä 6 § asbestityötä tekevän opetusta ja ohjausta. Osa 3 a §:n kuitujen laskentaa koskevista vaatimuksista tulee sovellettavaksi vasta 21.12.2026. Sääntely sisältää myös suojainten tiiviyden varmistamista koskevia vaatimuksia. Artikkeli ei siksi anna yhtä yleistä suojainkokoonpanoa kaikkiin kohteisiin.

Rakenna kartoitussuunnitelma ennen ensimmäistä näytettä

Näytteenoton laatu ratkaistaan suurelta osin ennen kohdekäyntiä. Kartoituksen lähtöaineistona käytetään rakennus- ja korjausvuosia, piirustuksia, työselostuksia, tuoteasiakirjoja, aiempia tutkimuksia ja tietoa myöhemmistä rakennekerroksista. Kuntotarkastuksen dokumentaatiomalli auttaa tunnistamaan, mitä tietoja on olemassa ja mitä puuttuu.

Työterveyslaitoksen materiaalinäyteohje käyttää ennen vuotta 1994 valmistunutta rakennusta seulontarajana, kun suunnitellaan purku-, korjaus- tai muita rakenteita rikkovia töitä. Se on ohjeen käytännöllinen rajaus, ei asetuksen 7 §:ään kirjattu yleinen vuosiraja. Vuosiluku ei yksin paikallista asbestia eikä todista materiaalia asbestittomaksi. Korjaushistoria, varastoidut tai tuodut tuotteet, eri aikaan tehdyt rakenneosat ja puutteelliset asiakirjat voivat vaatia tarkempaa arviota.

Kartoitussuunnitelmassa rakennus jaetaan tutkittaviin kokonaisuuksiin. Jokaisesta merkitään materiaali, sijainti, arvioitu ikä, näkyvät kerrokset, suunniteltu purkutoimi ja se, miksi näyte tarvitaan tai miksi materiaali voidaan tunnistaa muulla luotettavalla tavalla. Näytteenottopisteitä ei valita mukavuuden perusteella vaan niin, että tulos palvelee juuri purettavaa aluetta ja materiaalia.

Jos samaa näennäisesti samanlaista materiaalia on eri rakennusosissa tai eri korjausvaiheista, yhden näytteen edustavuus arvioidaan kriittisesti. Eri väri, rakenne, tuotenimi, alusta, kiinnitystapa tai asennusajankohta voi merkitä eri materiaalierää. Toisaalta näytteitä ei lisätä mekaanisesti ilman tutkimuskysymystä, koska jokainen materiaalin rikkominen on myös altistumis- ja vaurioriski.

Tunnista riskimateriaali ilman silmämääräistä varmuutta

Asbestia ei voida sulkea pois pelkän ulkonäön perusteella. Työterveyslaitoksen ohje luettelee mahdollisiksi asbestia sisältäviksi materiaaleiksi muun muassa julkisivu- ja kattomaaleja, asbestisementtituotteita, putki- ja laite-eristeitä, ruiskutettuja eristeitä, tiettyjä lattiamateriaaleja, bitumiliimoja, laasteja, tasoitteita, tiivistys- ja saumausaineita sekä kattohuopia. Luettelo ohjaa havainnointia mutta ei korvaa analyysia.

Materiaalin tunnistuksessa kirjataan havainto eikä arvata tuotenimeä tai asbestilajia. Esimerkiksi ”harmaa tasoite keraamisen laatan ja betonialustan välissä” on tarkistettava havaintokuvaus. ”Asbestilaasti” on laboratoriotulosta ennakoiva johtopäätös, ellei materiaalista ole muuta luotettavaa tuotetietoa.

Vaurioitunut, mureneva tai helposti pölyävä materiaali käsitellään korkeamman riskin tilanteena. Jos suunniteltu näytteenotto ei ole toteutettavissa pölyämättä tai jos ympäristössä on merkkejä aiemmasta hallitsemattomasta rikkoutumisesta, työ pysäytetään, tila suojataan sivullisilta ja jatkotoimi suunnitellaan pätevän asiantuntijan kanssa. Kartoituksen tavoite ei oikeuta tarpeettomaan altistamiseen.

