Yhteisomistus asuntokaupassa – ostaminen ja myyminen yhdessä

Huomio: Tämä artikkeli ei korvaa lakimiehen neuvoja. Yhteisomistustilanteet voivat olla juridisesti monimutkaisia, ja ammattilaisen konsultaatio voi olla tarpeen.

Asunnon voi omistaa useampi henkilö yhdessä. Tyypillisiä yhteisomistustilanteita ovat pariskunnan yhteinen asunto, sisarusten perimä asunto tai ystävien yhdessä ostama sijoitusasunto. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten yhteisomistus käytännössä toimii ja mitä huomioida asunnon myynnissä.

Yhteisomistuksen muodot

Suomessa asunnon yhteisomistus perustuu tyypillisesti murto-osaomistukseen. Tämä tarkoittaa, että:

• Kukin omistaja omistaa tietyn osuuden asunnosta (esim. 50 % + 50 % tai 70 % + 30 %)
• Omistusosuudet kirjataan kauppakirjaan ja rekistereihin
• Osuudet voivat olla eri suuruisia; jos muuta ei ilmene, osuudet katsotaan samansuuruisiksi

Yhteisomistukseen sovelletaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista (180/1958). Laki koskee kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta, ja asunto-osakkeisiin sitä sovelletaan soveltuvin osin. Aviopuolisoiden ja jakamattoman kuolinpesän osakkaiden välisiin suhteisiin sovelletaan ensisijaisesti niitä koskevia erityissäännöksiä. Monista asioista yhteisomistajat voivat myös sopia keskenään.

Murto-osaomistus käytännössä

Murto-osaomistus tarkoittaa, että kukin omistaja omistaa laskennallisen osuuden koko omaisuudesta, ei tiettyä fyysistä osaa asunnosta. Esimerkiksi 30 % osuuden omistaja ei omista yhtä huonetta, vaan 30 % koko asunnosta. Tämä on tärkeä periaate ymmärtää, sillä se vaikuttaa sekä käyttöoikeuteen että päätöksentekoon.

Omistusosuudet sovitaan kauppakirjassa, ja ne vastaavat tyypillisesti sitä, miten ostohinta on rahoitettu. Jos toinen osapuoli maksaa 70 % ostohinnasta ja toinen 30 %, osuudet kirjataan usein samassa suhteessa. Jos osuudet poikkeavat rahoitusosuuksista, erotuksella voi olla lahjaverotuksellista merkitystä, joten asia kannattaa selvittää Verohallinnon ohjeista ennen kauppaa.

Oikeudet ja velvollisuudet yhteisomistuksessa

Käyttöoikeus

Lain mukaan yhteisomistaja saa käyttää yhteistä omaisuutta hyväkseen tavalla, joka ei loukkaa muiden yhteisomistajien vastaavia etuja ja oikeuksia. Käyttö ei siis rajoitu tiettyyn huoneeseen, mutta kukaan ei voi yksin sulkea muita pois. Käytännössä yhteisomistajat usein sopivat käytöstä keskenään, esimerkiksi:

• Asunnossa asuminen yhdessä
• Vuorotteleva käyttö (esim. loma-asunnoissa)
• Asunnon vuokraaminen kolmannelle

Pienenkin osuuden omistaja voi siis käyttää asuntoa, kunhan hän ei loukkaa muiden oikeuksia. Laki ei kuitenkaan ratkaise yksityiskohtaisesti, miten käyttö jaetaan, joten erimielisyydet ovat mahdollisia. Siksi käytöstä kannattaa sopia kirjallisesti. Kiinteistön yhteisomistajat voivat tehdä hallinnanjakosopimuksen, jonka voi kirjata lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin.

Kulut ja tuotot

Lain mukaan yhteisomistajan oikeudet ja velvollisuudet yhteiseen omaisuuteen ja sen tuottoon määräytyvät osuuksien mukaan. Omistusosuuksien suhteessa jaetaan siis tyypillisesti:

• Vastikkeet, verot ja vakuutukset
• Remonttikulut
• Vuokratulot

Muustakin voidaan sopia, mutta sopimuksen on hyvä olla kirjallinen.

