Miten verrata asuntoja keskenään: hinta, riskit ja kunto
Näin vertaat asuntoja keskenään samalla arviointimallilla: kokoa vertailukelpoiset tiedot hinnasta, kunnosta, riskeistä, sijainnista ja arjen sopivuudesta.
Asuntoja kannattaa verrata samalla, etukäteen päätetyllä arviointimallilla. Kirjaa jokaisesta kohteesta erikseen varmennetut tiedot, omat arviot ja henkilökohtaiset mieltymykset. Vertaa vasta sen jälkeen hintaa, kuukausikuluja, tulevia korjaustarpeita, sijaintia ja sitä, kuinka hyvin asunto palvelee arkeasi.
Yksi pistemäärä ei kerro, mikä asunto sinun kuuluu ostaa. Hyvä vertailu tekee sen sijaan näkyväksi, miksi jokin kohde tuntuu sopivalta, mitkä tiedot vielä puuttuvat ja millaisen epävarmuuden olet valmis hyväksymään. Tämä opas keskittyy usean ostokohteen dokumentoituun vertailuun. Yksittäisen kohteen perusteellinen ennakkoselvitys käsitellään erikseen asunnon due diligence -oppaassa.
Aloita samoista vertailukriteereistä
Vertailu vääristyy helposti, jos yhdestä asunnosta arvioidaan vain hintaa ja toisesta tunnelmaa, remontteja tai työmatkaa. Päätä siksi kriteerit ennen kuin asetat kohteet rinnakkain. Näin näyttävä sisustus tai kiireinen myyntitilanne ei muuta arviointiperusteita kesken prosessin.
Jaa kriteerit kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen kuuluvat välttämättömät ehdot, kuten enimmäisbudjetti, riittävä huoneluku tai esteettömyyteen liittyvä tarve. Toiseen kuuluvat ominaisuudet, joissa voit joustaa, esimerkiksi parveke, tietty kerros tai pintojen tyyli. Kolmanteen kuuluvat riskit, joiden kohdalla haluat lisäselvityksen ennen tarjousta.
Kirjoita jokaiselle välttämättömälle ehdolle yksiselitteinen tarkistustapa. Esimerkiksi ”hyvä sijainti” on liian avoin kriteeri, mutta ”arkinen työmatka toimii ilman autoa” voidaan testata omalla reitillä ja ajankohdalla. ”Edullinen asunto” taas kannattaa purkaa velattomaan hintaan, rahoitukseen, vastikkeisiin, energiaan, korjauksiin ja muihin säännöllisiin menoihin.
Kriteerien rinnalle tarvitaan tieto siitä, mistä havainto on saatu. Merkitse esimerkiksi ”myynti-ilmoitus”, ”isännöitsijäntodistus”, ”energiatodistus”, ”näyttökäynti” tai ”myyjän kirjallinen vastaus”. Jos tieto on vain oletus, älä käsittele sitä faktana. Merkitse se avoimeksi kysymykseksi.
Tee jokaisesta asunnosta samanlainen tietokortti
Yhteinen tietokortti estää sitä, että kohteesta A kerätään paljon yksityiskohtia mutta kohteesta B vain ilmoituksen myönteiset nostot. Korttiin kannattaa jättää tila sekä tiedolle että sen lähteelle ja tarkistuspäivälle. Ajantasaisuus on tärkeää etenkin silloin, kun päätöksiä tai kustannuksia täsmennetään myyntiprosessin aikana.