Suunnittele turvallinen näytteenottotapa kohteessa

Turvallisuus perustuu altistumisen estämiseen, ei pelkkään henkilönsuojaimeen. Ennen materiaalin rikkomista varmistetaan tilan käyttö, ilman liikkeet, muiden henkilöiden pääsy, pintojen puhdistettavuus ja se, voidaanko näyte ottaa mahdollisimman vähän pölyävällä tavalla. Tarvittava rajaus ja varoitusmerkintä toteutetaan riskinarvioinnin mukaisesti.

Työterveyslaitoksen ohje korostaa mahdollisimman vähän pölyä aiheuttavaa näytteenottoa. Sen yksittäinen suojainmaininta ei ole valmis suojainvalinta: työnantajan on ratkaistava työmenetelmä ja tarvittava suojaus kohdekohtaisen riskinarvioinnin pohjalta sekä huolehdittava asetuksen edellyttämästä opetuksesta ja ohjauksesta. Jos altistumista ei voida hallita suunnitellulla tavalla, materiaalia ei rikota ennen turvallisen menettelyn selvittämistä.

Työväline, pinta ja näytepiste suunnitellaan siten, ettei pöly leviä eikä näytteitä ristikontaminoida. Jos samoja välineitä käytetään useaan näytteeseen, Työterveyslaitos edellyttää huolellista puhdistusta näytteiden välillä. Näyteaukon hallittu sulkeminen, alueen turvallinen puhdistus ja syntyvän jätteen käsittely sisällytetään työvaiheeseen ennen aloitusta.

Asetuksen 3 §:n mukaan työ vaikutusalueella on keskeytettävä, jos on perusteltu syy epäillä, että asbestipölyä voi vapautua hengitysilmaan työssä, jossa asbestia ei ole tunnistettu ennen työn aloittamista. Työtä jatketaan vasta, kun työnantaja on selvittänyt altistumisvaaran ja toteuttanut tarvittavat suojatoimet. Tämä keskeytyssääntö kirjataan myös muun korjaus- tai kuntotutkimustyön menettelyihin.

Ota edustava näyte ja estä ristikontaminaatio

Materiaalinäytteen on vastattava kartoitussuunnitelman tutkimuskysymykseen. Työterveyslaitoksen mukaan yhden näytteen tulee edustaa yhtä materiaalia, jossa asbestia epäillään. Eri sijainneista kerättyjä laasteja tai muita materiaaleja ei yhdistetä samaan näytteeseen, koska yhdistäminen vaikeuttaa tuloksen kohdistamista ja voi aiheuttaa kontaminaatiota.

Taulukkoa käytetään työvaiheen hyväksymiskorttina, mutta laboratorion ajantasainen tilaus- ja pakkausohje ratkaisee käytännön vaatimukset. Työterveyslaitos ohjeistaa pakkaamaan jokaisen näytteen erikseen ilmatiiviiseen pussiin ja tämän vielä toiseen pussiin. Pussin ulkopinta pidetään puhtaana, näyte numeroidaan ja lähetys pakataan niin, ettei pölyä voi päästä kuljetuksessa ulos.

Näytemäärä, rakennekerrosten käsittely ja analyysitilaus varmistetaan vastaanottavalta laboratoriolta ennen näytteenottoa. Työterveyslaitoksen oman laboratorion määrää ja pakkausta koskevat esimerkit eivät ole kaikkia laboratorioita tai materiaaleja sitova yleisohje. Tarvittavaa määrää ei kasvateta varmuuden vuoksi, sillä näyteoton pitää pysyä suunnitellun turvallisuus- ja edustavuusarvion rajoissa.

Säilytä näyteketju laboratoriotulokseen asti

Jokaisella näytteellä on yksilöllinen tunniste. Tunniste yhdistää näytepussin, näytteenottosuunnitelman, pohjakuvan, valokuvat, materiaalikuvauksen, ottajan, päivämäärän ja laboratorion tilauksen. Jos ketju katkeaa, oikeakaan analyysitulos ei välttämättä kerro, mitä kohtaa se koskee.

