Asuntomarkkinat maaseutukunnissa - haasteet, mahdollisuudet ja käytännön opas

Maaseutukuntien asuntomarkkinat poikkeavat selvästi kasvukeskusten markkinoista. Kauppoja tehdään vähän, hinnat ovat matalat ja monessa kunnassa väestö vähenee. Samalla maaseutu tarjoaa edullista asumista, luonnonläheisyyttä ja väljyyttä.

Tässä artikkelissa tarkastelemme maaseutukuntien asuntomarkkinoiden erityispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia Tilastokeskuksen tietojen pohjalta.

Mikä on maaseutukunta?

Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys jakaa kunnat kolmeen ryhmään: kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin ja maaseutumaisiin kuntiin. Jako perustuu taajamaväestön osuuteen ja suurimman taajaman väkilukuun. Taajamalla tarkoitetaan rakennustihentymää, jossa on vähintään 200 asukasta.

Maaseutumaisetkin kunnat ovat keskenään hyvin erilaisia. Kaupungin lähellä sijaitseva kunta, jossa moni käy töissä läheisessä kaupungissa, on asuntomarkkinoiltaan aivan eri tilanteessa kuin harvaan asuttu kunta pitkien etäisyyksien päässä.

Maaseutukuntien tyypillisiä piirteitä

• palvelut keskittyvät kuntakeskukseen eli kirkonkylään
• etäisyydet palveluihin ja työpaikkoihin voivat olla pitkiä
• asuntokanta on pientalovaltaista
• monissa kunnissa väestö ikääntyy ja vähenee

Asuntomarkkinoiden tilanne maaseudulla

Vähäiset kauppamäärät

Tilastokeskus julkaisee vanhojen osakeasuntojen (kerros- ja rivitaloasuntojen) neliöhinnan vain, jos kuntaan kertyy riittävästi kauppoja. Vuonna 2025 neliöhinta jäi julkaisematta 72 Manner-Suomen kunnalta (vuoden 2025 kuntajaolla), ja kaikki ne kuuluvat Tilastokeskuksen kuntaryhmityksessä maaseutumaisiin kuntiin. Monissa pienissä kunnissa osakeasuntokauppoja tehdään vuodessa vain muutamia tai muutamia kymmeniä.

Vähäiset kaupat vaikuttavat markkinaan monella tavalla:

• vertailukauppoja on vähän, joten hinnan arviointi on vaikeaa
• yksittäinen kauppa voi heilauttaa keskihintaa paljon
• myyntiajat voivat venyä pitkiksi, koska ostajia on vähän
• ostajalla on usein hyvä neuvotteluasema

Hintataso

Lähde: Tilastokeskus, vanhat osakeasunnot alueittain 2024–2025, talotyypit yhteensä.

Tilastokeskus ei julkaise erillistä keskihintaa maaseutukunnille. Suurten kaupunkien ulkopuolisessa Suomessa neliöhinta oli vuonna 2025 alle puolet suurten kaupunkien tasosta. Tähän ryhmään kuuluu kuitenkin myös paljon pienempiä kaupunkeja, joten maaseutukuntien hintataso on monin paikoin vielä matalampi.

Kuntaesimerkkejä

Lähde: Tilastokeskus, vanhat osakeasunnot kunnittain 2024–2025, talotyypit yhteensä; kuntaryhmä: Tilastokeskuksen tilastollinen kuntaryhmitys 2025.

Taulukossa on sekä maaseutumaisia että taajaan asuttuja pieniä kuntia. Esimerkeistä näkyy, kuinka suuria erot ovat myös pienten kuntien välillä. Polvijärvellä keskineliöhinta oli vuonna 2025 kaikista kunnista matalin, joille hinta julkaistiin, mutta luku perustuu vain 18 kauppaan ja laski vuodessa 35,5 %. Näin suuret muutokset pienessä otoksessa kertovat ennen kaikkea siitä, millaisia asuntoja kyseisenä vuonna myytiin. Esimerkiksi Kuhmossa hinta taas nousi 18,6 %.

