Mitä oireita home aiheuttaa?

Kosteus- ja homevaurioihin liitetyt terveysoireet ovat yleinen huolenaihe asunnoissa, joissa epäillään kosteus- tai homevauriota. Oireiden ja asunnon kunnon selvittäminen voi johtaa vaurion löytämiseen ja korjaamiseen. Tässä artikkelissa käsittelemme, mitä tutkimustieto kertoo kosteus- ja homevaurioihin liitetyistä oireista, mitkä muut tekijät voivat aiheuttaa samanlaisia oireita ja miten oireiden ilmetessä kannattaa toimia.

Huomio: Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Jos sinulla on oireita, ota yhteys terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon.

Artikkelin terveystiedot perustuvat pääosin Käypä hoito -suositukseen Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas (päivitetty kohdennetusti 25.1.2017). Suosituksen ylläpito on lopetettu ja se on poistettu julkaisusta 31.5.2024, eikä arkistoversion ajantasaisuutta voida taata. Ajankohtaisen arvion oireistasi saat terveydenhuollosta.

---

Miten kosteus- ja homevauriot voivat liittyä oireisiin?

Käypä hoito -suosituksen keskeinen viesti on, että rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä, mutta määriteltyä "hometalosairautta" ei ole olemassa. Syysuhdetta yhdenkään terveysvaikutuksen ja kosteus- ja homevauriorakennusten välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.

Mitä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa tapahtuu?

Suosituksen mukaan kosteusvauriot edistävät muun muassa:

Mikrobikasvua: Kosteus edistää home- ja hiivasienten sekä muiden mikrobien kasvua. Riittävän pitkään jatkunut kosteusvaurio johtaa tyypillisesti mikrobikasvuun.

Rakenteiden pilaantumista: Kosteus voi heikentää rakennusmateriaaleja ja pilata rakenteita.

Haihtuvien yhdisteiden päästöjä: Kosteus voi lisätä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjä esimerkiksi muovimatoista.

Pölypunkkien esiintymistä: Kostea sisäympäristö voi edistää pölypunkkien esiintymistä.

Näiden eri tekijöiden merkitystä oireille ei ole pystytty erottelemaan. Vaikka mikrobikasvun on arvioitu olevan merkittävä hengitystieoireiden taustatekijä, näyttö mikrobikasvun yhteydestä terveysvaikutuksiin on suosituksen mukaan ristiriitaista.

Entä mikrobitoksiinit?

Suosituksen mukaan mikrobitoksiineja esiintyy sekä kosteusvauriorakennuksissa että vauriottomissa rakennuksissa, eikä näiden välillä ole suuria eroja toksiinipitoisuuksissa. Kosteusvauriorakennuksissa havaitut altistumispitoisuudet ovat myös varsin matalia, ja toksikologisesti arvioituna on epätodennäköistä, että mikrobitoksiinit kosteusvauriorakennuksissa aiheuttaisivat syöpävaaraa.

Yksilölliset erot ja muut sisäilmatekijät

Kosteusvaurioiden yhteydessä esiintyy usein monia muita sisäilmaan liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa oireiluun. Suositus mainitsee esimerkkeinä:

• Puutteellisen ilmanvaihdon ja ilmanvaihdon epäpuhtaudet
• Liian korkean sisälämpötilan
• Kuivan sisäilman
• Hajut ja tupakansavun
• Mineraalikuidut
• Erilaiset allergeenit

Myös yksilölliset tekijät vaikuttavat oireiluun. Sama tila voi siksi aiheuttaa eri ihmisille hyvin erilaisia kokemuksia.

---

Tyypilliset oireet

Käypä hoito -suosituksen työryhmä arvioi tutkimusnäytön vahvuuden rakennusten kosteusvaurioiden yhteydestä eri oireisiin ja tauteihin. Vahvaa näyttöä ei ollut yhdestäkään oireesta.