Näytelokiin kirjataan vähintään:

1. rakennus, tila ja tarkka näytepiste;
2. rakenneosa, materiaali ja kerros;
3. näytteenoton peruste ja oletettu edustavuusalue;
4. näytteenottaja, aika ja käytetty menettely;
5. poikkeamat, vauriot ja turvallisuushavainnot;
6. laboratorion näytetunnus ja analyysivastaus.

Valokuva otetaan ennen näytteenottoa, riittävän laajana sijainnin tunnistamiseksi ja lähikuvana materiaalikerroksen osoittamiseksi. Näytteenoton jälkeen dokumentoidaan myös suljettu kohta ja mahdollinen käyttörajoitus. Henkilötietoja tai tarpeetonta asukastietoa ei sisällytetä kuviin ja lokiin.

Laboratorio valitaan sen menetelmien, laadunhallinnan ja tarkoitukseen sopivan analyysin perusteella. Tilaus kertoo, onko kyse rakennusmateriaalista, pölystä vai ilmasta; näitä tuloksia ei tulkita toistensa korvikkeina. Artikkelissa ei määrätä yhtä mikroskopiamenetelmää kaikkiin näytetyyppeihin, vaan laboratorio vastaa käyttämänsä menetelmän soveltuvuudesta ja raportoinnista.

Tulkinta ratkaisee negatiivisenkin tuloksen arvon

Positiivinen materiaalitulos osoittaa asbestia näytteessä laboratorion raportin ja menetelmän rajoissa. Se ei yksin kerro koko materiaalimäärää, pölyävyyttä tai purkumenetelmää. Nämä yhdistetään kartoituksen havaintoihin, materiaalin sijaintiin ja käsittelytapaan asetuksen 7 §:n edellyttämällä tavalla.

Negatiivinen tulos koskee näytettä ja sitä materiaalierää, jota näytteen on perustellusti arvioitu edustavan. Se ei osoita koko huoneen, rakennusosan tai rakennuksen olevan asbestiton. Jos materiaalissa on eri kerroksia, korjausvaiheita tai epäjatkuvuuksia, lisänäytteiden tai tarkemman rakenneavauksen tarve arvioidaan ennen johtopäätöstä.

Epäselvä, kontaminoitunut tai liian pieni näyte ei muutu käyttökelpoiseksi arvaamalla. Laboratorion poikkeamamerkintä käsitellään, näytepiste ja pakkausketju tarkistetaan ja tarvittaessa otetaan uusi näyte turvallisesti. Myös ristiriita asiakirjan, silmämääräisen havainnon ja analyysituloksen välillä avataan raportissa.

Kartoitusraportti yhdistää analyysit paikannukseen, laatuun, määrään ja pölyävyysarvioon. Purkutyön suunnittelija tarvitsee tästä yksiselitteisen aineiston. Pelkkä laboratorion tulosluettelo ei ole asetuksen tarkoittama valmis asbestikartoitus.

Raportoi kuntotarkastuksessa roolin rajat

Kuntotarkastusraportissa ei pidä käyttää ilmaisuja ”asbestia ei havaittu” tai ”asbestiton”, jos asbestikartoitusta ei tehty. Raporttiin kirjataan tarkastuksen rajaus, rakennuksen ja korjausten ajankohdat, mahdolliset riskimateriaalit, käytettävissä olleet asiakirjat sekä toimenpide, jota ennen lisäselvitys tarvitaan.

Jos aiempi kartoitus on käytettävissä, tarkistetaan sen kohde, laajuus, päiväys, näytepisteet ja yhteys nyt suunniteltuun työhön. Vanha kartoitus voi olla käyttökelpoinen osittain, mutta myöhemmin tehdyt remontit tai nyt avattavat eri rakenteet voivat jäädä sen ulkopuolelle. Raportissa ei vain viitata asiakirjan nimeen, vaan sen soveltuvuus arvioidaan.