Voit käyttää seuraavaa rakennetta pohjana:
| Vertailuryhmä | Kirjattava tieto | Ensisijainen näyttö |
|---|---|---|
| Hinta | myyntihinta, velaton hinta ja mahdollinen yhtiölainaosuus | ilmoitus ja isännöitsijäntodistus |
| Jatkuvat kulut | hoito- ja rahoitusvastike, vesi, lämmitys ja muut ilmoitetut maksut | isännöitsijäntodistus, energiatodistus ja laskut |
| Korjaukset | tehdyt, päätetyt, suunnitellut ja vasta alustavasti esillä olevat hankkeet | yhtiökokousasiakirjat ja korjaustarveselvitys |
| Kunto | omat näkyvät havainnot sekä tutkimusten tulokset | näyttö, raportit ja asiakirjat |
| Sijainti | omat reitit, palvelutarpeet ja ympäristön sopivuus | oma tarkistus ja viralliset palvelut |
| Soveltuvuus | tilat, pohja, saavutettavuus ja muunneltavuus | pohjapiirros, näyttö ja omat tarpeet |
Taloyhtiöasunnossa KKV neuvoo tutustumaan muun muassa isännöitsijäntodistukseen, energiatodistukseen, yhtiöjärjestykseen, tilinpäätökseen, taloussuunnitelmaan ja viimeisimpään yhtiökokouspöytäkirjaan. Pienen yhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla tavanomaisesta poikkeavia kunnossapitovastuita, joten pelkkä vastikkeiden vertailu ei riitä. Kun vertailet taloyhtiöitä tarkemmin, hyödynnä myös opasta taloyhtiön kunnon arviointiin asiakirjoista.
Omakotitalossa asiakirjapaketti on erilainen. KKV nostaa kiinteistökaupassa keskeisiksi muun muassa lainhuutotodistuksen, rasitustodistuksen ja kiinteistörekisteriotteen karttoineen. Lisäksi tarvitaan kohteen tilanteen mukaan kaava-, lupa-, rakennus-, huolto-, energia-, vesi- ja jätevesitietoja. Älä siis vertaa asunto-osaketta ja kiinteistöä yhdellä muuttamattomalla asiakirjalistalla.
Vertaa hintaa kokonaisuutena
Asunto-osakkeessa myyntihinta ja velaton hinta voivat olla eri suuruiset. KKV:n mukaan velaton hinta muodostuu kauppahinnasta ja myytävien osakkeiden osuudesta taloyhtiön yhteiseen velkaan. Siksi kahden asunto-osakkeen pyyntihintoja ei kannata verrata keskenään ennen kuin yhtiölainaosuudet ja niiden maksutapa ovat selvillä.
Neliöhinta voi auttaa vertaamaan samankaltaisia kohteita, mutta se ei yksin huomioi pohjaratkaisua, kuntoa, yhtiön taloutta, hallintamuotoa tai tulevia korjauksia. Laske neliöhinta samalla hinnan määritelmällä ja tarkistetulla pinta-alalla. Jos pinta-alan mittaustavasta tai oikeellisuudesta on epäselvyyttä, merkitse myös se vertailuun.
Ostohinnan rinnalle kuuluu varainsiirtovero. Verohallinnon mukaan verokanta on asunto-osakkeessa 1,5 prosenttia ja kiinteistössä 3 prosenttia. Asunto-osakkeessa vero lasketaan lain edellytyksin velattomasta hinnasta eli kauppahinnasta, muista vastikkeista ja osakkeisiin kohdistuvasta yhtiölainaosuudesta. Tarkista ennen kauppaa Verohallinnon ajantasainen ohje sekä kohteeseesi soveltuva ilmoitus- ja maksuaika.
Älä lisää tulevaa remonttia vertailuun täsmällisenä euromääränä, jos kyse on vasta yleisestä suunnitelmasta tai myyntipuheessa esitetystä arviosta. Erota toisistaan yhtiön tekemä päätös, hankesuunnitelma, alustava kustannusarvio ja oma varautumissumma. Nämä eivät ole samanvahvuisia tietoja. Jos kahdessa kohteessa tiedot ovat eri vaiheissa, tuo ero näkyviin sen sijaan, että pakottaisit ne yhdeksi luvuksi.
Vertailun kustannusnäkymä voidaan rakentaa kaavana ilman näennäistä tarkkuutta:
Alkuvaiheen rahoitustarve = kaupanteossa maksettava hinta + vero + muut varmistetut hankintakulut.