Käytännön esimerkki kulujen jaosta

Oletetaan, että Matti ja Liisa omistavat asunnon 60/40-suhteessa. Kuukausittainen hoitovastike on 300 euroa. Omistusosuuksien mukaan Matti maksaa 180 euroa (60 %) ja Liisa 120 euroa (40 %). Jos huoneiston osuus taloyhtiön putkiremontista on 10 000 euroa, Matti vastaa 6 000 eurosta ja Liisa 4 000 eurosta. Sama periaate pätee tuottoihin: jos asunto on vuokralla ja tuottaa 1 000 euroa kuukaudessa, Matti saa 600 euroa ja Liisa 400 euroa.

Päätöksenteko

Oikeustoimet ja toimenpiteet, jotka koskevat koko omaisuutta – kuten koko asunnon myynti tai vuokraaminen – edellyttävät lain mukaan kaikkien yhteisomistajien suostumusta. Kiireellisiin toimiin, jotka ovat tarpeen omaisuuden säilyttämiseksi tai turvaamiseksi, yksi yhteisomistaja voi kuitenkin ryhtyä, vaikka toinen vastustaisi tai olisi poissa. Jos yhteisomistajat eivät pääse sopuun omaisuuden hoidosta, yksi heistä voi hakea tuomioistuimelta uskotun miehen määräämistä hoitamaan yhteistä omaisuutta ja sen hallintoa.

Päätöksenteon haasteet

Käytännössä ongelmia syntyy usein, kun omistajien elämäntilanteet tai tavoitteet eroavat. Toinen voi haluta myydä nopeasti, kun taas toinen haluaa säilyttää asunnon sijoituksena. Yksi voi haluta remontoida, toinen säästää kuluja. Ilman etukäteen laadittua yhteisomistussopimusta nämä tilanteet voivat johtaa pitkiin kiistoihin ja pahimmillaan oikeudenkäynteihin.

Yhteisomistussopimus

Kun asunto ostetaan yhdessä, on suositeltavaa laatia yhteisomistussopimus. Sopimuksessa voidaan sopia muun muassa:

• Omistusosuuksista
• Kulujen jakamisesta
• Asunnon käytöstä
• Päätöksentekosäännöistä
• Myyntiehdoista ja etuosto-oikeuksista
• Menettelystä erimielisyystilanteissa

Kirjallinen sopimus voi ehkäistä riitoja ja selkeyttää pelisääntöjä.

Yhteisomistussopimuksen sisältö yksityiskohtaisesti

Hyvä yhteisomistussopimus käsittelee ainakin seuraavat asiat:

1. Omistusosuudet ja niiden perusteet Kirjaa ylös kunkin osapuolen omistusosuus ja se, miten osuudet on määritelty (rahoitusosuuksien mukaan, yhteisestä sopimuksesta tms.).

2. Rahoitusjärjestelyt Jos asunnossa on lainaa, sopikaa kuka vastaa lainanlyhennyksistä ja korosta. Entä mitä tapahtuu, jos toinen ei pysty maksamaan osuuttaan?

3. Käyttösäännöt Erityisesti vapaa-ajan asunnoissa tärkeää on sopia käyttövuoroista, varausjärjestelmästä ja siitä, voiko asuntoa vuokrata ulkopuolisille.

4. Kulujen jako Miten jaetaan juoksevat kulut (vastikkeet, vakuutukset)? Entä yllättävät kulut tai remontit?

5. Päätöksentekomekanismi Miten tehdään päätöksiä, jotka eivät vaadi yksimielisyyttä? Onko enemmistöpäätös mahdollinen tietyissä asioissa?

6. Etuosto-oikeus Onko muilla omistajilla etuoikeus ostaa myyntiin tuleva osuus? Millä hinnalla ja millä aikajänteellä?

7. Riidanratkaisulauseke Miten toimitaan, jos erimielisyyttä ei saada ratkaistua neuvottelemalla? Sovittelu, välimiesmenettely vai käräjäoikeus?

Yhteisomistetun asunnon myynti

Yhteismyynti – koko asunto myydään

Yleisin tapa on myydä koko asunto yhdessä. Tällöin:

• Kaikki omistajat allekirjoittavat kauppakirjan tai antavat valtakirjan
• Kauppahinta jaetaan omistusosuuksien suhteessa, ellei toisin sovita
• Päätös myynnistä edellyttää kaikkien suostumusta

Tämä on yleensä sujuvin tapa, sillä kokonaiselle asunnolle on tyypillisesti helpompi löytää ostaja kuin murto-osalle.