Hengitystieoireet (kohtalainen näyttö)

Hengitystieoireista näyttö oli vahvinta. Kohtalaista näyttöä oli yhteydestä seuraaviin:

Ylähengitystieoireet ja yskä:

• Ylähengitystieoireet, kuten nenän tukkoisuus ja nuha
• Yskä

Alahengitystieoireet:

• Hengityksen vinkuna
• Hengenahdistus
• Astmaa sairastavien hengitystieoireet
• Astman kehittyminen

Epidemiologisissa tutkimuksissa kosteus- ja homevauriorakennuksissa on todettu enemmän yskää, nuhaa, hengenahdistusta ja hengityksen vinkunaa kuin vertailukohteissa. Samoja oireita esiintyy kuitenkin yleisesti myös hengitystieinfektioiden yhteydessä, joten niiden erottaminen on vaikeaa.

Heikon näytön oireet

Heikkoa näyttöä oli yhteydestä seuraaviin:

• Hengitystieinfektiot
• Allerginen nuha
• Yleisoireet, kuten väsymys, päänsärky ja pahoinvointi
• Atooppinen ihottuma

Yleisoireet voivat liittyä lukuisiin eri tauteihin, ja niitä esiintyy paljon sekä vauriorakennuksissa että niin sanotuissa terveissä rakennuksissa. Suosituksen mukaan myös muut sisäilmatekijät, kuten ilmanvaihdon taso, hiilidioksidipitoisuus, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja huonelämpötila, voivat olla yhteydessä yleisoireisiin, erityisesti päänsärkyyn ja väsymykseen.

Silmä- ja iho-oireet

Moni kuvaa sisäilmaongelmien yhteydessä myös silmien ärsytystä tai ihon kutinaa. Jos potilas kertoo iho-, silmä- tai hengitystieoireista, suosituksen mukaan lääkäri tarkistaa muun muassa ihon, silmien sidekalvot ja ylähengitystiet. Oireiden syy arvioidaan tapauskohtaisesti, koska samoja oireita aiheuttavat monet muutkin tekijät.

Ei näyttöä

Suosituksen arviossa ei ollut näyttöä kosteusvaurioiden yhteydestä seuraaviin:

• Allerginen alveoliitti
• ODTS (orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen oireyhtymä)
• Syöpäsairaudet
• Reumasairaudet

Suosituksen mukaan ei myöskään ole tutkimusnäyttöä siitä, että kosteus- ja homevaurioille altistuminen johtaisi ympäristöherkkyyden kehittymiseen.

---

Oireiden kehittyminen ja aikajänne

Lyhytaikaiset oireet

Oireiden ilmaantumisessa ja kestossa on suuria yksilöllisiä eroja. Osalla oireet voivat liittyä selvästi tiettyyn tilaan ja helpottaa muualla, mutta tämä ei yksin osoita oireiden syytä.

Pitkäaikainen altistuminen

Suosituksen mukaan mekanismi, jolla rakennuksen kosteusvauriot mahdollisesti aiheuttavat hengitystie- tai astmaoireita, on epäselvä. Jotta astman kehittymisen riski kosteusvauriorakennuksessa suurenisi merkittävästi, merkittävän altistumisen on todennäköisesti oltava pitkäaikaista.

Korjausten vaikutus

Kosteusvauriot kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla kannattaa suosituksen mukaan pyrkiä korjaamaan, koska siten voidaan vähentää hengitystieoireilua ja ylläpitää rakennusten kuntoa. Asunnon kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita, ja se saattaa vähentää astmaa sairastavien lasten hengitystieoireita.

---

Erityisryhmät

Lapset

Kosteusvaurioiden ja hengitystieoireiden yhteyttä on tutkittu sekä lapsilla että aikuisilla. Lapsiin liittyy käytännön erityispiirteitä:

• Lapset viettävät paljon aikaa sisätiloissa
• Pienet lapset eivät välttämättä osaa kuvata oireitaan
• Toistuvat hengitystieoireet kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa tai lääkärissä

Astmaatikot ja allergiset

Astmaa sairastavien hengitystieoireiden yhteydestä kosteusvaurioihin oli suosituksen arviossa kohtalaista näyttöä. Hengitysteiden osalta oireilevilta on usein tarpeen selvittää, onko heillä atooppinen allergiataipumus. Suosituksen mukaan homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, ja IgE-välitteinen herkistyminen homeille ei yleensä liity kosteusvaurioaltistumiseen.