Osakeasuntojen hintatilasto ei kata omakotitaloja, jotka ovat maaseudulla yleisin asumismuoto. Omakotitalojen hinnat vaihtelevat kunnon, sijainnin ja tontin mukaan niin paljon, että kohdekohtainen arvio on tarpeen.

Maaseudun haasteet

1. Väestön väheneminen

Tilastokeskuksen väestöennusteen (24.10.2024) mukaan väkiluku vähenee vuoteen 2045 mennessä 11 maakunnassa. Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa ja Kainuussa väestön ennustetaan vähenevän yli kymmenesosalla. Väestön väheneminen vähentää asuntojen kysyntää.

2. Palveluiden keskittyminen

Kaupat, pankit ja terveyspalvelut keskittyvät yhä useammin suurempiin yksiköihin, jolloin matkat palveluihin voivat pidentyä.

3. Työpaikkojen vähäisyys

Monella maaseutupaikkakunnalla työpaikkoja on vähän, mikä rajaa muuttajien joukkoa.

4. Ikääntyvä väestö

Kun väestö ikääntyy, asuntoja vapautuu myyntiin, mutta ostajia ei välttämättä ole yhtä paljon.

5. Tietoliikenneyhteydet

Nopea laajakaista ei ole saatavilla kaikkialla, mikä voi vaikeuttaa etätyötä. Yhteyksien saatavuus kannattaa tarkistaa kohdekohtaisesti.

6. Rahoitus

Pankit voivat arvioida maaseudun asunnon vakuusarvon matalaksi, koska jälleenmyynti on epävarmaa. Tämä voi tarkoittaa, että ostajalta vaaditaan enemmän omaa rahaa tai lisävakuuksia.

Maaseudun mahdollisuudet

1. Edullinen hintataso

Asunnon voi ostaa huomattavasti edullisemmin kuin kasvukeskuksesta. Matala kauppahinta pienentää myös lainan määrää ja kuukausikuluja.

2. Väljyys ja tilat

Suuret asunnot, omat pihat, talousrakennukset ja maa-alueet ovat mahdollisia.

3. Luonnonläheisyys

Metsät ja vesistöt ovat lähellä, ja luontoharrastukset ovat osa arkea.

4. Rauha ja yhteisöllisyys

Hiljainen ympäristö ja tiivis paikallisyhteisö voivat olla monelle arvokkaita.

5. Etätyömahdollisuudet

Jos tietoliikenneyhteydet ovat kunnossa ja työ on tehtävissä etänä, maaseutu voi olla varteenotettava vaihtoehto. Aiheesta kertoo lisää artikkeli miten etätyö muuttaa asumispreferenssejä.

6. Omavaraisuus

Oma viljely, puulämmitys ja muut omavaraisuuden muodot ovat maaseudulla helpommin toteutettavissa.

Taajama vs. haja-asutus

Maaseutukuntien sisällä on suuria eroja taajamien ja haja-asutusalueiden välillä.

Kirkonkylät ja taajamat

Haja-asutusalueet

Jos jälleenmyynti on tärkeää, kirkonkylän asunto on yleensä turvallisempi valinta kuin syrjäinen haja-asutusalueen talo.

Ostajan näkökulma maaseutuun

Kenelle maaseutu sopii?

Maaseutuasuminen voi sopia erityisesti:

• etätyötä tekeville, joiden työ ei vaadi säännöllisiä toimistokäyntejä
• eläkeläisille, jotka arvostavat rauhaa ja luontoa
• maa- ja metsätaloutta harjoittaville
• luontoharrastusten ystäville
• niille, jotka etsivät edullista asumista ja ovat valmiita pidempiin matkoihin

Ostajan tarkistuslista maaseudulle

1. Tietoliikenneyhteydet: onko nopea laajakaista saatavilla?
2. Palvelut: kuinka kaukana ovat kauppa, terveyskeskus ja koulu?
3. Tieyhteys: mikä on tien kunto ja kuka huolehtii talvikunnossapidosta?
4. Kiinteistön kunto: vanhoissa taloissa voi olla paljon korjattavaa
5. Lämmitys: mikä on lämmitysjärjestelmä ja paljonko lämmitys maksaa?
6. Vesi ja jätevesi: kaivo vai vesijohto, ja missä kunnossa jätevesijärjestelmä on?
7. Jälleenmyynti: oletko valmis sitoutumaan pitkäksi aikaa?
8. Oma sitoutuminen: sopiiko maaseudun arki sinulle myös talvella?

