Ostotoimeksianto – mitä se tarkoittaa ja kenelle sopii?
Ostotoimeksianto on ostajan ja välitysliikkeen sopimus asunnon etsimisestä. Lue, mitä palvelusta, palkkiosta, kestosta ja osapuolten vastuista kannattaa sopia.
Ostotoimeksianto on ostajan ja välitysliikkeen sopimus siitä, että liike etsii ostajan toiveisiin sopivaa asuntoa. Ostaja on silloin välitysliikkeen toimeksiantaja ja voi joutua maksamaan sovitun välityspalkkion sekä mahdolliset erikseen sovitut kulut. Sopimus ei kuitenkaan takaa sopivan asunnon löytymistä, edullisempaa kauppahintaa tai sitä, että välittäjä voisi sivuuttaa myyjälle kuuluvat oikeudet. Ennen allekirjoittamista kannattaa sopia täsmällisesti tehtävästä, palkkiosta, sopimuksen kestosta ja siitä, mitä tapahtuu, jos ostat asunnon itse.
Ostotoimeksianto ei ole sama asia kuin tavallinen asuntonäytöllä käynti tai kysymys myyjän välittäjälle. Siinä ostaja tilaa välityspalvelun itse. Välityslain 1 §:n mukaan lakia sovelletaan osto- ja vaihtotoimeksiantoihin soveltuvin osin. KKV toteaa nimenomaisesti, että ostaja voi tehdä toimeksiannon ja palkata välittäjän etsimään sopivaa asuntoa tietyltä alueelta. Palvelun tarkka sisältö muodostuu sopimuksesta: nimike ”ostajan välittäjä” ei yksin määritä, sisältyykö siihen näyttökäyntejä, asiakirjojen tarkastamista, neuvotteluapua tai kauppakirjan valmistelua.
Mitä ostotoimeksiannossa sovitaan?
Välityslain mukaan toimeksiantosopimus on tehtävä kirjallisesti tai sähköisesti siten, ettei sopimusehtoja voida yksipuolisesti muuttaa. KKV:n ohje kuvaa samaa kuluttajan näkökulmasta: välittäjä ei voi vedota pelkkiin suullisiin ehtoihin. Pyydä siis koko sopimus ja sen liitteet luettavaksi ennen allekirjoittamista. Erityisesti toimeksiannon kohde ja välitysliikkeelle maksettava korvaus kannattaa tarkistaa alkuperäisestä sopimustekstistä.
Kohteen kriteerit voivat kuvata esimerkiksi aluetta, asuntotyyppiä, kokoluokkaa ja enimmäishintaa. Valitse sellaiset kriteerit, joista tunnistat myöhemmin, kuuluuko löydetty asunto toimeksiannon piiriin. Jos etsit sekä asunto-osakkeita että kiinteistöjä, selvitä, koskeeko sama toimeksianto kumpaakin. Jos mukana on alueita, joille et tosiasiassa voi muuttaa, ne kannattaa jättää sopimuksen ulkopuolelle. Kriteerit eivät ole pelkkä etsintälista: ne voivat vaikuttaa siihen, milloin välittäjä katsoo täyttäneensä sopimuksen mukaisen tehtävän.
Palvelukuvaus kannattaa kirjoittaa tekoverbein. Etsiikö välittäjä julkisista ilmoituksista kohteita, järjestääkö hän näytöt, käyvätkö osapuolet näytöillä yhdessä ja tekeekö hän asiakirjoista kirjallisen yhteenvedon? Miten ostotarjouksen valmistelu ja kauppakirjan laatiminen kuuluvat tehtävään? Jos kaipaat teknistä kuntotutkimusta, veroarviota tai lainaneuvontaa, älä oleta niitä välitystoimeksiantoon kuuluviksi. Nämä tehtävät kannattaa yksilöidä tai hankkia niihin erillinen asiantuntija.
Välittäjän velvollisuudet eivät riipu vain siitä, kuka maksaa
Ostaja toimeksiantajana saa välitysliikkeeltä sopimuksen mukaisen palvelun, mutta välitysliikkeen lakisääteiset velvollisuudet eivät rajaudu ostajan etuun. Välityslain 7 § velvoittaa suorittamaan tehtävän ammattitaitoisesti, huolellisesti ja hyvää välitystapaa noudattaen sekä ottamaan huomioon sekä toimeksiantajan että tämän vastapuolen edut. KKV korostaa myös välittäjän vastuuta kaupan molempia osapuolia kohtaan. Ostajan välittäjä ei siis voi ajaa ostajan etua sivuuttamalla myyjän lain suojaamia etuja.