Kuukausittainen kokonaisrasitus = oman lainan menot + vastikkeet + ilmoitetut käyttömenot + oma realistinen huolto- ja korjausvaraus.
Kaava ei tarkoita, että kaikki kustannukset olisivat ennustettavissa. Sen tehtävä on pakottaa samat kuluryhmät esiin jokaisesta kohteesta. Rahoitukseen liittyvät luvut kannattaa laskea omilla lainaehdoilla ja riittävän varovaisilla oletuksilla.
Erottele päätetyt korjaukset, arviot ja avoimet riskit
”Remontteja ei ole tiedossa” ei ole sama asia kuin se, ettei korjauksia olisi tulossa. Tarkista, mihin ilmaisu perustuu ja miltä ajankohdalta tieto on. Taloyhtiön hallituksen kunnossapitotarveselvitys, yhtiökokouksen päätös ja erillinen pitkän aikavälin suunnitelma ovat eri asiakirjoja eivätkä keskenään rinnastettavia.
Kirjaa korjaukset neljään tilaan: tehty ja dokumentoitu, päätetty, suunnitteilla sekä tutkimatta tai avoin. Tehdyn työn kohdalla tarkista laajuus, ajankohta ja asiakirjat. Pelkkä hankkeen nimi ei kerro, uusittiinko järjestelmä kokonaan vai tehtiinkö rajattu korjaus. Päätetyn hankkeen kohdalla tarkista päätöksen sisältö ja se, onko huoneistokohtainen kustannus tai rahoitustapa jo vahvistettu.
Riskin arvioinnissa kannattaa välttää rakennuksen ikään perustuvia automaattisia pisteitä. Ikä kertoo lähinnä siitä, että rakenne- ja järjestelmätiedot sekä tehdyt korjaukset on syytä selvittää suhteessa kohteen omaan historiaan. Sama rakennusvuosi voi johtaa hyvin erilaiseen tilanteeseen riippuen toteutuksesta, käytöstä, huollosta ja korjauksista.
Kuntoa koskeva silmämääräinen havainto ja tekninen johtopäätös ovat myös eri asioita. Voit kirjata esimerkiksi hajun, värimuutoksen, halkeaman tai epätasaisuuden näkyväksi havainnoksi. Älä kuitenkaan nimeä sen syytä tai korjaustapaa ilman riittävää tutkimusta. KKV muistuttaa, että tavanomainen ennakkotarkastus rajoittuu lähtökohtaisesti havaittaviin seikkoihin eikä ilman erityistä syytä edellytä rakenteita rikkovia tai muita poikkeavia tutkimuksia.
Jos asiakirjassa tai näytöllä ilmenee selvä epäily, älä hyvitä sitä pisteillä muiden vahvuuksien vuoksi. Siirrä kohde tilaan ”lisäselvitys ennen tarjousta” ja yksilöi, mitä on tutkittava. Apuna voi käyttää asunnon riskien tarkistusopasta, mutta kohdekohtainen tutkimus ratkaisee.
Vertaa kuukausikuluja samalla aikajaksolla
Kuukausikustannusten rinnastaminen vaatii enemmän kuin vastikkeiden kopioimisen. Selvitä, mitä kuhunkin maksuun sisältyy, perustuuko se kulutukseen vai kiinteään veloitukseen ja onko tiedossa muutos. Rahoitusvastikkeen kohdalla tarkista myös, sisältääkö ilmoitettu määrä koron, lyhennyksen vai molemmat kyseisellä hetkellä.
Energiatodistus auttaa rakennusten laskennallisen energiatehokkuuden vertailussa. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin juuri kyseisen kotitalouden tuleva energialasku. Motivan mukaan todistuksessa voidaan esittää myös toteutunutta kulutusta, johon vaikuttavat muun muassa käyttäjien määrä ja käyttötottumukset. Vertaa siksi energialuokan rinnalla saatavilla olevia toteutuneita kulutustietoja, lämmitysjärjestelmää, sopimusten sisältöä ja omia asumistapojasi.