Vinkkejä yhteismyyntiin

Sopikaa asioista etukäteen: Ennen myyntiprosessin aloittamista keskustelkaa minimihinnasta, aikataulusta ja vastuunjaosta. Kuka hoitaa yhteydenpitoa välittäjään? Kuka on paikalla näytöissä?

Valtuutukset kuntoon: Jos joku omistajista asuu ulkomailla tai ei pääse paikalle kaupantekotilaisuuteen, huolehtikaa valtakirjoista ajoissa.

Välittäjän valinta yhdessä: Valitkaa välittäjä yhdessä ja varmistakaa, että kaikki ovat tyytyväisiä valintaan. Näin vältätte ristiriidat prosessin aikana.

Oman osuuden myynti

Lain mukaan yhteisomistajalla on oikeus luovuttaa oma osuutensa muita yhteisomistajia kuulematta. Käytännössä tämä voi kuitenkin olla vaikeaa:

• Murto-osalle voi olla vaikea löytää ostajaa
• Hinta voi jäädä alle osuuden suhteellisen arvon
• Muilla omistajilla voi olla sopimukseen perustuva etuosto-oikeus, ja asunto-osakkeissa yhtiöjärjestyksessä voi olla lunastuslauseke

Miksi murto-osan myynti on hankalaa?

Harva ostaja haluaa ostaa murto-osan asunnosta. Ostaja joutuisi jakamaan asunnon muiden kanssa, eikä hän voisi yksin päättää koko asunnon käytöstä, vuokraamisesta tai myynnistä. Murto-osan ostajaksi sopii usein luontevimmin toinen yhteisomistaja, joka voi näin saada koko asunnon omistukseensa.

Yhteisomistuksen purkaminen

Yhteisomistajalla on lain mukaan oikeus saada osansa yhteisestä omaisuudesta erotetuksi jakamalla. Kiinteistön jakaminen yhteisomistajien kesken tapahtuu halkomisella kiinteistötoimituksessa. Asuntoa, kuten osakehuoneistoa, ei yleensä voi jakaa. Jos jakaminen ei ole mahdollista, se aiheuttaisi suhteettomia kustannuksia tai alentaisi huomattavasti omaisuuden arvoa, tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä omaisuuden myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamiseksi. Tämä on viimesijainen keino ja voi olla aikaa vievä ja kallis prosessi.

Yhteisomistuksen purkaminen käräjäoikeudessa

Prosessi etenee tyypillisesti seuraavasti:

1. Yhteisomistaja vaatii käräjäoikeudessa omaisuuden myymistä yhteisomistussuhteen purkamiseksi, ja muut yhteisomistajat haastetaan kuultaviksi.
2. Jos edellytykset täyttyvät, oikeus määrää omaisuuden myytäväksi ja päättää, miten myynti toimitetaan. Pääsääntö on huutokauppa, elleivät yhteisomistajat ole sopineet muuta tai ellei osoiteta, että omaisuus saadaan ilmeisesti edullisemmin myytyä muulla tavalla.
3. Oikeus voi yhteisomistajan vaatimuksesta vahvistaa alimman myyntihinnan.
4. Myynnin hoitamiseen ja kauppahinnan jakamiseen voidaan määrätä uskottu mies, joka allekirjoittaa myös kauppakirjan. Kauppahinta jaetaan omistusosuuksien mukaan, ja uskotun miehen kustannuksista vastaavat kaikki yhteisomistajat osuuksiensa mukaan.

Myynti on toimitettava viivytyksettä päätöksen saatua lainvoiman. Prosessin kesto riippuu tapauksesta ja siitä, haetaanko päätökseen muutosta. Oikeudenkäynti- ja myyntikulut pienentävät kaikkien osapuolten saamaa tuottoa, joten sovintoon pyrkiminen on usein kannattavampaa. Oikeudellisissa kysymyksissä kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen.

Ostaminen yhteisomistukseen

Kun asunto ostetaan yhdessä, on syytä huomioida useita asioita:

Rahoitus

• Miten ostohinta rahoitetaan – yhteinen laina vai erilliset lainat?
• Vastaavatko omistusosuudet rahoitusosuuksia?
• Kuka on lainasta vastuussa pankille?

Yhteisessä lainassa velalliset ovat tyypillisesti yhteisvastuussa koko lainasta. Velkasuhde lainanantajaan on eri asia kuin yhteisomistajien keskinäinen sopimus kulujen jakamisesta.

Yhteinen vai erilliset lainat?