Välittäjän tiedonanto- ja selonottovelvollisuudet määräytyvät välityslain mukaan. Lain 8 § koskee toimeksiantajalle annettavia tietoja, 9 § toimeksiantajan vastapuolelle annettavia tietoja ja 11 § selonottoa epäiltäessä saadun tiedon oikeellisuutta. Ostotoimeksiannossa ostajan on hyödyllistä kysyä, mitä tietoja välittäjä hankkii kohteesta, mistä ne saadaan ja missä muodossa havainnot toimitetaan. Välittäjän antama yleisarvio ei ole sama asia kuin rakennuksen kuntotutkimus tai pankin luottopäätös.
Älä myöskään rakenna päätöstä ajatukselle, että välittäjä olisi ”objektiivinen” kaikissa olosuhteissa. Hänellä on sopimussuhde ja mahdollinen palkkiointressi, vaikka laki velvoittaa hyvään välitystapaan. Hyvä työskentelytapa on pyytää perustelut arviolle, lukea alkuperäiset asiakirjat itse ja kysyä epäselvistä kohdista. Jos välittäjä suosittelee nopeaa tarjousta, voit silti ottaa aikaa rahoituksen ja kohteen tietojen tarkistamiseen.
Voiko sama välitysliike olla sekä ostajan että myyjän toimeksiannossa?
Voi. Välityslain 20 § käsittelee nimenomaisesti tilannetta, jossa välityskohdetta koskevan sopimuksen molemmat osapuolet ovat saman välitysliikkeen toimeksiantajia. Liike saa tällöin periä vain yhtä välityspalkkiota vastaavan määrän. KKV:n välityspalkkio-ohje vahvistaa saman. Tällainen toimeksiantoasetelma on siis lain mukaan mahdollinen.
Kahden toimeksiannon tilanne voi silti synnyttää käytännön kysymyksiä. Selvitä, kenen toimeksiannosta tietty kohde tuli myyntiin, miten palkkio jaetaan tai veloitetaan sekä miten välittäjä hoitaa molempien osapuolten tiedonsaannin. Jos et ymmärrä, miten välittäjä voi tehdä neuvotteluja molempien kanssa, pyydä menettely kuvattavaksi ennen tarjousta. Lain sallima palkkiojärjestely ei poista vaatimusta toimia huolellisesti ja ottaa kummankin osapuolen edut huomioon.
Ostotoimeksianto ei siis anna ostajalle yksinoikeutta välittäjän kaikkeen työhön eikä poista myyjän omaa päätösvaltaa. Myyjä päättää, hyväksyykö hän tarjouksen. Välittäjä voi auttaa sinua ymmärtämään ehtoja ja viestimään myyjälle, mutta hän ei voi luvata, että tarjous menee läpi. Jos erillinen neuvotteluapu on sinulle palvelun tärkein osa, kuvaa se sopimuksessa täsmällisesti.
Mitä ostajan välittäjä käytännössä voi tehdä?
Palvelun sisältö vaihtelee sopimuksittain. Ostaja voi pyytää välitysliikettä kartoittamaan etsintäkriteerit, seuraamaan tarjontaa, ehdottamaan kohteita ja järjestämään näytöille osallistumisen. Jotkin ostajat haluavat apua jo ennen kiinnostavan kohteen löytymistä, toiset vasta asiakirjojen ja tarjouksen kanssa. KKV:n kuvaama ostotoimeksianto on nimenomaan sopimus sopivan asunnon etsimisestä, eikä yksittäistä täydellistä palvelupakettia ole viranomaisohjeessa määritelty.
Kohteen löydyttyä välittäjä voi sovitun tehtävän puitteissa hankkia asiakirjoja, selvittää ilmoituksessa esitettyjä tietoja ja auttaa tarjouksen valmistelussa. Tarkista kuitenkin erikseen, tilaako välittäjä tutkimuksia vai ainoastaan auttaa niiden järjestämisessä. Tutkimuksen laajuus, tekijä ja maksaja kuuluvat erilliseen päätökseen. Myös oma selonottosi on tärkeää: käy asunnossa, tutustu saatuihin asiakirjoihin ja kysy havaitsemistasi poikkeamista ennen sitovaa päätöstä.
