Nuohouspalvelun päätöspisteet: tapausharjoitus

Nuohouspalvelussa ”käynti tehty” voi tarkoittaa eri asioita. Nuohooja on voinut nuohota yhden tulisijan, keskeyttää toisen turvallisuussyystä ja havaita kolmannessa puutteen, joka vaatii kirjallisen ilmoituksen pelastuslaitokselle. Ammattilaisen tehtävä on pitää nämä tapahtumat erillisinä niin, ettei osittainen käynti muutu järjestelmässä koko kohteen valmiiksi nuohoukseksi. Tässä kuvitteellisessa harjoituksessa seurataan yhtä tilausta valmistelusta todistukseen ja avoimen puutteen jatkoon.

Kaikki rakennukset, henkilöt, päivämäärät ja tapahtumat tässä esimerkissä ovat keksittyjä. Teksti ei opeta hormin teknistä tarkastamista, nuohousmenetelmää tai turvallista käyttöönottamista. Tarkoitus on harjoitella päätöksen omistajuutta ja kirjauksen näyttöä: milloin työ voidaan aloittaa, mitä todella tehtiin, mitä jää avoimeksi ja kenelle tieto välitetään. Ajantasainen pelastuslaki on ensisijainen lähde; vuoden 2011 alkuperäisen lain vanha 13 ja 59 §:n rakenne ei kuvaa nykyistä nuohoussääntelyä.

Lähtötilanne: kolme tulisijaa, eri käyttöhistoria

Kuvitteellisessa vapaa-ajan asumiseen käytetyssä rakennuksessa on kolme tulisijaa. Tulisija A on ollut säännöllisessä käytössä ja siitä on edellisen nuohouksen todistus. Tulisija B on ollut käyttämättä yli neljä vuotta, mutta omistaja suunnittelee sen käyttöönottoa seuraavana viikonloppuna. Tulisija C on toinen käytössä ollut tulisija, jonka hormiyhteys ei näy tilauksen vanhassa kohdeluettelossa. Omistaja tilaa ”kaikkien tulisijojen nuohouksen” yhdelle käynnille. Perustiedot tulisijojen nuohouksesta auttavat tilaajaa ymmärtämään palvelun lähtökohdat, mutta ammattilainen ratkaisee tämän harjoituksen kohdistus- ja turvallisuuskysymykset tapauskohtaisesti.

Pelastuslain ajantasainen 13 a § koskee tulisijojen ja savuhormien kunnossapitoa, säännöllistä nuohousta sekä tikkaiden, kattokulkutien ja kattoturvavarusteiden kunnossapitoa niin, että työ voidaan tehdä turvallisesti. 13 b §:n mukaan nuohousväli arvioidaan käytön, rakenteen ja polttoaineen perusteella; vapaa-ajan asumiseen käytetyssä rakennuksessa vähimmäisväli on kolme vuotta. Käyttämätöntä tulisijaa ja hormia ei tarvitse nuohota, mutta kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja hormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. B:n suunniteltu käyttö tekee siitä erillisen päätöskohdan. Pelastuslaki 379/2011, ajantasaiset 13 a–13 b § – Finlex.

Tilaus ei vielä vahvista, että kaikki kolme tulisijaa voidaan nuohota yhdellä käynnillä. Kohdekorttiin kirjataan kunkin tulisijan tunniste, käyttö, nuohoushistorian lähde, hormiyhteys ja pääsyn edellytykset. B:n käyttämättömyys perustuu omistajan ilmoitukseen, joka merkitään lähteineen. C:n puuttuva tieto on selvitettävä ennen kuin työ merkitään kohdistetuksi oikeaan hormiin. A:n aiempi todistus auttaa ajankohdan selvittämisessä, mutta ei osoita B:n tai C:n nuohousta.

Lain vähimmäisväli ei ole tavoite, joka sopii kaikkiin käyttötilanteisiin. Jos käyttö, rakenne tai polttoaine edellyttää tiheämpää nuohousta, tämä arvioidaan kohdekohtaisesti. Harjoituksessa ei päätellä tarkkaa seuraavaa päivää kalenterista ilman tietoa käytöstä. Tilaajan ja palveluntuottajan kannattaa sopia, miten muuttuneesta käytöstä ilmoitetaan ja miten työjono päivitetään.