Työssäkäyvät

Jos oireet liittyvät työpaikkaan, työntekijän terveydentilan kokonaisvaltainen selvittely tehdään suosituksen mukaan työterveyshuollossa.

---

Milloin oireiden taustalta kannattaa selvittää rakennuksen kunto?

Viitteitä, jotka kannattaa kertoa lääkärille

Seuraavat seikat voivat antaa viitteitä siitä, että oireisiin kannattaa selvittää myös rakennuksen kunto:

Paikkasidonnaisuus:

• Oireet ilmenevät tietyssä tilassa (koti, työpaikka)
• Oireet helpottavat poissa ollessa
• Oireet palaavat palatessa takaisin

Ajalliset yhteydet:

• Oireet alkoivat muuton tai remontin jälkeen
• Oireiden vaihtelu näyttää liittyvän tiettyihin tiloihin tai vuodenaikoihin

Useampi oireileva:

• Samassa tilassa oleskelevilla muilla henkilöillä on vastaavia oireita

Nämä havainnot eivät yksin osoita syy-yhteyttä. Suosituksen mukaan rakennuksen sisäilman rooliin potilaan oireessa ei tule ottaa kantaa ilman, että käytettävissä on terveydensuojeluviranomaisen (yleensä kunnan terveystarkastajan) tai rakennuksen kunnon ja sisäilman laadun tutkineen pätevän asiantuntijan lausunto siitä, onko rakennuksessa merkittävä kosteus- ja homevaurio.

Erottaminen muista syistä

Vastaavia oireita voivat aiheuttaa myös:

• Siitepöly ja muut ulkoilman allergeenit
• Lemmikkieläimet
• Pölypunkit
• Kuiva huoneilma
• Kemialliset emissiot materiaaleista
• Tupakointi ja passiivinen tupakointi
• Ilmanvaihdon puutteet
• Infektiosairaudet

---

Miten toimia oireiden ilmetessä

Ensimmäiset toimenpiteet

Oireiden dokumentointi:

• Kirjaa ylös milloin ja missä oireita esiintyy
• Merkitse muistiin oireiden voimakkuus ja kesto
• Seuraa, helpottavatko oireet toisaalla

Hakeutuminen terveydenhuoltoon:

• Hakeudu terveydenhuoltoon tai työterveyshuoltoon, jos oireet ovat voimakkaita, pitkittyvät tai toistuvat
• Kerro epäilystäsi kosteus- tai homevauriosta
• Suosituksen mukaan oireiden ja sairauksien diagnostiikka ja hoito aloitetaan hoitosuositusten mukaisesti riippumatta siitä, voidaanko oireiden taustalla osoittaa tai olettaa olevan rakennuksen kosteusvaurio, ja ne voidaan yleensä toteuttaa perusterveydenhuollossa

Asunnon tarkistaminen:

• Tarkista, näkyykö merkkejä kosteus- tai homevauriosta
• Haista, onko asunnossa poikkeavaa hajua
• Tarkista erityisesti riskirakenteet (märkätilat, kellarit, alapohjat)

Tilanteen selvittäminen

Rakennustekniset tutkimukset: Suosituksen mukaan rakennuksen kosteus- ja homevaurio voidaan todentaa vain rakennusteknisin tutkimuksin. Jos epäily on perusteltu, kannattaa tilata pätevän asiantuntijan tekemä tutkimus, joka voi sisältää esimerkiksi:

• Kosteusmittauksia
• Rakenteiden avauksia ja materiaalinäytteitä
• Sisäilma- ja ilmanvaihtoselvityksen

Asumisterveysasetuksen (545/2015) 20 §:n mukaan toimenpideraja ylittyy muun muassa, kun rakennuksessa on korjaamaton kosteus- tai lahovaurio tai aistinvaraisesti todettua ja tarvittaessa analyyseillä varmistettua mikrobikasvua rakennuksen sisäpinnalla tai sisäpuolisessa rakenteessa. Mikrobikasvu todetaan asetuksen mukaan ensisijaisesti rakennusmateriaalinäytteestä.