”Piilossa olevia” tai julkisen markkinoinnin ulkopuolisia kohteita ei pidä pitää ostotoimeksiannon luvattuna etuna. Välittäjä voi joskus kuulla tulevista myynneistä, mutta sopimus ei luo pääsyä tiettyyn kohteeseen tai etuoikeutta muihin ostajiin nähden. Pyydä palveluntarjoajaa kuvaamaan todellinen hakutapansa ilman epämääräistä lupausta erityisverkostoista. Selvitä myös, milloin välittäjä saa kertoa sinulle kohteesta ja kenen luvalla siihen voidaan tutustua.
Kenelle ostotoimeksianto voi sopia?
Ostotoimeksianto voi olla hyödyllinen, jos sinulla on vähän aikaa seurata ilmoituksia tai liikkua näytöillä, jos et tunne etsintäaluetta tai jos haluat yhden ammattilaisen koordinoivan hakua. Tarve ei kuitenkaan ratkea elämäntilanteen nimikkeellä. Mieti, mikä konkreettinen tehtävä sinulta puuttuu: kohteiden löytäminen, tietojen vertailu, tarjouksen muotoilu vai kaupan etenemisen koordinointi. Vasta sen jälkeen voit arvioida, onko koko ostotoimeksianto vai rajatumpi apu tarkoituksenmukainen.
Toiselle paikkakunnalle muuttava voi hyötyä paikallisista näyttöjärjestelyistä, mutta hänen on silti saatava riittävät tiedot kohteesta ja alueesta omaa päätöstään varten. Ensiasunnon ostajalle voi olla arvokasta saada prosessi selitettynä, mutta samaan kysymykseen voi löytyä vastaus myös pankista, viranomaisohjeesta tai rajatusta asiantuntijapalvelusta. Sijoitusasuntoa etsivän pitää puolestaan määritellä omat tuotto- ja riskikriteerinsä; välittäjän ehdottama kohde ei ole sijoitussuositus.
Jos kohde on jo tiedossa ja haluat vain apua tarjouksen tekemiseen, kysy, voiko tehtävän rajata sen mukaiseksi. Jos taas nautit aktiivisesta etsinnästä ja tunnet alueen, kokonaisen etsintätoimeksiannon kustannus ei ehkä tuota sinulle riittävästi lisäarvoa. Vertaa itse tekemisen ja toimeksiannon eroja myös oppaassa asunnon ostamisesta ilman välittäjää. Tärkeintä on sovittaa palvelu omaan tarpeeseen, ei olettaa, että tietty ostajaryhmä tarvitsee sitä aina.
Miten palkkio ja kulut määräytyvät?
Välityslain 20 §:n lähtökohta on, että välitysliike saa palkkion toimeksiantajalta silloin, kun kauppa syntyy, ellei toimeksiantosopimuksessa ole muuta sovittu. Palkkio voidaan periä vain toimeksiantajalta, ja sen on oltava kohtuullinen välitystehtävän laatu, tehty työ ja muut laissa mainitut seikat huomioon ottaen. Jos molemmat kaupan osapuolet ovat saman liikkeen toimeksiantajia, liike saa periä yhteensä vain yhtä välityspalkkiota vastaavan määrän. Palkkiota ei synny pelkän suullisen lupauksen perusteella.
KKV:n mukaan välityspalkkio maksetaan yleensä kaupantekotilaisuudessa, mutta palkkio-oikeuden syntyminen ja maksamisen ajankohta kannattaa lukea omasta sopimuksesta. KKV kuvaa myyntitoimeksiantojen yhteydessä myös ehtoa, jossa palkkio-oikeus syntyy jo sopimuksen hinta- ja muut ehdot täyttävästä tarjouksesta. Ostotoimeksiannossa sinun kannattaa selvittää erikseen, mistä tapahtumasta juuri sinun palkkiovelvollisuutesi syntyy; myyjän ”täyden hinnan tarjousta” koskevaa esimerkkiä ei voi sellaisenaan käyttää ostajan sopimuksen tulkintaan. Osapuolet voivat lisäksi sopia muista kustannuksista, myös tilanteissa, joissa välityspalkkio-oikeutta ei synny.
Pyydä palkkiosta arvonlisäveron sisältävä hinta sekä tieto laskentaperusteesta. Jos palkkio on prosentti, selvitä, lasketaanko se kauppahinnasta vai velattomasta hinnasta ja onko mukana vähimmäispalkkio. Jos hinta on kiinteä, kysy, mitä tehtäviä se kattaa. Jos lisäksi veloitetaan matkustamisesta, asiakirjoista tai muista toimista, kirjaa peruste ja arvio kokonaissummasta. Yleistä ostotoimeksiannon hintatasoa ei voi päätellä yksittäisen välitysliikkeen hinnastosta. Siksi tarjous kannattaa pyytää omasta toimeksiannosta.