Tiedossa oleva asbesti, aiemmat tutkimukset ja olennaiset rajaukset välitetään hankkeen toimijoille hallitusti. Asuntokauppaan liittyvät tiedonantovelvollisuudet arvioidaan erikseen kauppaoikeuden asiantuntijan kanssa. Tekninen kartoitusraportti ei yksin ratkaise, kuka vastaa kaupan osapuolten tiedoista.

Käytä luovutuksessa riippumatonta laatuporrasta

Asbestikartoituksen tarkastus ei saa jäädä siihen, että laboratoriovastaukset on kopioitu raporttiin. Ennen luovutusta toinen pätevä henkilö vertaa kartoitussuunnitelmaa, näytelokia, valokuvia, pohjakuvaa ja laboratorion tuloksia. Tarkoitus on varmistaa, että jokainen purettava materiaali on käsitelty ja että päätelmät pysyvät analyysien rajoissa.

Laatutarkastaja käy läpi ainakin neljä kysymystä. Ensiksi vastaako toteutunut kartoitus purkutyön todellista laajuutta. Toiseksi onko jokaisen näytteen edustavuus perusteltu materiaalin ja korjaushistorian perusteella. Kolmanneksi löytyvätkö positiiviset tulokset yksiselitteisesti piirroksista ja määräarvioista. Neljänneksi onko negatiivisista tuloksista tehty liian laajoja päätelmiä.

Raportissa erotetaan myös havainto, analyysitulos ja ammatillinen tulkinta. Havainto voi olla rikkoutunut tasoite, analyysitulos asbestia sisältävä näyte ja tulkinta arvio materiaalin pölyävyydestä suunnitellussa purussa. Näitä ei yhdistetä yhdeksi epätarkaksi lauseeksi, koska purkutyön suunnittelija tarvitsee jokaisen osan erikseen.

Puute johtaa korjaukseen eikä huomautuksen piilottamiseen liitteeseen. Puuttuva tila tutkitaan, epäselvä näyte otetaan uudelleen tai purkusuunnitelmaan kirjataan nimenomainen oletus ja sen turvallinen käsittely. Jos rakenteeseen ei päästä ennen purkua, tiedon puute ja työn aikainen tunnistus- ja keskeytysmenettely sovitaan näkyvästi.

Luovutuspakettiin sisällytetään varsinainen kartoitus, näyteloki, sijaintipiirrokset, valokuvat, laboratorioraportit ja tarvittavat käyttörajoitukset. Tiedostojen versiot ja päivämäärät pidetään yhtenäisinä. Muutettu purkulaajuus käynnistää kartoituksen soveltuvuuden uuden arvioinnin; vanhaa raporttia ei oleteta automaattisesti kattavaksi.

Työn tilaajalle selitetään lisäksi, mitä raportti ei osoita. Kartoitus ei takaa, ettei suljettuihin tai toimeksiannon ulkopuolisiin rakenteisiin jäisi asbestia. Se antaa dokumentoidun lähtötiedon määriteltyyn purkutyöhön. Tämä rajaus on turvallisuustieto, ei vastuuvapautuslause.

Kuvitteellinen tapaus osoittaa päätöspolun

Seuraava tapaus on kuvitteellinen. Vuonna 1987 valmistuneen kerrostaloasunnon kylpyhuone ja eteisen lattia aiotaan uusia. Aistinvaraisessa kuntotarkastuksessa ei rikota pintoja, mutta asiakirjoista ilmenee kaksi eri korjausajankohtaa eikä käytetyistä kiinnityslaasteista ja lattialiimoista ole tuotetietoja.

Kuntotarkastaja rajaa raporttiin, ettei tarkastus sisältänyt asbestikartoitusta, ja yksilöi ennen purkua tutkittavat materiaalikerrokset. Rakennuttajan tilaama pätevä kartoittaja vertaa piirustuksia, korjaustietoja ja purettavaa laajuutta, laatii näytteenottosuunnitelman ja arvioi turvallisen toteutustavan.