Yhteinen laina: Kaikki velalliset ovat yhteisvastuullisia koko lainasta. Tämä tarkoittaa, että jos toinen ei maksa, lainanantaja voi vaatia maksua toiselta. Yhteisomistajien keskinäinen sopimus kulujen jaosta ei poista vastuuta lainanantajaa kohtaan, joten keskinäisestä vastuunjaosta kannattaa sopia erikseen kirjallisesti.

Erilliset lainat: Kukin rahoittaa oman osuutensa erikseen. Tämä selkeyttää vastuita, mutta järjestelyn mahdollisuus ja ehdot riippuvat lainanantajasta ja vakuuksista. Lainaratkaisusta kannattaa keskustella lainanantajan kanssa ennen kauppaa.

Omistusosuuksien kirjaaminen

Omistusosuudet kannattaa kirjata selkeästi:

• Asunto-osakkeissa: omistusosuudet kauppakirjaan sekä huoneistotietojärjestelmään tai paperisen osakekirjan yhtiön osakeluetteloon
• Kiinteistöissä: lainhuuto kullekin omistajalle hänen määräosastaan

Varautuminen muutoksiin

Elämäntilanteet muuttuvat – parisuhde voi päättyä, joku haluaa myydä, tai yhteisomistaja kuolee. Näihin tilanteisiin voi varautua:

• yhteisomistussopimuksella, esimerkiksi lunastusehdoilla
• testamentilla, jos osuuden halutaan siirtyvän tietylle henkilölle
• henkivakuutuksella, joka voi turvata lainanmaksun kuolemantapauksessa.

Käytännön esimerkki: Ystävät ostavat sijoitusasunnon

Anna ja Mikko päättävät ostaa yhdessä sijoitusasunnon. He laativat yhteisomistussopimuksen, jossa sovitaan:

• Omistusosuudet 50/50
• Vuokratulot jaetaan tasan
• Kulut jaetaan tasan
• Jos toinen haluaa myydä osuutensa, toisella on etuosto-oikeus 30 päivän ajan markkinahintaan
• Erimielisyydet ratkaistaan ensin neuvottelemalla, sitten sovittelumenettelyssä

Kun kolmen vuoden päästä Anna haluaa myydä osuutensa, Mikko käyttää etuosto-oikeuttaan ja ostaa Annan osuuden. Koska pelisäännöt oli sovittu etukäteen, kauppa on helpompi toteuttaa. Mikko maksaa ostamastaan osuudesta varainsiirtoveron, ja Annan mahdollinen luovutusvoitto verotetaan hänen pääomatulonaan. Esimerkin ehdot ovat havainnollistus, eivät sopimusmalli.

Verotukselliset näkökohdat

Varainsiirtovero

Asunto-osakkeista maksetaan varainsiirtoveroa 1,5 % velattomasta hinnasta ja kiinteistöistä 3 % kauppahinnasta. Vero koskee kaikkia ostajia, sillä ensiasunnon ostajan verovapaus poistui 1.1.2024. Jos ostajia on useita, jokainen tekee oman varainsiirtoveroilmoituksensa ja maksaa oman osuutensa verosta omalla viitenumerollaan.

Esimerkki: Kaksi ostajaa ostaa asunto-osakkeen 50/50. Velaton hinta on 240 000 euroa, joten veroa on yhteensä 240 000 × 1,5 % = 3 600 euroa, ja kumpikin maksaa oman osuutensa, 1 800 euroa.

Myyntivoittovero

Myynnin yhteydessä kunkin omistajan luovutusvoitto tai -tappio lasketaan erikseen hänen osuutensa perusteella:

• hankintamenona oman osuuden hankintameno kuluineen tai hankintameno-olettama (20 % tai 40 % oman osuuden myyntihinnasta omistusajan mukaan)
• myyntihintana oma osuus kauppahinnasta
• verovapaus voi soveltua, jos kyseessä on oma asunto ja omistus- ja asumisaikaa koskevat ehdot täyttyvät

Oman asunnon verovapaus yhteisomistuksessa

Yhteisomistajan voitto on verovapaa samoin edellytyksin kuin koko asunnon omistajan voitto. Ehdot ratkaistaan kunkin omistajan osalta erikseen: edellytyksenä on, että hän on omistanut osuutensa vähintään kaksi vuotta ja että hän tai hänen perheensä (puoliso ja alaikäiset lapset) on käyttänyt asuntoa vakituisena asuntona yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta omistusaikana. Jos vain toinen omistaja täyttää edellytykset, vain hänen osuutensa voitosta on verovapaata. Myöhemmin hankitulle lisäosuudelle omistusaika lasketaan erikseen.