Kuvitteellinen vertailutilanne havainnollistaa sopimuksen lukemista: kahdessa tarjouksessa voi olla sama palkkion nimi, mutta vain toisessa näytöillä käynti ja asiakirjakulut sisältyvät hintaan. Halvemmalta näyttävä vaihtoehto voi siksi olla sinulle kalliimpi tai kattaa vähemmän tarpeellista työtä. Vertaa sopimusten kokonaiskuluja juuri niillä tehtävillä, joita aiot käyttää. Älä vertaa vain otsikkoprosenttia.
Kuinka pitkä toimeksianto voi olla ja miten se päättyy?
Välityslain 5 §:n mukaan toimeksiantosopimus voi olla kerrallaan voimassa enintään neljä kuukautta. Jatkamisesta voidaan sopia aikaisintaan kuukautta ennen sopimuksen päättymistä ja jatkamisessa noudatetaan sopimuksen tekemistä koskevia säännöksiä. KKV:n mukaan sopimus voi olla myös tätä paljon lyhyempi. Sovita sovittu voimassaoloaika omaan hakutilanteeseesi; kuuden kuukauden sopimuskautta ei pidä pitää lain mukaisena yksittäisenä toimeksiantona.
Kesken sopimuskauden irtisanominen ei ole sama asia kuin määräajan päättyminen. Välityslain 6 § antaa toimeksiantajalle tietyissä tilanteissa oikeuden irtisanoa sopimus heti päättyväksi, jos tehtävän toteuttaminen on esimerkiksi sairauden, lähiomaisen sairauden tai kuoleman, lain tai viranomaisen toimenpiteen taikka muun pääasiassa toimeksiantajasta riippumattoman syyn vuoksi tullut hänelle suhteettoman epäedulliseksi tai epätarkoituksenmukaiseksi. Lain sanamuodon mukaan oikeutta ei ole enää sen jälkeen, kun toimeksiantaja on hyväksynyt välityskohdetta koskevan tarjouksen. Ostotoimeksiannossa tämän rajan soveltaminen omaan tarjousvaiheeseesi kannattaa selvittää ennen irtisanomista. Lain mukaisessa irtisanomisessa toimeksiantajan on korvattava välitysliikkeelle kohtuulliset kustannukset sen tekemistä välitystehtävään kuuluvista toimista. Tarkista myös oman sopimuksesi ehdot.
Kysy myös, mitä tapahtuu sopimuskauden jälkeen, jos ostat asunnon, jonka välittäjä on esitellyt. Välityslain 21 §:ssä jälkipalkkio edellyttää siitä sopimista ja sitä, että välittäjän toimien voidaan olettaa vaikuttaneen olennaisesti kaupan syntymiseen. Palkkio-oikeutta ei ole kaupassa, joka syntyy kuuden kuukauden kuluttua toimeksiannon päättymisestä. Tilanteeseen liittyy lisäksi lain sääntö, jos toimeksiantaja on tehnyt välissä uuden toimeksiannon toisen liikkeen kanssa. Tarkista jälkipalkkioehto ennen kuin jätät sen vain myöhemmin ratkaistavaksi.
Entä jos löydät asunnon itse?
Oma löytö ei automaattisesti kerro, syntyykö välityspalkkio. Kysymys riippuu siitä, mikä toimeksiannon kohde ja palkkion peruste ovat sekä onko välittäjän työ johtanut kauppaan tai täyttänyt sopimuksessa erikseen sovitun palkkioehdon. Jos haluat säilyttää oikeuden etsiä ja ostaa tiettyjä kohteita itse ilman palkkiota, kirjaa rajaus sopimukseen ennen etsinnän alkua. Kerro myös, koskeeko rajaus jo tiedossasi olevia kohteita.
Käytännössä rajaus voi koskea nimettyä asuntoa, tietyn myyjän kanssa jo aloitettuja neuvotteluja tai muuta yksilöityä tilannetta. Välitysliike ei välttämättä hyväksy kaikkia rajauksia, joten ne ovat neuvottelukysymyksiä. Suullinen toteamus ”voit etsiä itsekin” ei vielä kerro, miten palkkio määräytyy löydön jälkeen. Pyydä vastaus sopimustekstiin ja säilytä päivämäärät sekä viestit, joista kohteen löytyminen ja välittäjän osuus ilmenevät.