Kylpyhuoneen seinälaasti ja eteisen lattiarakenne eivät muodosta yhtä näytettä. Pisteet dokumentoidaan erikseen, välineiden puhtaus varmistetaan ja näyteketju säilytetään laboratorioon. Tulokset liitetään kartoitukseen sijainteineen, materiaalimäärineen ja pölyävyysarvioineen. Purkutyön toteuttaja saa kartoituksen oman turvallisuussuunnitelmansa lähtötiedoksi.

Esimerkki osoittaa, miksi yksi ”varmuuden vuoksi” otettu näyte ei riitä. Oikea määrä syntyy purkulaajuudesta, materiaalien vaihtelusta ja edustavuudesta, ei kiinteästä näytemääräsäännöstä.

Yhteenveto

Asbestinäytteenoton laatu muodostuu rajauksesta, osaamisesta, altistumisen estämisestä, edustavuudesta ja katkeamattomasta näyteketjusta. Asbestipurkutyölupaa ei lain 684/2015 mukaan tarvita kartoitukseen tai muuhun näytteenottoon, mutta kartoituksen tekijältä vaaditaan asetuksen mukaista perehtyneisyyttä ja ammatillista osaamista. Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet säilyvät.

Kuntotarkastus ei ole automaattisesti asbestikartoitus, laboratoriotulos ei yksin ole kartoitus ja negatiivinen näyte ei todista koko rakennetta asbestittomaksi. Ammattilainen dokumentoi tutkimuskysymyksen, pisteen, materiaalin, turvallisuusmenettelyn ja tuloksen niin, että purkutyö voidaan suunnitella tiedon perusteella turvallisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Vaatiiko asbestinäytteenotto asbestipurkutyöluvan?

Lain 684/2015 3 §:n mukaan asbestipurkutyölupaa ei tarvita asbestikartoitukseen eikä muuhun näytteiden ottoon. Tämä ei poista asetuksen 798/2015 turvallisuusvaatimuksia, työnantajan riskinarviointia eikä kartoituksen tekijältä vaadittavaa perehtyneisyyttä ja ammatillista osaamista.

Voiko kuntotarkastaja ottaa näytteen?

Ammattinimike yksin ei ratkaise asiaa. Tehtävän on kuuluttava sovittuun toimeksiantoon, tekijällä on oltava kartoituksen laadun ja laajuuden edellyttämä osaaminen ja työn turvallisuus on suunniteltava. Jos edellytykset eivät täyty, näytteenotto ja kartoitus tilataan siihen perehtyneeltä ammattilaiselta.

Kuinka monta näytettä tarvitaan?

Kiinteää lukumäärää ei ole. Näytteiden määrä määräytyy purettavien materiaalien, eri rakenne- ja korjausvaiheiden, näytteen edustavuuden ja käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella. Jokaiselle näytteelle on oltava tutkimuskysymys ja määritelty edustavuusalue.

Todistaako negatiivinen näyte rakenteen asbestittomaksi?

Vain siltä osin kuin näyte on luotettavasti edustanut kyseistä materiaalierää ja analyysi on ollut tarkoitukseen sopiva. Eri kerrokset, myöhemmät korjaukset tai materiaalivaihtelut voivat vaatia lisänäytteitä. Johtopäätös perustellaan kartoitusraportissa.

Mitä tehdään, jos työssä vapautuu epäiltyä asbestipölyä?

Asetuksen 798/2015 3 § edellyttää työn keskeyttämistä vaikutusalueella, jos asbestia ei ole tunnistettu ennen työn alkua ja on perusteltu syy epäillä asbestipölyn vapautumista. Jatkaminen edellyttää altistumisvaaran selvittämistä ja tarvittavia suojaustoimia. Sivullisten pääsy estetään organisaation hätä- ja poikkeamamenettelyn mukaisesti.

Lähteet

• Finlex: laki eräistä asbestipurkutyötä koskevista vaatimuksista 684/2015
• Finlex: valtioneuvoston asetus asbestityön turvallisuudesta 798/2015
• Finlex: työturvallisuuslaki 738/2002
• Työterveyslaitos: asbestimateriaalin näytteenotto – rakennusmateriaalinäyte
• Työterveyslaitos: asbesti
• Työterveyslaitos: asbesti rakennusmateriaaleissa