Vuokratulo

Jos asunto on vuokrattuna, vuokratulot ja kulut jaetaan verotuksessa omistusosuuksien suhteessa riippumatta siitä, kuka kulut on käytännössä maksanut. Kukin omistaja ilmoittaa oman osuutensa veroilmoituksellaan.

Erityistilanteita

Pariskunnan yhteinen asunto

Avio- tai avoparien yhteinen asunto on yleisin yhteisomistustilanne. Huomioitavaa:

• Aviopuolisoilla avio-oikeus vaikuttaa omaisuuden jakoon osituksessa.
• Yhteiseksi kodiksi tarkoitetun kiinteistön luovutukseen tarvitaan avioliittolain mukaan toisen puolison kirjallinen suostumus, ja yhteisen kodin asunto-osakkeiden luovutukseen toisen puolison suostumus, vaikka vain toinen omistaisi asunnon.
• Avopuolisoilla ei ole avio-oikeutta. Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (26/2011) koskee avopuolisoita, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi. Omaisuuden erottelussa kumpikin säilyttää oman omaisuutensa, ja yhteisomistus puretaan vaadittaessa.
• Avopuoliso voi olla oikeutettu hyvitykseen, jos hän on työllään tai varoillaan auttanut toista kartuttamaan tai säilyttämään omaisuuttaan niin, että jako pelkkien omistussuhteiden mukaan johtaisi perusteettomaan etuun. Hyvitysvaatimuksella on laissa määräajat.

Avioeron vaikutus yhteiseen asuntoon

Avioerossa avio-oikeus tarkoittaa, että puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus tasataan osituksessa, ellei avioehtosopimuksesta muuta johdu. Puoliso, jolla on vähemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, voi saada tasinkoa. Asunnon kohtalosta – myydäänkö vai lunastaako toinen – voidaan sopia osituksessa. Jos sopua ei synny, osituksen voi toimittaa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja. Jos toinen puoliso lunastaa osuuden ositusvarallisuuden ulkopuolisilla varoilla, esimerkiksi eron vireille tulon jälkeen otetulla lainalla, siitä voi joutua maksamaan varainsiirtoveroa.

Peritty asunto

Perintönä saatu asunto on usein useamman perillisen yhteisomistuksessa kuolinpesän kautta. Jakamattoman kuolinpesän osakkaiden suhteisiin sovelletaan perintökaaren säännöksiä perinnönjakoon asti. Jos asunto jää perinnönjaossa useamman perillisen yhteisomistukseen, yhteisomistukseen sovelletaan jaon jälkeen yhteisomistuslakia.

Sijoitusasunto

Ystävät tai sukulaiset saattavat ostaa sijoitusasunnon yhdessä. Tällöin on erityisen tärkeää sopia pelisäännöistä kirjallisesti.

Vinkkejä yhteisomistukseen

Ennen ostoa

1. Keskustelkaa tavoitteista: Miksi ostatte yhdessä? Onko kyseessä koti vai sijoitus? Kuinka pitkäksi aikaa aiotte omistaa?
2. Selvittäkää taloudellinen tilanne: Pystyvätkö kaikki osapuolet kantamaan osuutensa kuluista myös yllättävissä tilanteissa?
3. Laatikaa yhteisomistussopimus: Kirjallinen sopimus voi ehkäistä myöhempiä riitoja. Monimutkaisissa tilanteissa sopimuksen laatimisessa kannattaa käyttää lakimiestä.

Omistusaikana

1. Pitäkää kirjaa kuluista: Dokumentoikaa kaikki maksut ja sopimukset.
2. Kommunikoikaa avoimesti: Kerro ajoissa, jos taloudellinen tilanne muuttuu tai suunnitelmat vaihtuvat.
3. Tarkistakaa sopimus säännöllisesti: Tilanteet muuttuvat, ja sopimusta voi olla syytä päivittää.

Myynnissä

1. Sopikaa etukäteen: Hintatoive, aikataulu, välittäjän valinta – sopikaa näistä ennen prosessin aloittamista.
2. Delegoikaa yksi yhteyshenkilö: Välittäjän on helpompi asioida yhden henkilön kanssa, joka välittää tiedot muille.
3. Olkaa joustavia: Kaupan edetessä voi tulla tilanteita, joissa kaikkien voi olla tarpeen joustaa hieman.