Jos löydät itse hyvän kohteen toimeksiannon aikana, voit silti pyytää välittäjältä sovittua apua sen arviointiin. Silloin selvitä, kuuluuko kohde nykyiseen toimeksiantoon vai tarvitsetko erillisen toimeksiannon. Tämä on erityisen tärkeää, jos kohde sijaitsee alun perin rajatun alueen ulkopuolella. Muutettu tehtävä kannattaa vahvistaa samalla tavalla kuin alkuperäinen sopimus.
Vertaile välitysliikkeitä tehtävän mukaan
Pyydä useammalta liikkeeltä kuvaus siitä, miten he toteuttaisivat juuri sinun hakusi. Pelkkä väite laajasta verkostosta tai ainutlaatuisista kohteista ei auta arvioimaan palvelun sisältöä. Kysy, kuka käytännössä hoitaa toimeksiantoasi, miten usein saat ehdotuksia ja miten sovitaan, ettei sinulle lähetetä kriteereihisi sopimattomia kohteita. Näin voit verrata todellisia työtapoja markkinointipuheen sijasta.
Kysy myös, millaista kokemusta välittäjällä on etsimästäsi kohteesta ja alueesta. Tarkista, miten hän erottaa varmistetut tiedot omista arvioistaan ja miten hän toimii, jos asiakirjat ovat ristiriitaisia. Jos kaipaat apua nimenomaan tarjoukseen tai kohteen tarkastamiseen, lue rinnalla mitä ostajan välittäjä voi tehdä ja välittäjän vastuuta käsittelevä opas. Näiden avulla voit muotoilla kysymykset sopimusta varten.
Sopimusehtojen vertailussa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mikä laukaisee palkkion, mitä kuluja veloitetaan ilman kauppaa ja miten jälkipalkkio toimii. Vertaa lisäksi sopimuskauden pituutta omaan aikatauluusi. Jos liike antaa vain yleisen palveluluettelon mutta ei täsmennä näitä kohtia, pyydä kirjallista lisäselvitystä. Sopiva välittäjä pystyy selittämään ehtonsa ymmärrettävästi ennen kuin olet sitoutunut.
Kysy tarjouksista samalla rakenteella
Vertailu helpottuu, kun lähetät jokaiselle liikkeelle saman kuvauksen etsimästäsi asunnosta ja tarvitsemastasi avusta. Kerro, etsitkö vain kohde-ehdotuksia vai myös apua näytöillä, asiakirjoissa ja tarjouksessa. Pyydä kirjallinen ehdotus työn sisällöstä, palkkion perusteesta ja muista kustannuksista. Jos ehdotukset kattavat eri asiat, pyydä täydennys ennen hintavertailua. Muuten saatat valita halvimman otsikkohinnan, vaikka tarvitsemasi työ puuttuu siitä.
Kysy jokaiselta myös, miten toimeksiannon rajat näkyvät käytännössä. Saako välittäjä ehdottaa kohteita, jotka ylittävät ilmoittamasi hinnan? Kuka päättää, milloin etsintää muutetaan? Miten saat tiedon siitä, ettei sopivia kohteita ole löytynyt? Nämä ovat palvelun laatua koskevia kysymyksiä, eivät lakisääteisiä lupauksia. Vastausten perusteella näet, onko ehdotettu työskentelytapa sinun tilanteeseesi sopiva.
Jos yhteydenpito on sinulle tärkeää, sovi kanava ja kohtuullinen rytmi. Älä perusta päätöstä yleiseen lupaukseen ”reaaliaikaisista päivityksistä”, sillä se ei kerro, mistä tapahtumista sinulle ilmoitetaan. Voitte kirjata, että välittäjä kertoo kiinnostavista kohteista, näyttöjen järjestymisestä ja tarjousneuvottelujen etenemisestä sovitulla tavalla. Näin palvelu on arvioitavissa myös silloin, kun sopivaa asuntoa ei löydy nopeasti.
Eteneminen kohteen löytymisestä kauppaan
Kun sopiva kohde löytyy, päätä ensin, haluatko tutustua siihen tarkemmin. Pyydä välittäjältä sovitun palvelun mukaiset tiedot ja alkuperäiset asiakirjat. Käy näytöllä ja kirjaa kysymykset, joihin et vielä saanut vastausta. Jos asunnon kunnossa tai yhtiön tulevissa töissä on epäselvyyksiä, pyydä lisätietoa ennen tarjousta tai arvioi, tarvitseeko tarjoukseen kirjoittaa tutkimusehto.