Kuntotarkastus on maaseudun kohteessa erityisen tärkeä, koska korjausten osuus voi olla suuri suhteessa kauppahintaan.

Rahoitus

• selvitä pankin kanta rahoitukseen jo ennen tarjousta
• varaudu siihen, että vakuusarvo voi jäädä kauppahintaa matalammaksi
• lisävakuuksia saatetaan vaatia
• kannattaa kysyä useammasta pankista

Myyjän näkökulma maaseutuun

Realistiset odotukset

• myyntiaika voi olla pitkä
• ostajia on vähän
• vertailukauppoja voi olla vaikea löytää

Myyntistrategia

1. Realistinen hinnoittelu: tutki alueen toteutuneet kaupat
2. Laaja markkinointi: käytä useita kanavia, myös paikallisia
3. Kohderyhmän tunnistaminen: kuka voisi olla kiinnostunut? (etätyöntekijät, eläkeläiset, vapaa-ajan asujat)
4. Hyvä kunto: siisti ja huollettu kiinteistö kiinnostaa enemmän
5. Kärsivällisyys: varaudu pitkään myyntiaikaan

Vaihtoehdot myymiselle

Jos myynti ei onnistu, vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vuokraaminen, käyttö kakkosasuntona tai vapaa-ajan asuntona, luovuttaminen sukulaisille tai odottaminen. Muuttotappiokunnan asuntokaupasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa asunnon ostaminen muuttotappiokunnasta.

Sijoittajan näkökulma maaseutuun

Tuotto ja riski

Matalan ostohinnan vuoksi vuokratuotto prosentteina voi näyttää maaseudulla korkealta. Riskit ovat kuitenkin suuret: vuokralaisia voi olla vaikea löytää, asunnon arvo voi laskea ja myyminen voi kestää pitkään. Pienen kauppahinnan asunnossa yksikin suuri korjaus voi syödä usean vuoden vuokratuotot.

Kannattaako sijoittaa maaseudulle?

Sijoitus maaseudulle voi olla perusteltu, jos:

• tunnet alueen hyvin
• vuokrakysyntää on (esimerkiksi paikallinen työnantaja tai oppilaitos)
• kiinteistön hinta on matala suhteessa vuokraan ja kuntoon
• olet valmis aktiiviseen hallinnointiin
• ymmärrät riskit (arvonlasku, vuokralaisriski ja vaikea myynti)

Alueellisia esimerkkejä

Kaupungin läheinen maaseutu

Kaupunkien lähellä sijaitsevissa kunnissa hintataso ja kauppamäärät ovat yleensä korkeampia kuin syrjäisemmillä alueilla. Esimerkiksi Mäntsälässä, joka on kuntaryhmityksessä taajaan asuttu kunta, tehtiin vuonna 2025 osakeasuntokauppoja 159 ja keskineliöhinta oli 1 735 €/m².

Muita kuntaesimerkkejä

Taajaan asutuiksi kunniksi luokitelluissa Ilmajoella ja Hämeenkyrössä keskineliöhinta oli vuonna 2025 1 718 €/m² ja 1 186 €/m². Molemmissa hinta nousi hieman edellisvuodesta.

Matalan hintatason kuntia

Esimerkiksi Suomussalmella, Kuhmossa ja Pielavedellä keskineliöhinnat jäivät vuonna 2025 alle 750 euron. Puolangalle ei kertynyt vuonna 2025 riittävästi kauppoja, jotta neliöhinta olisi julkaistu.