Päätöspiste 1: kenellä on velvollisuus ja kuka tekee työn?

Pelastuslain 13 a § nimeää rakennuksen omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan vastuita yleisten tilojen sekä koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta ja huoneiston haltijan vastuun hallinnassaan olevissa tiloissa. Vapaa-ajan rakennuksen todellinen käyttö- ja hallintajärjestely selvitetään kohteessa. Huoltoyhtiön tai isännöinnin työmääräimen luonti ei itsessään siirrä laissa määriteltyä huolehtimisvelvollisuutta. Pelastuslaki 379/2011, 13 a § – Finlex.

Nuohouksen tekijän kelpoisuudesta säädetään pelastuslain 63 §:ssä: pääsääntönä on nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on nuohouksen osaamisala. Vuoden 2018 muutoslain siirtymäsäännös säilyttää ennen sen voimaantuloa voimassa olleiden tai aiemmin kumottujen säännösten perusteella kelpoisen henkilön kelpoisuuden. Organisaatio varmistaa tehtävään osoitettavan henkilön kelpoisuusperusteen. Kiinteistöhuollon yleinen työnimike tai pitkä kokemus muusta huollosta ei itsessään korvaa lain mukaista nuohouskelpoisuutta. Pelastuslaki 379/2011, 63 § – Finlex; muutoslaki 1078/2018, siirtymäsäännös – Finlex.

Harjoituksen tilaaja nimeää käynnin vastaanottajan ja varmistaa nuohoojan pääsyn tiloihin. Nuohooja varmistaa työnsä kohteet sekä turvallisen toteutuksen. Työnjohto seuraa, että tilaus, käynnin toteuma ja todistus liittyvät samoihin tulisijoihin. Jos C:n hormiyhteyttä ei voida vahvistaa, kohde jätetään tarkistustilaan; sitä ei merkitä nuohotuksi sillä perusteella, että samalla katolla käytiin.

Päätöskorttiin kirjoitetaan kullekin tulisijalle tila tilattu, kohdistus vahvistettu, nuohottu, osittainen tai ei aloitettu. Nämä ovat työnohjauksen tiloja, eivät lain virallisia luokituksia. Yhden kohteen tilan muutos ei muuta muiden tilaa. Näin järjestelmä voi näyttää käynnin kokonaisuutena osittaisena, vaikka A:n työ on valmis.

Päätöspiste 2: voiko työ alkaa turvallisesti?

Kuvitteellisen käynnin aamuna nuohooja huomaa, että kulku katolle on estynyt vaurioituneen kattokulkutien osan vuoksi. Tämän havainnon teknistä vakavuutta ei päätetä tämän artikkelin perusteella. Nuohooja arvioi työn turvallisen suorittamisen ammattimenettelynsä ja työnantajansa ohjeiden mukaan. Pelastuslain 13 a § edellyttää, että tikkaat, kattokulkutien osat ja turvavarusteet pidetään sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan tehdä turvallisesti. Tilattu käynti tai omistajan kiireellinen toive ei syrjäytä tätä edellytystä. Pelastuslaki 379/2011, 13 a § – Finlex.

Työturvallisuuslain 10 §:ssä työnantajalle asetetaan velvollisuus selvittää ja arvioida työstä sekä olosuhteista aiheutuvat vaarat. 23 § antaa työntekijälle oikeuden pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa hänen tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle, sekä edellyttää ilmoittamista työnantajalle. Tässä ei ratkaista, täyttyykö 23 §:n kynnys kuvitteellisessa tapauksessa. Keskeytyksen arvio ja turvallinen jatko kuuluvat työnantajan sekä ammattihenkilön menettelyyn. Työturvallisuuslaki 738/2002, 10 ja 23 § – Finlex.