Taloyhtiöön ilmoittaminen: Kerrostaloasunnossa ilmoita epäilystä:

• Isännöitsijälle kirjallisesti
• Pyydä tutkimusten tekemistä
• Säilytä kopiot kaikesta kirjeenvaihdosta

Jos asia ei etene, kunnan terveydensuojeluviranomaiselta voi kysyä neuvoa asunnon terveydellisten olosuhteiden selvittämisestä.

Jos homevaurio todetaan

Välittömät toimet:

• Tehosta tuuletusta
• Vältä turhaa oleskelua vaurioituneessa tilassa
• Älä yritä itse purkaa tai korjata laajaa vauriota

Korjaustoimenpiteet:

• Selvitä vaurion laajuus ammattilaistutkimuksella
• Suunnittele korjaukset asiantuntijan kanssa
• Varmista, että korjaukset tehdään asianmukaisesti

Terveyden seuranta:

• Jatka käyntejä terveydenhuollossa tarvittaessa
• Seuraa oireiden kehittymistä korjausten jälkeen
• Toipuminen voi viedä aikaa

---

Milloin hakeutua lääkäriin

Välittömästi hoitoon

Hakeudu heti päivystykseen tai soita hätänumeroon 112, jos ilmenee:

• Vaikea hengenahdistus
• Voimakas astmakohtaus, joka ei helpota omalla lääkityksellä
• Vakavia allergiaoireita, kuten kasvojen tai nielun turvotusta

Varaa aika terveydenhuoltoon

Varaa aika, jos:

• Oireet pitkittyvät
• Oireet toistuvat säännöllisesti
• Oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua
• Lapsella on toistuvia hengitystieoireita tai -infektioita
• Aiemmin diagnosoitu astma pahenee

Mitä kertoa lääkärille

• Millaisia oireita on ja milloin ne alkoivat
• Missä oireet ilmenevät (koti, työpaikka)
• Helpottavatko oireet muualla
• Onko asunnossa havaittu kosteus- tai homeongelmia ja onko rakennusta tutkittu
• Onko muilla samassa tilassa oleskelevilla vastaavia oireita

---

Usein kysytyt kysymykset

Voivatko homeen aiheuttamat oireet olla pysyviä? Käypä hoito -suosituksen mukaan kosteusvaurio on yksi astman kehittymisen riskitekijä, ja merkittävän riskin suureneminen edellyttää todennäköisesti pitkäaikaista altistumista. Kosteusvaurion korjaaminen ilmeisesti vähentää astman kaltaisesti oireilevien aikuisten hengitystieoireita. Oireiden ennuste arvioidaan yksilöllisesti terveydenhuollossa.

Miten nopeasti oireet helpottavat altistuksen päättyessä? Tähän ei ole yhtä vastausta, koska oireiden syyt ja yksilölliset erot vaihtelevat. Oireiden kehittymistä kannattaa seurata korjausten jälkeen ja kertoa siitä hoitavalle lääkärille.

Voiko homeelle herkistyä? Homeille voi herkistyä allergisesti, mutta suosituksen mukaan homeherkistyminen on harvinaisempaa kuin tavanomainen siitepöly- ja eläinpölyherkistyminen, eikä IgE-välitteinen herkistyminen homeille yleensä liity kosteusvaurioaltistumiseen. Allergiataipumuksen selvittämiseen riittää yleensä yleisten allergeenien testaaminen.

Onko asunnosta muutettava pois? Riippuu tilanteesta. Päätöksen tueksi tarvitaan tietoa rakennuksen kunnosta ja oireista. Vakavissa vaurioissa tai voimakkaissa oireissa tilapäinen muutto voi olla tarpeen; asiasta kannattaa keskustella hoitavan lääkärin ja rakennuksen tutkineen asiantuntijan kanssa.

Onko olemassa testiä, joka kertoo homealtistuksesta? Käypä hoito -suosituksen mukaan ei ole olemassa laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla kosteus- ja homevaurio voitaisiin edes kohtalaisella varmuudella yhdistää yksilön hengitystieoireisiin tai sairauksiin. IgG-vasta-ainemäärityksiä ei suositella käytettäviksi kosteusvaurioihin liitettyjen oireiden selvittelyssä.

---

Lähteet

• Käypä hoito -suositus: Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas (arkistoversio 25.1.2017, ylläpito lopetettu) – Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015) – Finlex
• THL: Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma – thl.fi

---