Tulevaisuuden näkymät

Kaksijakoinen kehitys

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2045 mennessä 8 maakunnassa ja vähenee 11 maakunnassa. Asuntomarkkinoiden kehitys voi siksi olla kaksijakoinen. Nämä ovat mahdollisia kehityskulkuja, eivät ennusteita:

Kaupungin läheinen maaseutu:

• voi säilyttää asemansa, jos yhteydet kaupunkiin ovat hyvät
• etätyö voi lisätä houkuttelevuutta

Syrjäinen maaseutu:

• väestön väheneminen voi jatkua
• asuntojen tarjonta voi kasvaa suhteessa kysyntään
• hinnat voivat pysyä matalina

Mahdolliset vastavirtaukset

• etätyö voi tuoda joitakin muuttajia
• luontoarvojen arvostus voi lisätä kiinnostusta
• paikalliset uudet elinkeinot voivat luoda työpaikkoja

Yhteenveto

1. Edullinen hintataso: monissa maaseutukunnissa neliöhinta on vain murto-osa kasvukeskusten tasosta
2. Vähän kauppoja: 72 kunnalle ei julkaistu vuoden 2025 neliöhintaa liian vähäisten kauppojen vuoksi
3. Haastava markkina: myynti voi olla hidasta ja rahoitus hankalaa
4. Alueelliset erot: kaupungin läheinen maaseutu pärjää yleensä paremmin
5. Realismi tarpeen: sekä ostajan että myyjän kannattaa tuntea markkinan erityispiirteet
6. Pitkä sitoutuminen: maaseudulle muutto vaatii sitoutumista

Artikkeli on yleisluontoinen eikä huomioi yksittäistapauksia. Maaseudun asuntokauppaan liittyvissä päätöksissä suosittelemme konsultoimaan paikallisia asiantuntijoita.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kannattaako ostaa asunto maaseudulta?

Se riippuu tarkoituksesta. Jos etsit edullista vakituista asuntoa ja olet valmis sitoutumaan alueelle pitkäksi aikaa, maaseutu voi olla hyvä valinta. Jos etsit sijoituskohdetta tai nopeaa jälleenmyyntiä, riskit ovat merkittäviä.

Saanko pankista lainaa maaseudun asuntoon?

Mahdollisesti, mutta vakuusarvo voidaan arvioida matalaksi. Voit joutua maksamaan suuremman osan kauppahinnasta omilla varoilla tai hankkimaan lisävakuuksia. Kysy useammasta pankista.

Miten maaseudun asunto eroaa kesämökistä?

Vakituinen asunto on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen, kun taas kesämökki on vapaa-ajan asunto, jossa ei välttämättä ole talviasuttavuutta tai kaikkia mukavuuksia. Käyttötarkoitus kannattaa tarkistaa rakennuksen tiedoista ja kunnan rakennusvalvonnasta.

Onko maaseudulle muuttaminen etätyön vuoksi realistista?

Se riippuu työn luonteesta. Jos työ on täysin paikasta riippumatonta ja tietoliikenneyhteydet toimivat, maaseutu voi olla realistinen vaihtoehto. Jos toimistolla on käytävä säännöllisesti, etäisyys voi olla este.

Miten tunnistan hyvän maaseudun asunnon?

Tarkista kiinteistön kunto, tietoliikenneyhteydet, etäisyys palveluihin, tien kunto, lämmitysjärjestelmä sekä vesi- ja jätevesijärjestelmät. Käytä asiantuntijaa kuntotarkastuksessa.

Voiko maaseudun asunnon arvo nousta?

Yksittäistapauksissa kyllä. Niistä 83 maaseutumaisesta kunnasta, joille Tilastokeskus julkaisi neliöhinnan sekä vuodelta 2024 että 2025, keskineliöhinta nousi vuonna 2025 33 kunnassa. Pienissä kauppamäärissä muutos kertoo kuitenkin usein enemmän myytyjen asuntojen erilaisuudesta kuin arvon noususta, eikä arvonnousuun kannata laskea.

Lähteet

• Tilastokeskus – Osakeasuntojen hinnat
• Tilastokeskus – Tilastollinen kuntaryhmitys
• Tilastokeskus – Väestöennuste
• Tilastokeskus – Väestöennuste 2024 (24.10.2024)