Nuohooja voi tehdä vain ne osat, jotka voidaan toteuttaa turvallisesti ja lain sekä toimeksiannon rajoissa. Jos kaikki kohteet vaativat estyneen kattokulun, käynti jää tekemättä. Jos jokin osuus voidaan tehdä turvallisesti erikseen, sen todellinen sisältö kirjataan. Kuvitteellisessa harjoituksessa A:n tulisijan työ voidaan tehdä turvallisesti, mutta B:n ja C:n osalta työ keskeytetään. Tarkkaa työtapaa ei kuvata, koska se vaatisi kohdekohtaisen ammatillisen arvion.

Keskeytyksestä ilmoitetaan tilaajalle selvästi: mikä puute havaittiin, mitä työtä ei tehty, mikä on seuraava vastuutaho ja milloin tilannetta arvioidaan uudelleen. B:n käyttöönottoa ei merkitä sallituksi vain siksi, että nuohous oli tilattu. Omistajalle kerrotaan, että yli kolme vuotta käyttämättä olleen tulisijan ja hormin nuohous ennen käyttöönottoa on edelleen tekemättä. Tämä on eri asia kuin antaa tekninen käyttökiellon tai käyttöturvallisuuden ratkaisu. Kohteen toistuvien turvallisuushavaintojen vastuut ja seuranta voidaan kuvata kiinteistön turvallisuussuunnitelmassa, mutta suunnitelma ei korvaa nuohoojan arviota tai lakisääteistä ilmoitusta.

Päätöspiste 3: mitä nuohoustodistus osoittaa?

Pelastuslain 60 § määrittelee nuohoustyön sisältöä: nuohooja puhdistaa ja tarkastaa tulisijan sekä savuhormin niihin liittyvine osineen hyvän nuohoustavan mukaan. Työhön sisältyy muun muassa valmistelu, tulisijan ja hormien nuohous, kunnon ja suojaetäisyyksien arviointi sekä nuohouksessa kertyneen tuhkan ja jätteen poistaminen paloturvallisesti. Lain mukainen nuohous ei ole sama kuin erikoisvälineillä tehtävä kuntotutkimus tai korjaustyö. Pelastuslaki 379/2011, 60 § – Finlex.

61 § edellyttää nuohoojaa antamaan asiakkaalle nuohoustodistuksen, josta ilmenevät osoite, suorittaja, ajankohta, tehdyt toimet sekä havaitut viat ja puutteet. Tulipalon vaaraa aiheuttavat viat ja puutteet on yksilöitävä niin, että asiakas voi ryhtyä tarvittaviin toimiin. Todistuksen tehtävä on kuvata tehty nuohoustyö ja havainnot; se ei ole yleinen takuu tulisijan turvallisesta käytöstä. Pelastuslaki 379/2011, 61 § – Finlex.

Harjoituksessa A:n nuohous merkitään todistukseen tehtynä toimenpiteenä. B:n ja C:n tekemättä jäänyt työ pidetään näkyvänä palveluntuottajan luovutuksessa ja tarvittavissa muissa merkinnöissä niin, ettei vastaanottaja tulkitse todistusta koko rakennuksen kaikkia tulisijoja koskevaksi. Nuohoustodistukseen ei kirjoiteta tehtyjä toimenpiteitä kohteille, joihin työ ei ulottunut. Jos todistus on tehty vain A:sta, työnohjauksen kohdeluettelo ja tilaajan jatkotoimet kertovat B:n ja C:n avoimuuden.

Todistuksen vastaanotto erotetaan puutteen korjaamisesta. Tilaaja voi kuitata todistuksen saaduksi, mutta se ei tarkoita, että kattokulku on korjattu, B nuohottu tai C:n hormiyhteys selvitetty. Jokaiselle avoimelle asialle nimetään omistaja ja seuraava päätös. Vasta kun uusi käynti todella toteutuu, sen oma ajankohta ja todistus voidaan liittää B:hen ja C:hen.

Päätöspiste 4: milloin pelastuslaitokselle ilmoitetaan?

Kuvitteellisen A:n nuohouksen yhteydessä nuohooja havaitsee tulisijan tai savuhormin vakavan puutteen, josta tulisijaa käytettäessä voisi aiheutua tulipalon vaara. Tässä ei kuvata vian teknisiä tunnusmerkkejä eikä luokitella todellista kohdetta. Pelastuslain 62 §:n mukaan nuohoojan on ilmoitettava kirjallisesti pelastuslaitokselle tällaisesta vakavasta viasta tai puutteesta. Sama pykälä koskee vakavia puutteita, jotka vaarantavat nuohouksen turvallisen suorittamisen. Pelastuslaki 379/2011, 62 § – Finlex.