Yhteenveto

Yhteisomistus on joustava tapa omistaa asunto yhdessä, mutta se edellyttää selkeitä sopimuksia ja hyvää kommunikaatiota omistajien välillä. Myyntitilanteessa kaikkien omistajien yhteistyö helpottaa prosessia. Jos yhteisymmärrystä ei löydy, juridisia keinoja yhteisomistuksen purkamiseen on olemassa, mutta ne voivat olla hitaita ja kalliita.

Yhteisomistussopimuksen laatimista asunnon oston yhteydessä kannattaa harkita – se voi säästää paljon vaivaa ja kustannuksia myöhemmin.

Usein kysytyt kysymykset

Voiko yksi omistaja myydä koko asunnon?

Ei ilman muiden suostumusta. Koko asunnon myynti edellyttää kaikkien yhteisomistajien suostumusta, ellei tuomioistuin ole määrännyt omaisuutta myytäväksi yhteisomistuksen purkamiseksi. Yksi omistaja voi myydä oman osuutensa, mutta sille voi olla vaikea löytää ostajaa.

Miten erimielisyydet ratkaistaan?

Ensisijaisesti neuvottelemalla tai sovittelussa. Omaisuuden hoitoa koskevissa riidoissa yhteisomistaja voi hakea tuomioistuimelta uskotun miehen määräämistä. Jos yhteisomistus halutaan purkaa eikä omaisuutta voi jakaa, tuomioistuin voi yhteisomistajan vaatimuksesta määrätä sen myytäväksi, mutta prosessi on aikaa vievä ja aiheuttaa kustannuksia.

Voiko yhteisomistussopimusta muuttaa myöhemmin?

Kyllä, jos kaikki osapuolet suostuvat muutoksiin. Muutokset kannattaa tehdä kirjallisesti. Yksipuolisesti sopimusta ei lähtökohtaisesti voi muuttaa.

Miten varainsiirtovero jakautuu ostajien kesken?

Asunto-osakkeista maksetaan varainsiirtoveroa 1,5 % velattomasta hinnasta ja kiinteistöistä 3 % kauppahinnasta. Jokainen ostaja tekee oman ilmoituksensa ja maksaa veron omasta osuudestaan. Ensiasunnon ostajan verovapaus poistui 1.1.2024.

Tarvitaanko yhteisomistussopimus, jos ostajat ovat aviopuolisoita?

Laki ei edellytä sitä. Aviopuolisoiden omaisuussuhteisiin sovelletaan avioliittolakia, ja omaisuuden jakoon erossa vaikuttavat avio-oikeus ja mahdollinen avioehtosopimus. Kirjallinen sopimus voi silti selkeyttää esimerkiksi rahoitusosuuksia ja kulujen jakoa.

Mitä tapahtuu, jos yhteisomistaja kuolee?

Kuolleen omistajan osuus kuuluu hänen kuolinpesäänsä ja siirtyy perinnönjaossa perillisille tai testamentin saajalle. Tämä voi muuttaa yhteisomistuksen tilannetta merkittävästi, kun uudet osapuolet tulevat mukaan. Tähän voi varautua esimerkiksi testamentilla tai sopimusehdoilla, joiden laatimisessa kannattaa käyttää lakimiestä.

Voiko yhteisomistuksessa toinen omistaja asua asunnossa yksin?

Kyllä, jos näin sovitaan. Tällöin kannattaa sopia myös mahdollisesta korvauksesta sille osapuolelle, joka ei käytä asuntoa, sekä siitä, miten kulut jaetaan. Jos toiselle maksetaan korvausta asunnon käytöstä, sillä voi olla verotuksellisia vaikutuksia, jotka kannattaa selvittää Verohallinnon ohjeista.

---

Tämä artikkeli on tarkoitettu yleiseksi tiedoksi. Se ei korvaa oikeudellista neuvontaa.

Lähteet

• Finlex: Laki eräistä yhteisomistussuhteista 180/1958
• Finlex: Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta 26/2011
• Finlex: Avioliittolaki 234/1929
• Verohallinto: Asunto-osakkeen ostaja – tee varainsiirtoveroilmoitus ja maksa vero
• Verohallinto: Verovapaa oman asunnon luovutus (syventävä ohje)