Omakotitalossa omistaja vastaa suoraan useammista huolto- ja järjestelmämenoista kuin asunto-osakeyhtiön osakas. Taloyhtiössä osa menoista näkyy vastikkeessa ja osa voi tulla erillisinä maksuina tai tulevien hankkeiden kautta. Tee kustannusriveistä kohdemuotoon sopivia ja käytä samaa laskenta-aikaa.
Merkitse jokaiselle kustannustiedolle myös päiväys ja lähde. Kuukausivastike, lainan korkoehto, energiankulutus ja korjausarvio voivat kuvata eri ajankohtia, jolloin näennäisesti täsmällinen vertailu johtaa harhaan. Jos yhden kohteen tieto on varmistettu asiakirjasta ja toisen perustuu vasta alustavaan arvioon, näytä ero taulukossa. Älä korvaa puuttuvaa lukua mielivaltaisella keskiarvolla. Laske vaihtoehtoinen näkymä vasta, kun olet kirjannut oletuksen ja sen vaikutuksen päätökseen.
Tee lisäksi herkkyystarkastelu. Kysy, muuttuuko valinta, jos jokin vielä epävarma kustannus toteutuu tai kuukausimeno nousee. Herkkyystarkastelu on hyödyllisempi kuin tarkka mutta perusteeton loppusumma, koska se paljastaa, kuinka riippuvainen päätös on yhdestä oletuksesta.
Arvioi sijainti oman arjen avulla
Alueen yleinen maine ei ole täsmällinen vertailuperuste. Muuta sijainti omiksi havaittaviksi kysymyksiksi: kuinka työ- tai opiskelumatka toimii käyttämänäsi ajankohtana, miten päivittäiset asioinnit järjestyvät, millainen ympäristö on eri vuorokaudenaikoina ja ovatko sinulle tärkeät palvelut saavutettavissa.
Tee sama käytännön testi jokaiselle kohteelle. Kävele tai matkusta tavanomainen reitti, tarkista viralliset kaava- ja liikennetiedot sekä arvioi ympäristö paikan päällä. Älä kopioi myynti-ilmoituksen ilmaisuja ”hyvistä yhteyksistä” tai ”rauhallisesta alueesta” omiksi faktoiksesi. Ne ovat väitteitä, joiden merkitys riippuu lukijan tarpeista ja tilanteesta.
Arvioi myös asunnon sisäinen toimivuus arjen tehtävien kautta. Mahtuuko säilytys, onnistuuko etätyö, voiko tilaa käyttää muuttuvassa elämäntilanteessa ja onko kulku käytännössä saavutettava? Neliömäärä ei yksin vastaa näihin kysymyksiin. Pohjapiirroksen lisäksi tarvitaan näyttökäynti ja tarvittaessa mittojen tarkistaminen.
Käytä pisteytystä vain päätöksenteon apuna
Pisteytys voi auttaa, jos sen säännöt ovat samat kaikille kohteille. Se ei ole rakennuksen tekninen kuntoarvio eikä virallinen riskiluokitus. Älä käytä yleisiä raja-arvoja, kuten tiettyä rakennusikää tai yhtiölainan määrää, automaattisena ”hyvä–huono”-asteikkona ilman kohdekohtaista perustetta.
Toimiva malli on antaa jokaiselle omalle kriteerille esimerkiksi sanallinen arvio: täyttää, täyttää varauksin, ei täytä tai tieto puuttuu. Jos käytät numeroita, määrittele etukäteen, mitä kukin arvo tarkoittaa. Erota faktat ja mieltymykset eri sarakkeisiin, jotta mieluisan keittiön pisteet eivät peitä tutkimatonta kosteusepäilyä tai puuttuvaa asiakirjaa.