Todistuksen antaminen asiakkaalle ja 62 §:n ilmoitus pelastuslaitokselle ovat eri velvoitteita. Jos ilmoituskynnys täyttyy, todistuksen puutemerkintä ei yksin korvaa kirjallista viranomaisilmoitusta. Ilmoituksen tekijä on lain mukaan nuohooja. Tilaaja tai huoltoyhtiö voi seurata, että ilmoituspolku toimii, mutta se ei merkitse ilmoitusta tehdyksi ilman todellista lähetys- tai vastaanottonäyttöä. Viranomaisen myöhempi toiminta on erillinen asia. Taloyhtiökohteessa viestintä- ja toimintaketju voidaan sovittaa pelastussuunnitelman laatimiseen, jos rakennus kuuluu suunnitelmavelvollisuuden piiriin.

Harjoituksen kirjausketjussa on A:n todistus, A:n vakavaa puutetta koskeva ilmoitus ja tilaajan korjauspäätös omina tapahtuminaan. Palveluntuottaja dokumentoi ilmoituksen lähettämisen oman menettelynsä mukaisesti ja välittää asiakkaalle toimintaa varten tarpeellisen tiedon. Tilaaja selvittää korjaustarpeen toimivaltaiselta asiantuntijalta eikä käytä nuohoustodistusta korjaussuunnitelmana. A:n puutetta ei suljeta vain sillä perusteella, että viranomaisilmoitus on lähetetty.

Kattokulkutien puute käsitellään erikseen. Nuohooja arvioi, onko kyse 62 §:n tarkoittamasta vakavasta nuohoustyön turvallisen suorittamisen vaarantavasta puutteesta. Jos kynnys täyttyy, kirjallinen ilmoitus tehdään myös siitä. Jos kynnys ei täyty, puute voi silti vaatia tilaajan korjaustoimen ennen seuraavaa käyntiä. Tämä ero estää sekä yli-ilmoittamisen että vaarallisen puutteen unohtumisen tavalliseen huoltokommenttiin.

Päätöspiste 5: miten toinen käynti hyväksytään?

Kuvitteellisesti omistaja korjauttaa kattokulkutien, hankkii C:n hormiyhteyden selvityksen ja tilaa uuden käynnin B:lle sekä C:lle. Tilaus tehdään uudella tunnisteella, mutta se linkitetään ensimmäisen käynnin keskeneräisiin kohteisiin. A:n nuohousta ei tehdä uudelleen vain siksi, että tilaaja haluaa yhden ”kaikki valmiit” -merkinnän. Jos A:n vakava puute on yhä avoin, sen käsittely säilyy erillisenä korjaus- ja käyttöpäätöksenä.

Ennen uutta käyntiä nuohooja tarkistaa turvallisen pääsyn sekä kohdistuksen. B:n yli neljä vuotta kestänyt käyttämättömyys tekee nuohouksesta käyttöönottoa edeltävän toimen 13 b §:n mukaan. C:n tunniste ja hormiyhteys varmistetaan, jotta työ kohdistuu oikeaan tulisijaan. Pelkkä omistajan piirustus tai vanha huoltokirjan rivi ei korvaa ammattihenkilön kohteessa tekemää tunnistusta, jos ristiriita on ilmeinen.

Kun B ja C on nuohottu, nuohooja antaa todistuksen niiden todellisista töistä ja havainnoista. Työnjohto tai käynnin vastaanottaja vertaa todistuksen kohteita tilaukseen: molemmat löytyvät, toimenpiteet ja päivät erottuvat, avoimet puutteet näkyvät edelleen. Jos C jäi osittaiseksi, sitä ei kuittata valmiiksi B:n todistuksen perusteella. Tämän jälkeen tilaaja päivittää tulevan nuohouksen seurannan käyttötiedon ja lain 13 b §:n perusteella, ei automaattisesti ensimmäisen epäonnistuneen käynnin päivästä.