Tarjouksen hinta ja ehdot ovat sinun päätöksiäsi. Välittäjä voi valmistella tekstin ja viestiä sen myyjälle, mutta tarkista erityisesti rahoitus, mahdollinen käsiraha tai vakiokorvaus, kaupanteon ajankohta ja muut ehdot itse. Käytetyn asunto-osakkeen tarjouksella ja kiinteistön tarjouksella on eri oikeudelliset seuraamukset. Älä allekirjoita vakiolomaketta vain siksi, että se näyttää rutiinilta.
Kaupantekovaiheessa vertaa kauppakirjaa hyväksyttyyn tarjoukseen. Jos sopimuksessa on sovittu välittäjän avusta kauppakirjan kanssa, varmista, että tämä työ todella kuuluu palveluun ja että olet saanut asiakirjan luettavaksi etukäteen. Kauppahinnan maksu, omistuksen siirtyminen, hallinnan luovutus ja välityspalkkion laskutus voivat tapahtua eri ajankohtina. Kirjaa ne omaan aikatauluusi yhdessä pankin kanssa.
Yhteenveto
Ostotoimeksiannossa ostaja tilaa välitysliikkeeltä asunnon etsintään liittyvän palvelun ja on sen toimeksiantaja. Palvelu voi säästää omaa työtäsi, jos tehtävä on rajattu selkeästi, mutta se ei takaa sopivaa kohdetta tai parempaa kauppahintaa. Välitysliikkeen on huomioitava sekä toimeksiantajan että vastapuolen edut, ja sama liike voi olla molempien toimeksiannossa lain yhden palkkion rajoituksella.
Tarkista ennen sopimusta tehtävä, palkkion peruste, muut kulut, enintään neljän kuukauden sopimuskausi, oma etsintäsi ja mahdollinen jälkipalkkio. Pyydä epäselvät ehdot kirjoitettaviksi ymmärrettävästi. Silloin voit arvioida, vastaako palvelu juuri sitä apua, jota asunnon ostossa tarvitset.
Paljonko voit saada asuntolainaa?
Tulot, menot ja säästöt → realistinen lainamäärä ja ostobudjetti muutamassa minuutissa.
Laske lainakelpoisuutesiEi vaadi rekisteröitymistä.
Usein kysytyt kysymykset
Maksaako ostaja aina ostotoimeksiannon palkkion?
Palkkio voidaan periä vain välitysliikkeen toimeksiantajalta. Ostotoimeksiannossa ostaja on toimeksiantaja, mutta palkkio-oikeuden peruste ja mahdolliset muut kulut luetaan sopimuksesta. Jos saman liikkeen toimeksiantajina ovat kaupan molemmat osapuolet, liike saa periä yhteensä vain yhtä välityspalkkiota vastaavan määrän.
Syntyykö palkkio, vaikka asuntoa ei löydy?
Välityslain lähtökohta on kaupan syntyminen, ellei toimeksiantosopimuksessa ole muuta sovittu. Erikseen sovittuja muita kustannuksia voidaan joutua korvaamaan myös ilman kauppaa. Tarkista nämä kohdat ennen allekirjoitusta.
Voiko ostotoimeksianto kestää puoli vuotta?
Yksi välitystoimeksiantosopimus voi olla kerrallaan voimassa enintään neljä kuukautta. Jatkosta voidaan sopia erikseen lain mukaisesti. Kuuden kuukauden määräaika liittyy myös jälkipalkkion enimmäisaikaan, eikä sitä pidä sekoittaa sopimuskauden pituuteen.
Onko sama välittäjä molemmille osapuolille kielletty?
Ei. Laki käsittelee tilanteen, jossa molemmat kaupan osapuolet ovat saman välitysliikkeen toimeksiantajia. Tällöin liike saa periä vain yhtä välityspalkkiota vastaavan määrän, ja sen on hoidettava tehtävä huolellisesti kummankin edut huomioon ottaen.
Tarvitseeko ostajan silti lukea kohteen asiakirjat?
Kyllä, päätös kohteen ostamisesta kuuluu sinulle. Välittäjän ammattitaitoinen työ voi auttaa tietojen hankinnassa ja selittämisessä, mutta se ei korvaa omaa perehtymistä, tarvittavaa kuntotutkimusta tai pankin rahoituspäätöstä. Kysy epäselvät asiat ennen tarjousta.