Painotus on henkilökohtainen valinta. Voit antaa työmatkalle enemmän merkitystä kuin parvekkeelle, mutta painotus ei tee puuttuvasta tiedosta myönteistä. Merkitse tuntematon tieto tuntemattomaksi ja ratkaise se ennen lopullista päätöstä, jos sillä voi olla olennainen vaikutus hintaan, käyttöön tai riskiin.
Tarkista lopuksi päätöksen herkkyys. Poista hetkeksi suurin painokerroin tai muuta yhtä epävarmaa arviota. Jos voittava kohde vaihtuu heti, vertailu ei vielä anna vahvaa vastausta. Silloin lisätiedon hankkiminen voi olla arvokkaampaa kuin uuden pisteen laskeminen.
Tee vertailu kahdessa kierroksessa
Ensimmäisen kierroksen tarkoitus on karsia kohteet, jotka eivät täytä välttämättömiä ehtoja tai joiden keskeisiä tietoja ei saada kohtuullisesti selville. Tässä vaiheessa vertaillaan ilmoitusta, asiakirjoja, rahoituksen rajoja ja arjen perusvaatimuksia. Älä käytä aikaa yksityiskohtaiseen sisustusvertailuun, jos kohde ei sovi budjettiin tai käyttöön.
Toisella kierroksella vertaile jäljelle jääviä asuntoja syvemmin. Käy näytöillä saman tarkistuslistan kanssa, pyydä puuttuvat asiakirjat ja tee kustannus- sekä riskitaulukko uudelleen. Merkitse myös, milloin tieto on saatu ja kuka sen on antanut. Jos vastaus annetaan suullisesti ja sillä on merkitystä päätökselle, pyydä se kirjallisena.
Ennen tarjousta käy jokaisen finalistikohteen kohdalla läpi kolme kysymystä. Mitkä asiat on vahvistettu? Mitkä ovat omia arvioitasi? Mitkä ovat vielä avoimia? Jos avoin kohta voi vaikuttaa olennaisesti kauppaan, selvitä se tai harkitse tarjoukseen täsmällistä ehtoa. KKV neuvoo kirjaamaan tarjoukseen selvästi esimerkiksi rahoitusta tai myöhempää tutkimusta koskevan purkavan ehdon silloin, kun asia ei ole vielä varmistunut.
Säilytä päätösloki myös tarjouksen jälkeen
Vertailutaulukon hyöty ei pääty siihen, kun valitset kohteen. Säilytä käyttämäsi asiakirjat, saamasi kirjalliset vastaukset, omat näyttömuistiinpanosi ja laskelmiesi oletukset yhdessä paikassa. Merkitse tiedostoihin päivämäärä ja versio, jotta myöhemmin on selvää, mihin tietoon päätös perustui. Älä muokkaa myyjältä tai välittäjältä saatuja alkuperäisiä asiakirjoja, vaan tee omat merkintäsi erilliseen muistioon.
Päätösloki auttaa myös tarjouksen ehtojen kirjoittamisessa. Kun avoin asia on kirjattu täsmällisesti, voit keskustella välittäjän, myyjän tai tarvittavan asiantuntijan kanssa siitä, selvitetäänkö se ennen tarjousta vai huomioidaanko se tarjouksen ehdossa. Vältä väljää ilmausta, jonka toteutumista ei voi arvioida. KKV:n ohjeen mukaan purkavassa ehdossa kannattaa todeta selvästi, millaisessa tilanteessa tarjous ei sido.
Kirjaa lopuksi myös hylättyjen kohteiden tärkein hylkäysperuste. Tämä vähentää saman vertailun tekemistä uudelleen ja auttaa tarkentamaan hakukriteerejä. Jos hylkäät useita asuntoja saman ehdon vuoksi, pohdi, onko ehto todella välttämätön vai onko markkinassa etsittävä erilainen kohderyhmä. Jos taas hylkäys johtuu toistuvasti puuttuvista tiedoista, voit pyytää asiakirjat aiemmin jo ennen näyttöä.