Mahdollinen korjaustyö A:n vikaan on oma toimeksianto. Sen tekijä, tarkastus ja hyväksyntä riippuvat viasta ja kohteesta. Nuohouksen uusiminen ei yksin osoita, että aiempi puute on teknisesti korjattu. Sulkemisnäyttö koostuu korjauksen dokumentaatiosta ja tarvittavasta asiantuntija-arviosta, jonka tilaaja hankkii. Artikkeli ei anna ohjetta tulisijan käytön jatkamiseen ennen ratkaisua.

Käytä päätöspistetaulukkoa työpajassa

Seuraava taulukko on toimituksellinen harjoitusväline. Se ei ole viranomaisen lomake eikä korvaa nuohoustodistusta. Täytä se oman organisaation tilaajan, nuohoojan, työnjohdon ja mahdollisen isännöinnin rooleilla. Harjoituksen tavoite on, että jokainen avoin kysymys saa yhden seuraavan vastuuroolin.

Harjoitelkaa kortilla myös väärä oikotie: ensimmäisen käynnin jälkeen työnohjauksen koko tilaus merkitään valmiiksi, koska A:n nuohoustodistus on vastaanotettu. Ryhmä etsii, mitkä kaksi tulisijaa jäivät ilman nuohousta, missä B:n käyttöönottoa edeltävä velvoite näkyy ja missä A:n vakavan puutteen ilmoitus sekä korjaus kulkevat. Jos vastaus edellyttää yhden henkilön muistia, järjestelmän kohdistus tai työnkulku ei ole riittävä.

Toinen testitilanne on, että B:n nuohous onnistuu mutta C:n hormiyhteys jää epäselväksi. B voidaan merkitä tehdyksi omalla todistuksellaan; C jää selvitykseen. Tilaaja ei tarvitse tekaistua koko rakennuksen valmiusmerkintää nähdäkseen etenemisen. Osittaisuuden näkyminen on ammattimaisen prosessin vahvuus, ei raportoinnin puute.

Varmista tietojen jatkuvuus ilman turvallisuuslupausta

Nuohoustiedon säilytyksessä kannattaa yhdistää todistus, tulisijan tunniste, käynnin aika ja avoin puute. Digitaalinen kotiprofiili voi auttaa löytämään nämä suhteet, mutta se ei ole virallinen nuohoustodistus eikä tee käyttöturvallisuuspäätöstä. Jos palveluntuottaja vaihtuu, uusi toimija näkee aiemmat todistukset ja avoimet kohteet sovitussa laajuudessa; vanhan toimijan työtä ei merkitä uuden suorittamaksi.

Seurantamittariksi ei riitä ”käyntejä tehty”. Yksi käynti voi sisältää yhden valmiin, yhden keskeytetyn ja yhden selvitystä odottavan tulisijan. Raportissa perusjoukko on tulisijat ja hormit, ei pelkkä käyntien määrä. Näytä myös kohteet, joilla käyttötila on epävarma, ja asiat, joilla ei ole seuraavaa omistajaa. Mittari kuvaa tiedon ja työn seurantaa; se ei yksin todista tulisijan turvallisuutta.

Huoltokirjan ja työnhallinnan käytännössä todistuksen lähde sekä viranomaisilmoituksen lähetysnäyttö säilyvät erillään. Huoltokirjan käytössä on nimettävä, mikä järjestelmä säilyttää alkuperäisen asiakirjan ja mikä vain viittaa siihen. Jos henkilötietoja, kuten asiakkaan yhteystietoja, siirretään järjestelmien välillä, niiden tarpeellisuus, oikeusperuste ja pääsy arvioidaan erikseen. EU:n tietosuoja-asetuksen 5 artikla koskee muun muassa minimointia ja käyttötarkoitussidonnaisuutta, 6 artikla käsittelyn lainmukaisuusperustetta. Tämä opas ei ratkaise yksittäisen palvelun käsittelyrooleja tai säilytysaikoja. Yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679, 5–6 artikla – EUR-Lex.

Yhteenveto

Nuohouspalvelun päätöspisteissä tilaus, turvallinen suoritus, tulisijakohtainen toteuma, nuohoustodistus, vakavan puutteen ilmoitus ja tekninen korjaus ovat erillisiä tapahtumia. Yhden tulisijan valmistuminen ei sulje muiden avoimia töitä, eikä viranomaisilmoituksen lähettäminen osoita vian korjaantuneen. Ammattilainen nimeää jokaiselle avoimelle asialle omistajan, seuraavan päätöksen ja hyväksyttävän näytön. Näin tilaaja näkee työn todellisen tilan ilman perusteettomia turvallisuuslupauksia.

<!-- COMPONENT:PilotCustomerCTA -->

Usein kysytyt kysymykset

Pitääkö yli kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija nuohota ennen käyttöä?

Pelastuslain ajantasaisen 13 b §:n mukaan kolme vuotta käyttämättä ollut tulisija ja savuhormi on nuohottava ennen käyttöönottoa. Käyttämättömyyden ja suunnitellun käytön tieto kirjataan kohdekohtaisesti; tämä artikkeli ei anna teknistä käyttöturvallisuusarviota.

Voiko yhden tulisijan todistus kattaa samalla käynnillä tekemättä jääneet tulisijat?

Ei toteuman näyttönä. Nuohoustodistus kertoo suoritetut toimenpiteet ja havainnot. Tekemättä jääneet tulisijat säilyvät työjonossa avoimina tai osittaisina, ja niiden nuohous todistetaan vasta toteutuneen käynnin jälkeen.

Milloin nuohooja ilmoittaa viasta pelastuslaitokselle?

Pelastuslain 62 § koskee nuohouksessa havaittua vakavaa vikaa tai puutetta, josta tulisijaa käytettäessä voi aiheutua tulipalon vaara, sekä vakavaa puutetta, joka vaarantaa nuohouksen turvallisen suorittamisen. Nuohooja tekee ilmoituksen kirjallisesti; todistuksen puutemerkintä ei yksin korvaa sitä.

Kuka vastaa turvallisesta pääsystä nuohoustyöhön?

Pelastuslain 13 a § edellyttää tikkaiden, kattokulkutien osien ja turvavarusteiden pitämistä sellaisessa kunnossa, että nuohoustyö voidaan tehdä turvallisesti. Vastuun kohdistuminen selvitetään rakennuksen omistuksen, hallinnan ja käytön mukaan. Työnantaja arvioi oman työnsä vaarat.

Milloin osittainen nuohoustilaus voidaan sulkea?

Kun jokaisen tilatun tulisijan toteuma tai tekemättä jäämisen peruste on kirjattu ja avoimilla osuuksilla on jatkotoimi sekä omistaja. Koko tilausta ei merkitä lain mukaisesti nuohotuksi, jos osa kohteista jäi tekemättä. Vakavan puutteen ilmoitus ja korjaus ovat lisäksi erillisiä tapahtumia.

Lähteet

• Pelastuslaki 379/2011, ajantasaiset 13 a–13 b ja 60–63 § – Finlex. Tarkistettu 9.10.2026; nuohouksen huolehtimisvelvollisuus, välit, sisältö, todistus, ilmoitus ja kelpoisuus. Viitattu muutetun lain rakenteeseen, ei alkuperäiseen vuoden 2011 pykäläjakoon.
• Laki pelastuslain muuttamisesta 1078/2018 – Finlex. Tarkistettu 9.10.2026; nuohoussäännösten uudistus. Ajantasainen soveltamisteksti on edellä olevassa 379/2011-linkissä.
• Työturvallisuuslaki 738/2002, 10 ja 23 § – Finlex. Tarkistettu 9.10.2026; työn vaarojen arviointi ja vakavasta vaarasta pidättäytyminen.
• Yleinen tietosuoja-asetus (EU) 2016/679, 5–6 artikla – EUR-Lex. Tarkistettu 9.10.2026; henkilötietojen minimointi ja lainmukaisuus.

Toimituksellinen huomautus: tapaus ja päätöskortti ovat kuvitteellisia työvälineitä. Todellisen kohteen nuohous, vikojen luokittelu, ilmoituskynnys, turvallinen työmenetelmä sekä käyttöönotto edellyttävät ihmisasiantuntijan katselmointia ennen julkaisua.