Vertailun on silti pysyttävä hallittavana. Älä kerää tietoa vain siksi, että sitä on saatavilla, vaan siksi, että se vaikuttaa päätökseen, kustannukseen, käyttöön tai riskiin. Hyvin rajattu päätösloki on hyödyllisempi kuin laaja kansio, josta olennaisia varauksia ei enää löydä.
Tarkista päätöslokista vielä ennen tarjousta, vastaavatko käyttämäsi asiakirjat ja laskelmat viimeisintä saamaasi tietoa. Jos jokin ratkaiseva tieto muuttuu, päivitä vertailu ja kirjoita muutos näkyviin. Näin aiemmin hyvältä näyttänyt kohde ei jää etusijalle vanhentuneen oletuksen vuoksi.
Yhteenveto
Asuntojen vertailu toimii, kun jokaisesta kohteesta kerätään samat tiedot ja tiedon luotettavuus tehdään näkyväksi. Vertaa velatonta hintaa, rahoitusta, jatkuvia menoja, dokumentoituja korjauksia, avoimia riskejä, sijaintia ja arjen toimivuutta. Erota varmennetut faktat arvioista ja mieltymyksistä.
Hyvä lopputulos ei ole taulukon suurin summa vaan perusteltu päätös. Tavoitteena on pystyä kuvaamaan, miksi valittu asunto sopii tarpeisiisi, mitä kustannuksia siihen liittyy ja mitkä epävarmuudet hyväksyt. Jos tätä ei voi vielä sanoa, vertailun seuraava askel on lisätiedon hankkiminen, ei kiireinen tarjous.
Mitä rakennusvuosi kertoo riskeistä?
Syötä rakennusvuosi, niin näet aikakauden tyypilliset riskirakenteet ja mitä kannattaa tarkastaa erityisen huolellisesti ennen kauppaa.
Näytä rakennusvuoden riskitUsein kysytyt kysymykset
Mikä on tärkein luku asuntojen vertailussa?
Yhtä kaikille tärkeintä lukua ei ole. Asunto-osakkeissa velaton hinta auttaa oikaisemaan yhtiölainan vaikutusta, mutta päätös vaatii myös kuukausimenojen, korjausten, kunnon, sijainnin ja oman rahoituksen vertailua. Yksittäinen tunnusluku ei korvaa asiakirjoja eikä kohdekohtaista tarkastusta.
Miten vertaan asuntoja, jos remonttien kustannukset eivät ole tiedossa?
Kirjaa ensin, onko remontti päätetty, suunniteltu vai vasta alustavasti esillä. Älä lisää omaa euromäärää virallisena kustannuksena. Voit testata päätöstä omalla varautumisskenaariolla, kunhan erotat sen selvästi yhtiön tai asiantuntijan arviosta.
Voiko rakennuksen iästä päätellä, kumpi asunto on riskisempi?
Rakennuksen ikä antaa syyn selvittää käytettyjä rakenteita, järjestelmiä, huoltoa ja korjaushistoriaa, mutta ei yksin ratkaise kuntoa. Vertaile kohteiden omia asiakirjoja ja tutkimustietoja. Näkyvä epäily kannattaa selvittää ennen tarjousta.
Kannattaako asuntojen vertailussa käyttää pisteitä?
Pisteitä voi käyttää omien mieltymysten jäsentämiseen, jos asteikko määritellään etukäteen ja sitä sovelletaan samalla tavalla kaikkiin kohteisiin. Pisteytys ei saa peittää puuttuvaa tietoa tai korvata teknistä tutkimusta. Tee epävarmuuksille oma merkintä.
Milloin vertailu on riittävän valmis tarjousta varten?
Vertailu on päätöksenteon kannalta käyttökelpoinen, kun välttämättömät ehdot täyttyvät, olennaiset asiakirjat on luettu, kustannusten perusteet tunnetaan ja merkittävät epäilyt on selvitetty tai huomioitu täsmällisesti tarjouksen ehdoissa. Tarjouksen sitovuus ja seuraukset kannattaa ymmärtää ennen allekirjoittamista.
